Tuotannon suhdannekuvaajan laatuseloste
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1 Tuotannon suhdannekuvaaja perustuu 64 arvo- ja 64 hintalähteeseen.
1.2 Kuvaajan tiedot ovat ennakollisia ja niitä tarkistetaan uusien tietojen ilmestyttyä.
2. Kuvaus
2.1 Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Se sisältää indeksisarjat vuoden 1996 tammikuusta alkaen. Tiedot ovat indeksimuodossa, perusvuotena on aina edellinen vuosi. Tiedot on laskettu alkuperäisinä ja työpäiväkorjattuina koko kansantaloudelle sekä kolmelle päätoimialalle. Lisäksi lasketaan kausitasoitettu sarja ja trendisarja koko kansantalouden tasolla.
2.2 Tuotannon suhdannekuvaajan sarjat työpäiväkorjataan ja kausitasoitetaan Tramo/Seats-menetelmällä. Kausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettujen sarjojen (kausitasoitettu ja trendisarja) viimeiset havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä.
3. Tietosisältö, luokitukset, lähteet ja tietojen tarkkuus
3.1 Tilastokeskuksen tuotannon suhdannekuvaajan tietojärjestelmä
koostuu tiedostosta, joka sisältää kolmen päätoimialan sekä koko
talouden aikasarjat.
Toimialaluokitus, kolme päätoimialaa: alkutuotanto, jalostus ja
palvelut. Alkutuotanto sisältää maa-, riista-, metsä- ja
kalatalouden. Jalostus sisältää teollisuuden ja rakentamisen.
Palvelut sisältää kaupan, majoitus- ja ravitsemustoiminnan,
liikenteen, liike-elämän palvelut sekä kiinteistö-, vuokraus- ja
tutkimuspalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan ja julkiset
palvelut.
Tiedot ovat julkisia.
3.3 Laskennassa käytettävät lähdeaineistot kattavat suuren osan neljännesvuositilinpidossa käytettävästä aineistosta. Laskenta toteutetaan toimialaluokituksen 2-numerotasolla, mutta ei sektorijaolla kuten neljännesvuositilinpidossa. Myöskään välituotekäyttöä ei arvioida erikseen, vaan laskenta perustuu tuotosindikaattoreihin. Teollisuuden ja yksityisten palvelujen osalta arvotietolähteinä käytetään pääsääntöisesti liikevaihtokuvaajien ja julkisten palveluiden osalta palkkasummakuvaajien ennakkotietoja sekä hintatietoina tuottajahinta- ja ansiotasoindeksejä. Alkutuotannon lähdeaineistoina toimivat yksikkömäärätiedot meijereiden vastaanottamasta maidosta, teurastamotilastot, satotilastot, tiedot markkinahakkuista ja näitä yksikkömäärätietoja vastaavat yksikköhintatiedot.
3.5 Aikasarjan historialle suoritetaan täsmäyttäminen
(benchmarking) siltä osin kuin neljännesvuositilinpito on
julkaistu. Tämän menetelmällisen, tilaston laadun parantamiseen
tähtäävän toimenpiteen perustelu on se, että neljännesvuosi- ja
vuositilinpito perustuvat kattavampiin tietolähteisiin kuin
tuotannon suhdannekuvaaja, ja koherentin talouden historian
kehityskuvan tuottamiseksi neljännesvuosi- tai vuositilinpidon
sisältämän informaation hyödyntämistä täsmäyttämismenetelmien
avulla on pidetty yleisesti kannatettavana.
Tuotannon suhdannekuvaajan aikasarjojen historia täsmäytetään
neljännesvuositilinpidon arvonlisäyssarjoihin. Tällöin tuotannon
suhdannekuvaajan aikasarjan historia noudattaa
neljännesvuositilinpidon ja vuositilinpidon mukaista kehityskulkua.
Täsmäyttämisestä huolimatta tuotannon suhdannekuvaajaa ei
kuitenkaan voida pitää aidosti arvonlisäystä ennakoivana kuvaajana.
Välituotekäytön arviointia ei tehdä neljännesvuositilinpidon
tapaan, eikä täsmäytys koske uusimpia, neljännestilinpidossa vielä
julkaisemattoman vuosineljänneksen kuukausia, vaan näiden arvot
viedään aikasarjaan tuotosindikaattorien mukaisella
muutoksella.
3.6 Tuotannon suhdannekuvaajan nykyinen laskentamenetelmä
valmistui vuoden 2008 lopulla, eikä sen osuvuudesta ole vielä
tarkkaa tietoa. Osalla laskennassa käytettävistä alatoimialoista on
tehty simuloidulla aineistolla osuvuustarkastelut, joilla on
selvitetty, kuinka hyvin tuotannon suhdannekuvaaja olisi nykyisellä
laskentamenetelmällään ennakoinut neljännesvuositilinpidon
ensimmäistä tietoa vuoden 2007 alusta vuoden 2008 kolmanteen
neljännekseen. Tarkastelut rajoittuvat jalostus- ja
palvelutoimialoihin, jotka perustuvat liikevaihtokuvaajiin.
Palkkasummakuvaajiin perustuvia, pääosin julkista sektoria koskevia
palvelutoimialoja ei aineiston puutteen vuoksi saatu sisällytettyä
tarkasteluihin.
Tarkastelujen perusteella tuotannon suhdannekuvaaja olisi
aliarvioinut jalostusta (teollisuus + rakentaminen)
tarkastelujaksolla keskimäärin 0,20 %-yksikköä. Poikkeamien
itseisarvojen keskiarvo on 1,33 %-yksikköä, joten ennakoivuudessa
olisi lyhyen tarkasteluajanjakson perusteella ollut paljon
vaihtelua. Erityisen suuri poikkeama havaittiin vuoden 2008
toisella neljänneksellä, jolloin yliarviointi olisi ollut 2,9
%-yksikköä. Palveluiden (kauppa + muut palvelut) kohdalla vaihtelu
on huomattavasti pienempää: tuotannon suhdannekuvaaja olisi
aliarvioinut palveluita keskimäärin 0,29 %-yksikköä, ja poikkeamien
itseisarvojen keskiarvo on 0,35 %-yksikköä. Tarkasteluissa käytetyt
jalostustoimialat kattoivat 32,6 prosenttia ja palvelutoimialat
42,8 prosenttia eli yhteensä 75,4 prosenttia vuoden 2007 koko
kansantalouden arvonlisäyksestä.
4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
4.1 Päivitetään kuukausittain.
4.2 Vuosineljänneksen kaksi ensimmäistä kuukautta valmistuvat noin 65 päivässä ja kolmas kuukausi 45 päivässä. Tarkemmat julkaisuajat: http://tilastokeskus.fi/til/ktkk/tjulk.html.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
5.1 Tuotannon suhdannekuvaaja julkaistaan internetissä.
5.2 Tuotannon suhdannekuvaajan kuvaus ja menetelmäseloste ovat saatavilla tilaston kotisivulla http://tilastokeskus.fi/til/ktkk/index.html.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
6.1 Tuotannon suhdannekuvaaja täsmentyy uusimman neljännesvuositilinpidon myötä.
6.2 Ketjutusmenettelystä johtuen tuotannon suhdannekuvaajan alatoimialoja koskevat sarjat eivät ole suoraan vertailukelpoisia lähdetilastojen kanssa.
6.3 Aikasarjan tietoja on saatavilla vuodesta 1996 lähtien.
Päivitetty 9.2.2009
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tuotannon suhdannekuvaaja [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5404. 2009,
Tuotannon suhdannekuvaajan laatuseloste
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ktkk/2009/ktkk_2009_2009-02-06_laa_001.html