Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Tämä sivu on arkistoitu.

Korkean teknologian tuotteiden ulkomaankauppa vuonna 2004

Alkusanat

Tilastokeskus julkaisee kaikista tuottamistaan tilastoista tuorein tilasto -tiedotteen, kun tilasto on valmistunut. Näiden tiedotteiden lisäksi julkaistaan aika ajoin myös katsauksia, joiden tarkoitus on valaista tilaston aihealuetta hieman yleisemmältä kannalta kuin tiedotteissa on mahdollista. Tässä katsauksessa kuvataan laajemmin Suomen korkean teknologian tuotteiden ulkomaankaupan kehitystä kaudella 1991-2004 ja erityisesti vuonna 2004. Korkean teknologian vientiä ja tuontia tarkastellaan paitsi tuoteryhmittäin, myös maittain ja maaryhmittäin.

Aineiston analysoinnista sekä katsauksen laadinnasta on vastannut yliaktuaari Tero Luhtala.

Korkean teknologian tuotteiden osuus viennistä jatkoi laskuaan

Korkean teknologian tuotteiden osuus koko viennistä nousi voimakkaasti koko 1990-luvun ajan vuoteen 2000 saakka, jolloin se oli toistaiseksi korkeimmillaan yli 23 prosentissa. Vuosituhannen vaihduttua kasvu on sittemmin taittunut niin, että vuonna 2004 osuus jäi runsaaseen 17 prosenttiin. Korkean teknologian tuotteiden viennin osuus ylitti tuonnin osuuden ensimmäistä kertaa vuonna 1997 ja viennin osuus oli vuonna 2004 yli kolme prosenttiyksikköä tuonnin osuutta suurempi. Tuonnissakin saavutettiin 19 prosentin huippuosuus vuonna 2000, minkä jälkeen on pudottu 14 prosenttiin, eli 1990-luvun alkuvuosien tasolle.

Korkean teknologian tuonti uudelleen kasvuun

Korkean teknologian tuotteiden viennin arvo oli vuonna 2004 noin 8,5 miljardia euroa. Vienti väheni edellisvuodesta 750 miljoonaa euroa eli kahdeksan prosenttia. Vuoteen 2000 verrattuna vähennystä on kuitenkin kertynyt miltei kolme miljardia euroa, mikä on prosenteissa 26. Vastaavaan aikaan muiden tuotteiden vienti on kasvanut 2,3 miljardia euroa eli kuusi prosenttia. Kaikesta huolimatta korkean teknologian viennin arvo oli vuonna 2004 yhdeksänkertainen vuoteen 1991 verrattuna. Muiden tuotteiden vienti 2,7-kertaistui samana aikana.

Tuonnin arvo oli vuonna 2004 runsaat 5,6 miljardia euroa. Tuonti kasvoi ensimmäisen kerran vuoden 2000 jälkeen ja kasvua edellisvuodesta kertyi 300 miljoonaa euroa, mikä on kuusi prosenttia. Muidenkin tuotteiden tuonti nousi ennätyssuureksi. Korkean teknologian tuotteiden tuonti kolminkertaistui kaudella 1991-2004, muiden tuotteiden tuonnin kehitys oli viennin kaltaista.

Suomen korkean teknologian tuotteiden ulkomaankaupan ylijäämä oli vuonna 2004 vajaa kolme miljardia euroa ja vienti-tuonti-suhde 1,51. Vielä vuonna 1991 suhde oli vain 0,52. Ulkomaankaupan positiivinen kauppatase on ollut vahva vuodesta 1995 alkaen, jolloin vienti ylitti arvoltaan tuonnin ensimmäistä kertaa. Vienti-tuonti-suhde oli muissa kuin korkean teknologian tuotteissa 1,16 vuonna 2004.

Elektroniikan ja tietoliikennevälineiden kauppa yli neljä miljardia euroa ylijäämäistä

Korkean teknologian viennistä 6,9 miljardia euroa yli neljä viidesosaa vuonna 2004 oli elektroniikan ja tietoliikennevälineiden tuotteita. Matkapuhelinten osuus tästä oli 4,4 miljardia euroa. Elektroniikan ja tietoliikennevälineiden viennin väheneminen 780 miljoonalla eurolla selittää koko korkean teknologian viennissä vuonna 2004 tapahtunutta pudotusta. Kuitenkin tämän ryhmän viennin arvo kasvoi vuosien 1991 ja 2004 välillä liki 19-kertaiseksi. Tuoteryhmän ulkomaankaupan tase oli vielä vuonna 1991 alijäämäinen, mutta vuodesta 2000 alkaen ylijäämää on kertynyt vuosittain muutamia miljardeja euroja. Suomen koko ulkomaankaupan 8,5 miljardin euron ylijäämästä miltei puolet perustuu elektroniikan ja tietoliikennevälineiden positiiviseen kauppataseeseen.

Toiseksi suurin tuoteryhmä on tieteelliset instrumentit, jonka viennin arvo on viime vuosina pysytellyt 850 miljoonan euron paikkeilla. Kolmanneksi eniten (300 milj. €) vuonna 2004 vietiin tieto- ja toimistokoneiden ryhmän tuotteita. Vaikka kasvua kertyi vuoden 2004 aikana 50 miljoonaa euroa, tuoteryhmän vienti oli kuitenkin enää vajaa kolmannes vuoden 1997 huipputasosta. Avaruus- ja ilmailualan tuotteiden vienti kutistui miltei kolmasosaan vuoteen 2003 verrattuna.

Elektroniikka ja tietoliikenne oli viennin tapaan myös tuonnissa suurin tuoteryhmä (2,7 mrd. €). Tieto- ja toimistokoneitakin tuotiin 1,2 miljardin euron arvosta. Myös sekä tieteelliset instrumentit että sähkökoneet ja -laitteet olivat suuria tuoteryhmiä molempien tuonnin arvon ylittäessä puoli miljardia euroa. Ainoastaan aseiden sekä ei-sähköisten koneiden tuonti väheni vuonna 2004.

Useimpien tuoteryhmien ulkomaankauppa alijäämäistä

Kauppatase oli vuonna 2004 positiivinen vain kolmessa korkean teknologian yhdeksästä tuoteryhmästä. Elektroniikan ja tietoliikennevälineiden vienti-tuonti-suhde oli parhaana 2,56, tieteellisten instrumenttien suhdeluku oli 1,63 sekä ei-sähköisten koneiden 1,14. Vienti-tuonti-suhde oli heikoin sähkökoneiden ja -laitteiden sekä tieto- ja toimistokoneiden ryhmissä, molemmissa hieman päälle 0,20. Pienissä tuoteryhmissä suhdeluvun vuosivaihtelut ovat kuitenkin varsin suuria.

Ilman elektroniikkaa ja tietoliikennevälineitä Suomen korkean teknologian kauppatase olisi 1,3 miljardia euroa alijäämäinen. Tieto- ja toimistokoneiden alijäämä nousi vuonna 2000 lähes miljardiin euroon ja on sen jälkeen sitkeästi pysytellyt samoissa lukemissa. Myös sähköisten koneiden ja laitteiden alijäämä on viime vuosina laskettu sadoissa miljoonissa euroissa. Tieteellisten instrumenttien ylijäämä sen sijaan on ollut runsaan 300 miljoonan euron luokkaa jo muutamia vuosia.

Aasia entistäkin tärkeämpi korkean teknologian kaupassa

Suomen korkean teknologian ulkomaankaupan suurin kohdealue oli vuonna 2004 EU. Korkean teknologian vienti EU-maihin oli 3,3 ja tuonti 2,5 miljardia euroa. Vienti EU-maihin väheni edellisvuodesta 500 miljoonalla eurolla ja vuoden 2000 huipputasoon verrattuna 2,5 miljardilla eurolla. Tuonti EU-maista sitä vastoin kasvoi vuoden 2004 aikana yli 400 miljoonaa euroa. EU-maiden osuus Suomen korkean teknologian tuotteiden viennistä oli vuosituhannen vaihteen molemmin puolin 50 prosentin pinnassa, mutta nyttemmin on palattu 1990-luvun alkua vastaavaan noin 40 prosentin osuuteen. Tuonnin kehitys on ollut tasaisempaa. Vienti-tuonti-suhde EU-maiden kanssa oli 1,33 vuonna 2004. Muun Euroopan kanssa Suomen korkean teknologian ulkomaankauppa oli huomattavan ylijäämäistä (1,5 mrd. €).

Aasian merkitys korkean teknologian kaupassa on viime vuosina voimistunut selvästi. Kasvun jatkuessa nykyisellään Aasia ohittanee lähiaikoina EU:n merkittävimpänä tuontialueena. Aasiasta tuotiin korkean teknologian tuotteita jo lähes 2,2 miljardin euron arvosta ja vastaavasti viennin arvo oli melkein 2,5 miljardia euroa. Kun vientikin on vetänyt erinomaisesti, on Suomen vienti-tuonti-suhde näihin maihin pysynyt positiivisena. Kauppa NAFTA-maiden kanssa on vanhastaan ollut alijäämäistä. Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon suhteellinen merkitys on selvästi suurempi korkean teknologian tuonnissa kuin viennissä.

Vienti Venäjälle vetää hyvin, Kiinasta suurin tuontimaa

Korkean teknologian tuotteiden vienti Suomesta ulkomaille on varsin keskittynyttä, sillä kahdenkymmenen suurimman vientimaan osuus korkean teknologian tuotteiden koko viennistä oli 76 pro-senttia vuonna 2004. Venäjä nousi selvästi tärkeimmäksi vientimaaksi, kun matkapuhelinten vienti lisääntyi voimakkaasti. Venäjälle vietiin tuotteita kaikkiaan 1,2 miljardin euron arvosta, missä on lisäystä 400 miljoonaa euroa vuoteen 2003. Vienti Arabiemiirikuntiin oli 870 ja Britanniaan 700 miljoonaa euroa. Vienti näihin molempiin maihin jäi kuitenkin edellisvuotta vähäisemmäksi. Kiina nousi Saksan, Yhdysvaltojen ja Saksan ohi neljänneksi suurimmaksi vientimaaksi.

Korkean teknologian tuonti on maittain tarkasteltuna vientiä keskittyneempää. Kahdenkymmenen suurimman tuontimaan osuus oli 93 prosenttia. Kiina nousi vuonna 2004 Yhdysvaltojen ohi korkean teknologian tärkeimmäksi tuontimaaksi, kun etenkin tieto- ja toimistokoneiden, tietoliikennevälineiden ja sähkömerkinantolaitteiden tuonti sieltä lisääntyi. Tuonti kasvoi 260 miljoonalla eurolla 870 miljoonaan euroon, missä on lisäystä yli 43 prosenttia. Myös tuonti sekä Yhdysvalloista (720 milj. €) että Saksasta (650 milj. €) kasvoi muutamia kymmeniä miljoonia euroja.

Korkean teknologian ulkomaankauppa oli koko 1990-luvun ylijäämäisintä Japanissa, mutta sittemmin Suomi nousi 2000-luvun alussa maailman kärkimaaksi. Suomen korkean teknologian ulkomaankaupan tase oli vuonna 2004 ylijäämäisintä Venäjän (1,2 mrd. €) ja Arabiemiraattien (870 milj. €) kanssa, sillä käytännössä näistä maista ei juurikaan tuotu Suomeen alan tuotteita. Myös Britanniaan ylijäämää kertyi 450 miljoonaa euroa. Kauppa oli Suomen kannalta alijäämäisintä Japanin (350 milj. €), Kiinan (310 milj. €) ja Yhdysvaltojen (310 milj. €) kanssa.

Ulkomaankaupan piirteissä on suuria eroja EU-maiden välillä. Irlannin, Britannian, Suomen, Alankomaiden ja Ranskan voidaan sanoa viime vuosina erikoistuneen korkean teknologian vientiin. Tuoteryhmätasolla Suomen korkean teknologian vienti on painottunut muita maita suhteellisesti voimakkaammin elektroniikkaan ja tietoliikennevälineisiin.


Päivitetty 25.1.2006

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Korkean teknologian ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
2004, Korkean teknologian tuotteiden ulkomaankauppa vuonna 2004 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ktek/2004/ktek_2004_2006-01-25_kat_001.html