Etusivu > Tilastot > Kotitalouksien kulutus > Käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät

Asumiskulutus

Asumiskulutus lasketaan kulutustutkimuksessa ns. bruttovuokraperiaatteella. Omassa asunnossaan tai luontoisetuasunnossa asuville talouksille määritetään laskennallinen vuokra vastaavanlaisen vuokra-asunnon markkinavuokran perusteella, vuokra-asunnossa asuville todella maksettu vuokra. Oman asunnon bruttovuokran määrittelyssä on käytetty apuna Tilastokeskuksen vuokratiedustelun tietoja sekä talouden haastattelutiedoista asunnon huoneiden lukumäärää, rakennusvuotta, lämmitystapaa ja sijaintia.

Bruttovuokran lisäksi asumismenoihin sisältyvät vesimaksut ja eräät muut maksut kuten nuohous ja jätteiden nouto, vuokralaisen suorittamat ylläpitokorjaukset sekä vuokraan sisältymättömät lämmitysmenot. Myös vapaa-ajan asunnon menot sisältyvät asumismenoihin.

Kestävyysluokitus

Varsinaisen yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaisen COICOP-luokituksen (Classification of Individual Consumption According to Purpose) kulutusmenoryhmät on jaettu kansantalouden tilinpidon periaatteiden mukaisesti palveluihin (P), kertakulutushyödykkeisiin (KR), kestokulutushyödykkeisiin (KS) ja puolittaisiin kestokulutushyödykkeisiin (PKS).

Ero kertakulutushyödykkeiden ja kestokulutushyödykkeiden välillä perustuu sille, voidaanko tavaroita käyttää ainoastaan kerran tai voidaanko niitä käyttää toistuvasti tai jatkuvasti huomattavasti yli vuoden kestävän ajanjakson aikana. Kestokulutushyödykkeillä, kuten autot, jääkaapit, pesukoneet ja televisiot, on usein myös suhteellisen korkea ostohinta. Puolikestohyödykkeet eroavat kestokulutushyödykkeistä siten, että niiden odotettu käyttöaika, vaikkakin yli yhden vuoden, on usein huomattavasti lyhyempi ja niiden ostohinta on vähäisempi.

COICOP-käsikirja on selattavissa Internetissä osoitteessa www.tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/popup/coicop.pdf (Käsikirjoja / Tilastokeskus, 44).

Kotitalouden viitehenkilö

Kotitalouden viitehenkilöksi valitaan kotitalouden jäsen, jonka henkilökohtaiset tulot ovat suurimmat. Viitehenkilö on määritetty haastattelutietojen avulla. Tulot ovat pääsääntöisesti viitehenkilön määräävä kriteeri, mutta joissain tapauksissa (mm. yrittäjätaloudet) koko kotitalouden toiminta otetaan huomioon.

Huomattava osa kotitalouskohtaisista luokittelutiedoista on muodostettu viitehenkilön tietojen perusteella.

Kotitalous

Kotitalouden muodostavat kaikki ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät yhdessä tulojaan. Kotitalouden käsitettä käytetään ainoastaan haastattelututkimuksissa.

Kotitalousväestön ulkopuolelle jäävät pysyvästi ulkomailla asuvat ja laitosväestö (esimerkiksi pitkäaikaisesti vanhainkodeissa, hoitolaitoksissa, vankiloissa tai sairaaloissa asuvat).

Vastaava rekisteripohjainen tieto on asuntokunta. Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Samaan asuntokuntaan voi kuulua useampia kotitalouksia. Asuntokunta käsitettä käytetään rekisteripohjaisissa tilastoissa kotitalouden käsitteen sijasta.

Kulutusmenot

Kotitalouden kulutusmenoihin lasketaan kaikki talouden tutkimusajankohtana yksityiseen kulutukseensa Suomesta ja ulkomailta hankkimat tavarat ja palvelut, omat ja saadut puutarha- ja keräilytuotteet sekä laskennalliset asumismenot. Lisäksi mukaan lasketaan muilta kotitalouksilta saadut tavarat ja palvelut sekä kulutukseen rinnastettavat tulonsiirrot. Asunto- ja kulutuslainojen lyhennykset eivät sisälly kulutusmenoihin. Kulutusmenoihin ei myöskään lueta välittömiä veroja, investointeja (esim. asunnon osto), yritystoiminnan menoja eikä muille kotitalouksille ostettuja tuotteita. Kulutuskäsite ei sisällä kotitalouksien julkisten hyvinvointipalveluiden käytöstä saamia etuuksia (esim. terveydenhoidosta ja koulutuksesta).

Kotitalouden kulutusmenot muodostuvat seuraavasti:

+ kulutustavaroiden ja palveluiden ostot

+ omat tuotteet (maatalous-, puutarha- ja keräilytuotteet)

+ laskennallinen asuntotulo omistus- ja luontoisetuasunnosta

+ saadut tavarat ja palvelut

+ kulutukseen rinnastettavat tulonsiirrot (mm. kirkollisvero, ammattiyhdistysten jäsenmaksut ja kulutuslainojen korot)

= kulutusmenot yhteensä

Kulutustutkimuksessa käytetty kulutusluokitus perustuu Eurostatin COICOP-HSB-kulutusluokitukseen (Classification of Individual Consumption by Purpose).

COICOP-käsikirja on selattavissa Internetissä osoitteessa www.tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/popup/coicop.pdf (Käsikirjoja / Tilastokeskus, 44).

Kulutusmenot kotitaloutta kohti

Eri väestöryhmien kotitalouskohtaisiin kulutuskeskiarvoihin vaikuttaa oleellisesti kotitalouden keskimääräinen henkilöluku. Lapsiperheiden menot kotitaloutta kohti ovat suuremmat kuin pientalouksissa (esim. yhden hengen taloudet ja vanhustaloudet).

Kulutusyksikkö

Kulutusyksikköä kohti lasketuilla tuloilla ja kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa. Kulutusyksiköiden laskutapoja on useita erilaisia. Tulonjakotilastossa ja kulutustutkimuksessa on käytetty vuodesta 2002 lähtien Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n ns. muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa

• kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1
• muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5
• lapset saavat painon 0,3 (0–13-vuotiaat).

Valitulla kulutusyksikköasteikolla on merkittävä vaikutus tulotasoihin ja eri väestöryhmien sijoittumiseen tulojakaumassa.

Käytettävissä oleva tulo

Ennen tilastovuotta 2011 tulonjakotilastossa käytettiin pääasiassa käsitettä käytettävissä oleva tulo. Tulonjakotilastossa ja kulutustutkimuksessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin luettiin kaikki kotitalouteen saadut palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot (mukaan lukien omistusasunnosta saatava laskennallinen tulo ja omaisuuden veronalaiset myyntivoitot), luontoisedut ja saadut tulonsiirrot, joiden summasta on vähennetty maksetut tulonsiirrot.

Käytettävissä olevien tulojen muodostumista voidaan kuvata seuraavasti:

+ palkkatulot

+ yrittäjätulot

+ omaisuustulot (ml. asuntotulo omistusasunnosta ja myyntivoitot)

--------------------------------------------

= tuotannontekijätulot

+ saadut tulonsiirrot (ml. asuntotulo vuokra-asunnosta toiselta kotitaloudelta)

--------------------------------------------

= bruttotulot

– maksetut tulonsiirrot

--------------------------------------------

= käytettävissä olevat tulot

Kun käytettävissä oleviin tuloihin lisätään luontoismuotoiset sosiaaliset tulonsiirrot, saadaan oikaistu käytettävissä oleva tulo. Tulonjakotilastoon tätä käsitettä ei ole muodostettu.

Omistusasujien asuntotulo luettiin tulonjakotilastossa tuotannontekijätuloksi (omaisuustuloksi) ja asuntotulo toiselta kotitaloudelta vuokratusta asunnosta saaduksi tulonsiirroksi. Asuntotulo muodostetaan tulonjakotilastoon edelleen, mutta sitä käsitellään tilastovuodesta 2011 alkaen omana erillisenä tuloeränä (ks. kohta "asuntotulo"). Samoin veronalaisia luovutusvoittoja eli myyntivoittoja käsitellään kansainvälisten suositusten mukaisesti lisätietona (memorandum item).

Omat tuotteet

Kulutustutkimuksessa kotitalouden kulutukseen lasketaan mukaan kotitalouden käyttämät itse tuotetut ja saadut luonnontuotteet, kuten maatalous-, puutarha- ja keräilytuotteet (marjat, sienet, kalat ym.). Kotitaloudelta kysytään lomakkeella omien tuotteiden käyttömäärät, jonka jälkeen ne hinnoitellaan tuottajahinnoin.

Sosioekonominen asema

Kulutustutkimuksessa ja tulonjakotilastossa kotitalouden jäsenille muodostetaan sosioekonominen asema henkilön 12 viimeisen kuukauden toiminnan perusteella. Sosioekonomisen aseman määrittämiseksi henkilöt on ensin jaettu ammatissa toimiviin ja ammatissa toimimattomiin. Ammatissa toimiviksi on pääsääntöisesti luokiteltu kaikki tutkimusvuonna vähintään kuutena kuukautena tuotantotoimintaan osallistuneet. Ammatissa toimivat on edelleen jaettu yrittäjiin ja palkansaajiin haastattelussa ilmoitettujen tietojen perusteella. Yrittäjiksi on luokiteltu myös sellaisia henkilöitä, joita verotuksessa on verotettu palkansaajina (tyypillisesti yrittäjä, joka työskentelee palkansaajana omassa yrityksessään). Ammatissa toimimattomat on ryhmitelty opiskelijoihin, eläkeläisiin, työttömiin ja muihin. Työttömiksi on laskettu henkilöt, jotka ovat olleet vuoden aikana vähintään 6 kk työttöminä.

Kotitalouden sosioekonominen asema määräytyy talouden viitehenkilön mukaan.

Luokitus perustuu Tilastokeskuksen vuoden 1989 sosioekonomisen aseman luokitusstandardiin. Siinä otetaan huomioon henkilön ammatti, ammattiasema, työn luonne ja elämänvaihe (Sosioekonomisen aseman luokitus 1989. Helsinki. Tilastokeskus, Käsikirjoja, 17).