Etusivu > Tilastot > Kuntatalous > 2016 > 1. Kuntien talous vuonna 2016

1. Kuntien talous vuonna 2016

Kuntien käyttökustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä 43,9 miljardia euroa ja käyttötuotot 13,2 miljardia euroa. Nettomääräiset käyttökustannukset olivat siten yhteensä 30,7 miljardia euroa ja ne kasvoivat edellisvuodesta 0,7 prosenttia.

Kuntien käyttötalouden suurimmaksi kulueräksi muodostuivat palveluiden ostot, jotka koostuvat asiakaspalveluiden ostoista sekä muiden palvelujen ostoista. Palveluiden ostoihin sisältyvät sekä ulkoiset ostot että kunnan eri tehtävien väliset sisäiset ostot. Palveluiden ostot olivat yhteensä 18,7 miljardia euroa ja ne kasvoivat edeltävästä vuodesta 0,3 prosenttia. Kuntien henkilöstökulut, joihin luetaan palkat ja palkkiot, eläkekulut ja muut henkilösivukulut, olivat yhteensä 14,5 miljardia euroa ja ne vähenivät edellisvuodesta 1,3 prosenttia. Avustuksiin kunnat kirjasivat yhteensä 2,6 miljardia euroa ja niiden kasvu edelliseen tilastovuoteen verrattuna oli 3,0 prosenttia.

Käyttötalouden yhteenlasketuista nettokustannuksista suurin osa kohdistui sosiaali- ja terveystoimintaan, jonka nettokustannukset kasvoivat 0,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Toiseksi suurin osuus kuntien nettokäyttökustannuksista kohdistui opetus- ja kulttuuritoimeen, jonka nettokustannukset kasvoivat 1,1 prosenttia.

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannusten jakauma vuonna 2016

Kuntien käyttötalouden nettokustannuksista suurin osa eli 58,4 prosenttia kohdistui sosiaali- ja terveystoimintaan. ¹⁾ Niistä suurin eli 36,8 prosentin osuus koostui erikoissairaanhoidon nettokustannuksista. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset olivat 0,6 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin. Toiseksi eniten eli 18,5 prosenttia sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksista kohdistui perusterveydenhuoltoon, jonka nettokustannukset vähenivät edellisestä vuodesta 2,0 prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalveluista ikääntyneiden palveluihin ohjautui kaikkiaan 13,5 prosenttia ja ne kasvoivat edellisvuodesta 1,1 prosenttia. Vammaisille kohdistettujen palveluiden osuus oli 9,7 prosenttia ja kasvua niissä oli 3,7 prosenttia edeltävästä vuodesta.

Koko maan tasolla tarkasteltuna kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat asukasta kohden 3 257 euroa. Maakunnittaisessa vertailussa suurimmat sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannukset olivat Kainuussa, jossa ne olivat 3 955 euroa asukasta kohden. ²⁾

Kuntien opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannusten jakauma vuonna 2016

Vuonna 2016 kuntien käyttötalouden nettomääräisistä kustannuksista 34,6 prosenttia kohdistui opetus- ja kulttuuritoimintaan. ³⁾ Niistä suurimman osuuden muodosti perusopetus 45,6 prosentin osuudella ja toiseksi suurimman varhaiskasvatus 25,8 prosentin osuudella kaikista opetus- ja kulttuuripalveluiden nettokustannuksista. Perusopetuksen nettokustannukset kasvoivat edelliseen tilastovuoteen nähden 1,7 prosenttia ja varhaiskasvatuksen 1,2 prosenttia.

Asukasta kohden tarkasteltuna opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannukset olivat koko maan tasolla 1 926 euroa. Maakunnittaisessa vertailussa suurimmat opetus- ja kulttuuritoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat Ahvenanmaalla, jossa ne olivat yhteensä 2 535 euroa per asukas. ⁴⁾

1) Lasten ja perheiden palveluihin on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: lastensuojelun laitos- ja perhehoito, lastensuojelun avohuoltopalvelut, muut lasten ja perheiden avopalvelut. Ikääntyneiden palveluihin on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: ikääntyneiden laitoshoito, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut, muut ikääntyneiden palvelut. Vammaisten palveluihin on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: vammaisten laitoshoito, vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut, muut vammaisten palvelut. Muuhun sosiaali- ja terveystoimintaan on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: työllistymistä tukevat palvelut, päihdehuollon erityispalvelut, ympäristöterveydenhuolto, muu sosiaali- ja terveystoiminta. Perusterveydenhuoltoon on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: perusterveydenhuollon avohoito, suun terveydenhuolto, perusterveydenhuollon vuodeosastohoito.
2) Väestötietona on käytetty Suomen väkilukua 31.12.2016
3) Kulttuuritoimintaan on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: kirjastotoiminta, liikunta ja ulkoilu, nuorisotoiminta, museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta, muu kulttuuritoiminta. Muuhun opetukseen on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: kansalaisopistojen vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus, muu opetustoiminta.
4) Väestötietona on käytetty Suomen väkilukua 31.12.2016

Lähde: Kuntataloustilasto 2016. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Karen Asplund 029 551 3611, kuntatalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 27.10.2017