Etusivu > Tilastot > Kuntatalous > 2019 > Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset kasvoivat vuonna 2019 lähes miljardin vuoden takaisesta

Julkaistu: 4.9.2020

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset kasvoivat vuonna 2019 lähes miljardin vuoden takaisesta

Vuoden 2019 kuntataloustilaston tiedot kertovat kuntien käyttötalouden nettokustannusten kasvaneen 32,8 miljardin euron suuruisiksi. Eritoten kasvua oli sosiaali- ja terveystoiminnan sekä opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannuksissa. Sosiaali- ja terveystoimintaan kirjatut nettomääräiset kustannukset kasvoivat vuoden takaisesta 5,1 prosenttia 19,2 miljardiin euroon. Opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannukset kasvoivat puolestaan 4,0 prosenttia ja olivat täten 11,5 miljardin euron suuruiset. Tilastokeskuksen kuntatalouden tilastointia varten kerättiin tietoja kaikilta Suomen 311 kunnalta ja kaikilta 139 kuntayhtymältä.

Kuntien käyttötalous vuonna 2019, miljoonaa euroa ¹⁾

	Kunnat
	Käyttökustannukset	Käyttötuotot	Nettokustannukset	Muutos	Muutos %
Sosiaali- ja terveystoiminta yhteensä	21 353	2 116	19 237	926	5,1
Josta: Erikoissairaanhoito	7 467	237	7 230	342	5,0
Opetus- ja kulttuuritoiminta yhteensä	12 497	1 046	11 451	437	4,0
Josta: Perusopetus	5 559	293	5 267	230	4,6
Muu toiminta yhteensä	11 508	9 377	2 131	9	0,4
Käyttötalous yhteensä	45 358	12 539	32 819	1 373	4,4

1) Käyttökustannukset sisältävät toimintakulut, poistot ja arvonalentumiset sekä vyörytyskulut. Käyttötuotot sisältävät toimintatuotot ja vyörytystuotot, valmistevarastojen muutoksen sekä valmistuksen omaan käyttöön. Nettokustannukset ovat käyttökustannusten ja käyttötuottojen erotus. Nettokustannusten muutos on laskettu edelliseen vuoteen verrattuna.

Kuntien käyttötalous

Vuonna 2019 kuntien käyttötalouden yhteenlasketut kustannukset olivat 45,4 miljardia euroa, ja ne kasvoivat edeltävästä vuodesta 2,5 prosenttia. Käyttötalouden tuottoja kertyi kunnille kaikkiaan 12,5 miljardia euroa, ja ne vähenivät edellisvuoden tasosta 2,1 prosenttia. ¹⁾ Näin käyttötalouden nettokustannuksiksi muodostui 32,8 miljardia euroa. Kaikkien tehtäväkokonaisuuksien nettokustannukset muodostuivat edellisvuotta isommiksi. Nettomääräisten kustannusten kasvu aikaisemmasta tilastovuodesta oli yhteensä 4,4 prosenttia.

Kunnat kirjasivat edellisvuosien tapaan suurimman osan käyttötalouden nettomääräisistä kustannuksista sosiaali- ja terveystoimintaan, ja siihen kohdistui täten 58,6 prosenttia kuntien koko käyttötalouden nettokustannuksista. Sosiaali- ja terveystoimintaan ohjautui vuoden 2019 aikana kustannuksia nettona kaikkiaan 19,2 miljardia euroa, mikä merkitsi 5,1 prosentin kasvua vuotta aiempaan verrattuna. Erikoissairaanhoidon osuus oli suurin suhteessa koko sosiaali- ja terveystoiminnan nettomääräisiin kustannuksiin perusterveydenhuollon muodostaessa toiseksi suurimman osuuden. Erikoissairaanhoitoon käytettiin nettomääräisesti 7,2 miljardia euroa ja perusterveydenhuoltoon 3,4 miljardia euroa. ²⁾

Toiseksi suurin osuus koko käyttötalouden nettokustannuksista eli 11,5 miljardia euroa aiheutui opetus- ja kulttuuritoiminnan järjestämisestä. Tämän osuus käyttötaloudesta oli 34,9 prosenttia. Opetus- ja kulttuuritoiminnan nettomääräiset kustannukset olivat yhteenlaskettuna 4,0 prosenttia suuremmat vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna. Opetus- ja kulttuuritoiminnan tehtäväkokonaisuudessa suurimmat nettokustannukset kirjautuivat perusopetukseen ja toiseksi suurimmat varhaiskasvatukseen. Perusopetukseen ohjautui vuoden 2019 aikana nettona 5,3 miljardia euroa ja varhaiskasvatukseen vastaavasti 3,0 miljardia euroa.

Kuntien muu toiminta, joka pitää sisällään kaiken muun toiminnan sosiaali- ja terveystoimintaa sekä opetus- ja kulttuuritoimintaa lukuun ottamatta, muodosti 2,1 miljardilla eurolla 6,5 prosentin osuuden koko kuntien käyttötalouden nettomääräisistä kustannuksista. Kuntataloustilaston tarkastelussa muun toiminnan kustannukset kasvoivat 0,4 prosenttia edelliseen tilastovuoteen verrattuna.

Kuntayhtymien käyttötalous

Vuonna 2019 kuntayhtymien yhteenlasketut käyttötalouden bruttomääräiset kustannukset olivat 18,3 miljardia euroa ja näitä vastaavat käyttötuotot 18,4 miljardia euroa. Bruttomääräisessä tarkastelussa käyttökustannukset kasvoivat aiempaan vuoteen verrattuna 6,7 prosenttia eli 1,1 miljardia euroa ja käyttötuotot 6,5 prosenttia eli 1,1 miljardia euroa.

Enin osa kuntayhtymien bruttokäyttökustannuksista ohjautui sosiaali- ja terveystoimintaan, jonka osuus koko käyttötalouden bruttokustannuksista muodostui 76,3 prosentin suuruiseksi. Kyseisen toiminnan bruttokustannukset kasvoivat edellisvuoden tasoon nähden 8,2 prosenttia, ja ne olivat yhteenlaskettuna 14,0 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveystoiminnan bruttokäyttötuotot kasvoivat kaikkiaan 8,5 prosenttia ja olivat niin ikään yhteensä 14,0 miljardia euroa. ³⁾

Kuntayhtymien käyttötalouden bruttokustannuksista 1,1 miljardia euroa kohdistui opetus- ja kulttuuritoimintaan, jonka yhteenlaskettu osuus käyttötalouden kustannuksista oli 6,1 prosenttia. Opetus- ja kulttuuritoiminnan bruttotuottojen kertymä oli viime loppuun mennessä 1,1 miljardia euroa. Toiminnan kustannukset vähenivät edeltävän vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden 0,3 prosenttia vastaavien tuottojen supistuessa 1,2 prosenttia.

Tietoa tilastosta

Kuntataloustilasto sisältää tietoja kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä, käyttötaloudesta, investoinneista ja toiminnasta. Tilastoa varten kerätään tietoja kaikilta Suomen kunnilta ja kuntayhtymiltä.

Kuntien taloustilastojen tietosisältö ja tiedonkeruu uudistuivat tilastovuodesta 2015 alkaen, minkä vuoksi kuntataloustilaston tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia edeltävinä vuosina julkistettujen kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilaston tietojen kanssa. Kuntataloustilastossa liikelaitokset yhdistetään peruskuntien ja -kuntayhtymien tietoihin, kun taas kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastossa näin ei tehty. Lisäksi uudistuksessa tuli muutoksia kuntien ja kuntayhtymien tehtäväluokitukseen.

Tilastoa varten Tilastokeskukselle ilmoitetut tiedot julkaistaan sellaisinaan yksikkötasolla Tilastokeskuksen kuntien ja kuntayhtymien raportoimat taloustiedot -tietokannassa.

1) Vuonna 2018 joukko kuntia siirsi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun perustamalleen kuntayhtymälle, mutta kunnat vastasivat edelleen palveluiden tuottamisesta. Kunnat kirjasivat tuolloin bruttoperiaatetta noudattaen oman palvelutuotantonsa kulujen ja tuottojen lisäksi myyntituottoja ja palvelujen ostoja kuntayhtymiltä. Tämä kirjausmenettely kasvatti vuonna 2018 kuntien käyttökustannuksia ja -tuottoja, mutta sillä ei ollut nettovaikutusta. Vuonna 2019 palveluiden tuottaminen siirtyi kuntayhtymälle, ja poikkeuksellinen kirjausmenettely päättyi, mikä pienensi näiden kuntien toimintakuluja ja -tuottoja edeltävästä vuodesta. Tämän kirjausmenettelyn lisäksi vuoden 2019 kustannuksiin ja tuottoihin vaikuttivat myös muut muutokset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa.
2) Perusterveydenhuoltoon luetaan perusterveydenhuollon avohoito, perusterveydenhuollon vuodeosastohoito ja suun terveydenhuolto.
3) Käyttökustannuksia ja -tuottoja kasvattivat sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon siirtyminen joiltain kunnilta kuntayhtymille.

Lähde: Kuntataloustilasto 2019. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Karen Asplund 029 551 3611, Jens Melfsen 029 551 2578, kuntatalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (288,8 kt)

Katsaukset

• 1. Kuntien talous vuonna 2019 (4.9.2020)
• 2. Kuntayhtymien talous vuonna 2019 (4.9.2020)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Maakunnittaisia nettokustannuksia vuonna 2019 1) (4.9.2020)

Laatuselosteet

• Kuntataloustilaston laatuseloste 2019 (4.9.2020)

---

Päivitetty 04.09.2020