Etusivu > Tilastot > Tuotannon suhdannekuvaaja > Tuotannon suhdannekuvaajan kehittäminen

Tuotannon suhdannekuvaajan kehittäminen

Helmikuun julkaisusta lähtien entinen kokonaistuotannon kuukausikuvaaja on julkaistu nimellä tuotannon suhdannekuvaaja. Kehittämistyö on kesken, ja kehittämisprojekti jatkuu vuoden 2008 loppuun. Tähän mennessä laskentaa on yhdenmukaistettu neljännesvuositilinpidon tuotoksen laskentamenetelmiä vastaavaksi. Toimialatietojen laskennassa on siirrytty käyttämään ensisijaisesti arvotietoja, jotka deflatoidaan edellisvuoden keskihintoja vertailukohtana käyttäen. Näin saadaan edellisvuoden hintaiset volyymiluvut, joissa edeltävä vuosi on aina perusvuosi. Edellisvuoden hintaisten volyymimuutosten avulla ketjutetaan ns. annual overlap -menettelyä käyttäen jatkuva viitevuoden 2000-hintainen volyymisarja, joka julkaistaan tuotannon suhdannekuvaajana. Tämä menetelmä vastaa neljännesvuositilinpidon tuotoksen deflatointi- ja ketjutusmenettelyä.

Tuotannon suhdannekuvaajan laskennassa käytettävien lähdeaineistojen määrää on lisätty huomattavasti ja laskenta toteutetaan aiempaa yksityiskohtaisemmalla tasolla (toimialaluokituksen 2-numerotaso). Julkaisutaso on alkutuotanto, jalostus ja palvelut. Julkaistussa kuvaajassa jo huomattava osa laskennan lähdetiedoissa on vaihdettu uudistetun neljännesvuositilinpidon mukaisiksi. Teollisuuden ja yksityisten palvelujen osalta lähdetietoina käytetään pääsääntöisesti liikevaihtokuvaajien ennakkotietoja. Muiden toimialojen osalta kehittämistä jatketaan. Arvotietojen laskennassa käytetään tällä hetkellä 58 lähdettä ja hintakehityksen kuvaamisessa 59 lähdettä. Aikasarjat on uudistettu kokonaan uusien lähteiden ja menetelmien mukaisiksi vuodesta 1996 lähtien.

Kehittämistyössä on vielä ratkaisematta monia tärkeitä kysymyksiä. Yksi tärkeimmistä on se, pitäisikö tuotannon suhdannekuvaajan jatkossa ennakoida kansantalouden tuotosta vai arvonlisäystä. Koska kuvaaja perustuu tuotosindikaattoreihin, eikä välituotekäytön arviointia ainakaan toistaiseksi voida nykyisellä julkaisuaikataululla pitää luotettavana, suhdannekuvaajaa on nykyisellään pidettävä lähinnä tuotosta ennakoivana indikaattorina. Välituotekäytön arviointia tutkitaan.

Toinen tärkeä kysymys on, miten aikasarjojen historian täsmäyttäminen (benchmarking) tulisi suorittaa. Tämän menetelmällisen, tilaston laadun parantamiseen tähtäävän toimenpiteen perustelu on se, että neljännesvuosi- ja vuositilinpito perustuvat kattavampiin tietolähteisiin kuin tuotannon suhdannekuvaaja, ja koherentin talouden historian kehityskuvan tuottamiseksi neljännesvuosi- tai vuositilinpidon sisältämän informaation hyödyntämistä täsmäyttämismenetelmien avulla on pidetty yleisesti kannatettavana. Tällä hetkellä tuotannon suhdannekuvaajan aikasarjojen historia täsmäytetään neljännesvuositilinpidon arvonlisäyssarjoihin. Täsmäytys voitaisiin suorittaa myös vuositilinpidon sarjoihin. Eri vaihtoehtoja tutkitaan kehittämisprojektin yhteydessä samalla kun uuden suhdannekuvaajan osuvuudesta saadaan lisää aineistoa. Täsmäyttämisestä huolimatta tuotannon suhdannekuvaajaa ei kuitenkaan voida pitää suoraan arvonlisäystä ennakoivana indikaattorina, sillä tietolähteet eivät julkaisuaikataululla mahdollista välituotekäytön arviointia, eikä täsmäytys koske uusimpia, neljännestilinpidossa vielä julkaisemattoman vuosineljänneksen kuukausia.

Lisätietoja: Samu Hakala (09) 1734 3756, Veli-Pekka Karvinen (09) 1734 2667, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

---

Päivitetty 14.8.2008