Etusivu > Tilastot > Kuntatalous > 2020 > 1. Kuntien talous vuonna 2020

1. Kuntien talous vuonna 2020

Kuntien käyttökustannukset olivat kuntataloustilaston mukaan 46,1 miljardia euroa vastaavien käyttötuottojen ollessa 12,3 miljardia euroa vuonna 2020. Näiden erotuksena nettokäyttökustannukset muodostuivat 33,8 miljardin euron suuruisiksi. Nettokustannukset kasvoivat vertailuvuoden tasosta yhteensä 2,9 prosenttia. ¹⁾

Kuntien käyttötalouden suurimman kustannuserän muodostivat palveluiden ostot, joihin sisällytetään ulkoisten asiakas- sekä muiden palveluiden ostojen lisäksi kunnan eri tehtävien väliset sisäiset ostot. Palveluiden ostot toteutuivat yhteensä 21,2 miljardin euron suuruisina, ja niiden kasvu oli 1,2 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen tasoon.

Henkilöstökulut, joihin luetaan palkkojen ja palkkioiden lisäksi eläkekulut ja muut henkilösivukulut, kasvoivat vertailuvuodesta 0,7 prosenttia, ja ne olivat kaikkiaan 13,7 miljardia euroa. Kuntien avustuskulut olivat tilastovuoden loppuun mennessä yhteenlaskettuna 2,1 miljardia euroa, ja kasvua niissä oli 4,7 prosenttia.

Kuntien käyttötaloudessa suurimman tuottoerän muodostivat myyntituotot, jotka muodostuvat kuntien ulkoisista sekä kunnan eri tehtävien välisistä sisäisistä myyntituotoista. Näitä tuottoja kertyi kunnille 4,5 miljardia euroa, joka oli edeltävää tilastovuotta 3,6 prosenttia vähemmän. Kunnat saivat tukia ja avustuksia yhteensä 0,5 miljardia euroa, joissa kasvua oli 8,5 prosenttia. Kasvuun vaikuttivat valtionhallinnon kunnille kohdistamat koronapandemiaan liittyneet taloudelliset tukitoimet.

Koko käyttötalouden nettomääräisistä kustannuksista enin osuus kohdistui aikaisempien vuosien tavoin sosiaali- ja terveystoimintaan toiseksi suurimman osuuden kohdistuessa opetus- ja kulttuuritoimintaan.

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminta

Sosiaali- ja terveystoiminnan yhteismääräiset nettokäyttökustannukset kasvoivat vuoden 2020 aikana 4,2 prosenttia 20,0 miljardiin euroon. Sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttötalouden kuluerissä enintä euromääräistä kasvua oli asiakaspalveluiden ostoissa, kun taas suurinta prosentuaalista kasvua esiintyi aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa. Asiakaspalveluiden ostot kasvoivat 339 miljoonaa euroa eli 2,5 prosenttia ja aineet, tarvikkeet ja tavarat 71 miljoonaa euroa eli 20,9 prosenttia edeltävästä vuodesta. Käyttökustannukset kasvoivat yhteensä 3,7 prosenttia 22,1 miljardiin euroon.

Tehtäväkokonaisuuden käyttötuotot vähenivät 1,1 prosenttia edellisvuodesta, ja ne olivat yhteensä 2,1 miljardia euroa. Eniten euromääräistä vähentymistä oli maksutuotoissa, joita kunnille kertyi 32 miljoonaa euroa eli 4,1 prosenttia edellistä tilastovuotta vähemmän.

Kuntien sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannusten asukaskohtainen jakauma vuonna 2020

Tarkasteltaessa sosiaali- ja terveystoimintaa koko maan tasolla nettomääräiset kustannukset asukaskohtaisesti olivat yhteensä 3 622 euroa. ²⁾ Maakunnittaisessa vertailussa suurimmat nettokustannukset olivat Kainuussa, jossa ne olivat asukasta kohden 4 788 euroa.

Erikoissairaanhoitoon ohjautui tilastovuoden aikana kustannuksia nettona yhteensä 7,3 miljardia euroa. Näin erikoissairaanhoidon tehtäväluokalle kohdistui suurin osuus sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteenlasketuista nettokustannuksista. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset kasvoivat aiemmasta vuodesta 1,5 prosenttia, ja ne olivat koko maan tasoisessa tarkastelussa 1 327 euroa asukaskohtaisesti.

Kunnat kirjasivat toiseksi suurimman osuuden sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannuksista perusterveydenhuoltoon, jonka osuus oli yhteensä 3,7 miljardia euroa. Perusterveydenhuollon palveluiden nettokustannukset kasvoivat 7,2 prosenttia vuotta aiemmasta, ja ne olivat 668 euroa per asukas. ³⁾

Kuntien opetus- ja kulttuuritoiminta

Opetus- ja kulttuuritoiminnan nettomääräiset käyttökustannukset kasvoivat 0,5 prosenttia 11,5 miljardiin euroon vuonna 2020. Sekä käyttökustannukset että käyttötuotot pienentyivät tilastovuoden aikana, ja näistä käyttötuotot pienenivät euromäärältään enemmän. Suurinta euromääräistä vähentymistä toiminnan kuluerissä oli muiden palvelujen ostoissa, jotka vähenivat 148 miljoonaa euroa eli 8,2 prosenttia.

Tuottoeristä eniten euromääräistä vähentymistä oli maksutuotoissa. Näitä tuottoja kertyi kunnille 89 miljoonaa euroa eli 20,8 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kuntien opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannusten asukaskohtainen jakauma vuonna 2020

Koko maan tasolla opetus- ja kulttuuripalveluiden nettokustannukset olivat 2 079 euroa per asukas. Isoimmat opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannukset maakunnittaisessa tarkastelussa aiheutuivat Ahvenanmaalla, jossa ne olivat yhteensä 2 501 euroa asukasta kohden.

Perusopetuksen järjestämiseen käytettiin vuoden aikana yhteensä 5,3 miljardia euroa nettona, jonka johdosta se oli opetus- ja kulttuuritoiminnan suurin tehtäväluokka nettokustannuksilla tarkasteltuna. Perusopetuksen tehtäväluokan nettomääräiset kustannukset kasvoivat kaikkiaan 0,8 prosenttia aiemmasta tilastovuodesta, ja ne olivat koko maan tasolla 959 euroa per asukas.

Toiseksi suurin osuus, eli 3,0 miljardia euroa opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokustannuksista, kirjautui varhaiskasvatuksen tehtäväluokalle. Kyseiseen toimintaan ohjautui kustannuksia nettona 0,3 prosenttia aikaisempaa vuotta vähemmän. Koko maan tasolla varhaiskasvatuksen nettokustannukset olivat 538 euroa per asukas. ⁴⁾

1) Käyttökustannukset sisältävät toimintakulut, poistot ja arvonalentumiset sekä vyörytyskulut. Käyttötuotot sisältävät toimintatuotot ja vyörytystuotot, valmistevarastojen muutoksen sekä valmistuksen omaan käyttöön. Nettokustannukset ovat käyttökustannusten ja käyttötuottojen erotus. Nettokustannusten muutos on laskettu edelliseen vuoteen verrattuna.
2) Kaikissa asukaskohtaisissa kustannustiedoissa on käytetty väestötietona Suomen väkilukua 31.12.2020.
3) Lasten ja perheiden palveluihin on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: lastensuojelun laitos- ja perhehoito, lastensuojelun avohuoltopalvelut, muut lasten ja perheiden avopalvelut. Ikääntyneiden palveluihin on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: ikääntyneiden laitoshoito, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut, muut ikääntyneiden palvelut. Vammaisten palveluihin on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: vammaisten laitoshoito, vammaisten ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelut, muut vammaisten palvelut. Muuhun sosiaali- ja terveystoimintaan on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: työllistymistä tukevat palvelut, päihdehuollon erityispalvelut, ympäristöterveydenhuolto, muu sosiaali- ja terveystoiminta. Perusterveydenhuoltoon on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: perusterveydenhuollon avohoito, suun terveydenhuolto, perusterveydenhuollon vuodeosastohoito.
4) Kulttuuritoimintaan on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: kirjastotoiminta, liikunta ja ulkoilu, nuorisotoiminta, museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta, muu kulttuuritoiminta. Muuhun opetukseen on yhdistetty seuraavat tehtäväluokat: kansalaisopistojen vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus, muu opetustoiminta.

Lähde: Kuntataloustilasto 2020. Tilastokeskus.

Lisätietoja: Karen Asplund 029 551 3611, Jens Melfsen 029 551 2578, kuntatalous@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

---

Päivitetty 10.09.2021