Kuntasektorin tuntipalkkaiset vuodesta 2008 vuoteen 2018
Säännöllisen työajan keskituntiansion mediaani työaikalisien kanssa oli tuntipalkkaisilla 14,80 euroa vuonna 2018. Vuonna 2008 vastaava ansio oli 12,68 euroa. Tuntipalkkaisten säännöllisen työajan keskituntiansio pitää sisällään aikatyön ja urakkatyön ansiot, ilta- ja yötyölisät, vuoro- ja lauantaityökorotuksen sekä sunnuntaityökorotuksen. Tuntipalkkaisten määrä on vähentynyt vuoden 2008 noin 14 000 henkilöstä vuoden 2018 noin 6 800 henkilöön. Vähentymistä vuosittain on ollut noin 400 -1 000 henkilöä.
Kuvio 1. Säännöllisen työajan keskituntiansion mediaani työaikalisien kanssa palkkaryhmissä vuosina 2008 ja 2018
Palkkaryhmä kuvaa tuntipalkkaisilla tehtävien vaativuutta, vaadittavaa ammattitaitoa ja koulutusta.
Palkkaryhmässä 1A, erittäin kokeneet ammattityöntekijät, vaaditaan perusteellista kokemusta tai ammattitaitoa. Palkkaryhmässä työskentelee mm. työnjohdollisessa asemassa olevia henkilöitä. Palkkaryhmässä 1B, vanhemmat ammattityöntekijät, vaaditaan myös perusteellista kokemusta tai ammattikoulutusta. Palkkaryhmässä työskentelee mm. putki-ja sähköasentajia. Palkkaryhmässä 1C, vanhemmat työntekijät, vaaditaan hyvää perusammattitaitoa. Palkkaryhmässä työskennellään mm. vaativissa alueiden kunnossapito- ja korjaustöissä. Palkkaryhmässä 2A, nuoremmat ammattityöntekijät, työskentelee mm. autonkuljettajia ja koneenkäyttäjiä. Palkkaryhmässä 2B, vaativat seka-ja aputyöt, työskentelee vaativien seka- ja aputöiden työntekijöitä. Palkkaryhmässä 3, muut aputyöt, työskentelee ammattityöntekijöiden apulaiset ja muita yksinkertaisia töitä tekevät työntekijät. Palkkaryhmässä 4, tilapäiset työntekijät, työskentelee tilapäiset kausityöntekijät puhdistus, puutarha sekä niihin verrattavissa töissä.
Henkilöstöltään suurin palkkaryhmä oli 1B vanhemmat ammattityöntekijät jossa työskenteli vuonna 2008 noin 6 000 henkilöä ja vuonna 2018 noin 3 500 henkilöä.
Työaikalisillä pieni vaikutus tuntipalkkaan
Tuntipalkkauksen rakenne on pysynyt lähes muuttumattomana vuosien aikana. Keskituntiansio säännölliseltä työajalta ilman työaikalisiä muodostuu aika- ja/tai urakkatyön ansioista jaettuna tehdyillä tunneilla. Säännöllisiin lisiin tuntipalkkaisilla luetaan ilta- ja yötyölisä sekä vuoro- ja lauantaityökorotus sekä sunnuntaityökorotus säännölliseltä työajalta. Ylityön lisät muodostuvat ylityöajalta maksetuista ilta-, yö- ja vuorotyölisistä sekä ylityöajalta maksetusta sunnuntaityökorotuksesta.
Valtaosalla tuntipalkka muodostuu kuitenkin aika- ja/tai urakkatyön ansiosta, lisät muodostavat palkasta vain pienen osan.
Kuvio 2. Tuntipalkan mediaanin muodostuminen vuodesta 2008 vuoteen 2018
Toimialoittain tarkasteltuna huomataan, että vuonna 2018 toimialoilla 49 maaliikenne ja putkijohtokuljetus ja 93 urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistyspalvelut lisien osuus on hieman suurempi kuin muilla toimialoilla. Toimialalla 49 kaksi tavallisinta ammattia oli vaununkorjaaja (vanhempi) ja sähköasentaja (vanhempi). Toimialan 93 tavallisin ammatti oli liikuntapaikanhoitaja.
Kuvio 3. Suurimpien toimialojen palkkauksen muodostuminen vuonna 2018
Tuntipalkkaisten keski-ikä kasvanut 49 ikävuoteen
Tuntipalkkaisten ikäjakauma on pysynyt lähes ennallaan viimeisten kymmenen vuoden aikana niin, että ikäryhmissä 50–54 ja 55–59 oli eniten työntekijöitä. Ainoan poikkeuksen ikäjakaumassa tekee se että, yli 65 vuotiaita oli vuonna 2018 hieman enemmän kuin vuonna 2008 vastaavana ajankohtana. Keski-ikä tuntipalkkaisilla vuonna 2008 oli noin 47 vuotta kun se vuonna 2018 on noin 49 vuotta.
Kuvio 4. Ikäjakauma vuosina 2008 ja 2018
Tuntipalkkaisilla on useimmiten toisen asteen koulutus
Suurimmalla osalla tuntipalkkaisista, noin 4 600 henkilöllä, oli vuonna 2018 toisen asteen koulutus. Keski-ikä toisen asteen koulutuksen saaneilla oli 48 vuotta ja suurimmat ammattiryhmät olivat kirvesmies ja puistotyöntekijä. Vuonna 2008, toisen asteen koulutus oli myös suurimalla osalla tuntipalkkaisista, noin 8 200 henkilöllä.
Toiseksi eniten henkilöitä, noin 1 400 oli ryhmässä joilla koulutusaste jää tuntemattomaksi. Keski-ikä ryhmässä oli 52 vuotta. Tyypillisimmät syyt siihen, että koulutusaste jää tuntemattomaksi, on ettei heillä ole peruskoulun jälkeen suoritettua toisen asteen tutkintoa. Joissain tapauksissa henkilöllä voi olla ulkomailla suoritettu tutkinto, jota ei näy Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä. Suurimmat ammattiryhmät olivat puistotyöntekijä ja liikuntapaikanhoitaja. Vuonna 2008 koulutusaste oli tuntematon noin 4 400 henkilöllä ja oli myös tuolloin toiseksi suurin ryhmä.
Tilastokeskuksen kansallisessa koulutusluokituksessa otettiin vuonna 2016 käyttöön erikoisammatti-koulutusaste, tästä johtuen alla olevassa kuviossa ansiotietoja ei ole vuodelta 2008. Erikoisammattikoulutusaste oli tilastossa noin 180 henkilöllä ja suurin osa heistä oli palkkaryhmässä 1B vanhemmat ammattityöntekijät.
Muiden koulutusasteiden osalta henkilöstömäärät olivat vähäisiä vuonna 2018 ja jäivät alle 200 henkilöön per koulutusaste.
Kuvio 5. Säännöllisen työajan keskituntiansion mediaani työaikalisien kanssa koulutusasteen mukaan vuonna 2008 ja 2018
Lähde: Kuntasektorin palkat 2018, Tilastokeskus
Lisätietoja: Heli Udd 029 551 3522, Eeva-Liisa Petäjä 029 551 3450, Terhi Öberg 029 551 3566, palkat.kunnat@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko
Päivitetty 2.5.2019
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kuntasektorin palkat [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0203. 2018,
Kuntasektorin tuntipalkkaiset vuodesta 2008 vuoteen 2018
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ksp/2018/ksp_2018_2019-05-02_kat_001_fi.html