Etusivu > Tilastot > Kunnallisvaalit > 2000 > Puolueiden menestys ja äänestysaktiivisuus vuoden 2000 kunnallisvaaleissa

Puolueiden menestys ja äänestysaktiivisuus vuoden 2000 kunnallisvaaleissa

Keskustalle vaalivoitto, SDP ja KOK menettivät kannatustaan

Suomen Keskusta nousi kunnallisvaalien voittajaksi nousten samalla maan suurimmaksi puolueeksi. Keskusta sai annetuista äänistä 23,8 prosenttia kasvattaen ääniosuuttaan 2 prosenttiyksiköllä ja saavutti nyt paremman tuloksen kuin missään aikaisemmissa kunnallisvaaleissa. Kaikkiaan Keskusta voitti 528 319 äänellään seuraavaksi parhaan tuloksen saavuttaneen puolueen, SDP:n tuloksen noin 17 000 äänellä. Keskusta lisäsi kannatustaan maan kaikissa vaalipiireissä, eniten Lapin vaalipiirissä, 4,2 prosenttiyksikköä. Valtuustopaikkoja Keskusta sai kaikkiaan koko maahan 4 625, eli 166 edellisvaaleja enemmän. Naisia Keskustan valituista oli 30,9 prosenttia.

SDP sai toiseksi eniten ääniä menettäen suurimman puolueen asemansa. Se sai 23,0 prosenttia äänistä menettämällä kannatustaan 1,5 prosenttiyksikköä edellisistä kuntavaaleista. SDP:n kokonaisäänimäärä oli 511 370, yli 72 200 ääntä vähemmän kuin vuonna 1996. Tosin äänimäärissä mitattuna heikosta vaaliosallistumista johtuen kaikki puolueet saivat voittajaa lukuun ottamatta pienemmän äänimäärän kuin edeltävissä kuntavaaleissa. Vaalipiireittäin tarkastellen puolue menetti prosenttiyksiköissä eniten kannatustaan Helsingin (-2,7), Kymen (-2,6), Hämeen (-2,2), Lapin (-2,2) ja Etelä Savon (-2,0) vaalipiireissä. Valtuustopaikkoja SDP sai kaikkiaan 2 559, menettäen 184 paikkaa. Naisia SDP:n valituista oli 38,1 prosenttia.

Kokoomuksen kannatus oli 20,8 prosenttia kaikista äänistä. Se menetti kannatustaan 0,8 prosenttiyksikköä. Kokoomuksen kokonaisäänimäärä oli 463 493, yli 50 800 ääntä pienempi kuin edellisvaaleissa. Kokoomus paransi hieman kannatustaan sen vahvoilla alueilla Helsingissä 1,8 ja Uudenmaan vaalipiirin kunnissa 0,6 prosenttiyksikköä. Kaikissa muissa vaalipiireissä sen kannatus laski. Valtuustopaikkoja Kokoomus sai koko maahan 2 028, menettäen 139 paikkaa. Naisia Kokoomuksen valituista oli 35,4 prosenttia.

Vasemmistoliiton kannatus oli 9,9 prosenttia äänistä. Sen kannatus laski 0,5 prosenttiyksikköä (lähes 27 000 ääntä) edeltävistä kuntavaaleista. Valtuustopaikkoja Vasemmistoliitto sai koko maahan 1 027, menettäen koko maan tasolla 101 paikkaa. Naisia Vasemmistoliiton valituista oli 32,3 prosenttia.

Pienemmistä puolueista vaalivoittajiksi selviytyivät Vihreät ja SKL. Vihreiden kannatus nousi 1,4 prosenttiyksiköllä 7,7 prosenttiin ja valtuustopaikkojen määrä 46:lla, eli koko maassa Vihreät saivat 338 paikkaa. SKL:n kannatus nousi 1,1 prosenttiyksiköllä 4,4 prosenttiin ja se sai koko maassa 443 paikkaa, lisäystä 90. Naisia Vihreiden valituista oli 58,9 prosenttia ja SKL:n valituista 38,6 prosenttia.

Kaikista 12 278 valituista naisia oli 4 220 eli 34,4 prosenttia.

Puolueiden kannatus kunnallisvaaleissa 2000 ja 1996, %

 

Suurimpien puolueiden valtuustopaikat kunnallisvaaleissa 1968 - 2000, lkm ja %

Vuosi	SDP		KESK		KOK		VAS
	lkm	%	lkm	%	lkm	%	lkm	%
1968	2 351	19,8	3 533	29,8	1 388	11,7	1 770	14,9
1972	2 533	22,6	3 297	29,5	1 503	13,4	1 691	15,1
1976	2 735	21,5	3 936	30,9	2 047	16,1	2 050	16,1
1980	2 820	22,1	3 889	30,4	2 373	18,6	1 835	14,4
1984	2 830	22,0	4 052	31,5	2 423	18,8	1 482	11,5
1988	2 866	22,3	4 227	32,9	2 392	18,6	1 336	10,4
1992	3 130	24,9	3 998	31,8	2 009	16,0	1 319	10,5
1996	2 733	21,9	4 453	35,7	2 172	17,4	1 130	9,1
2000	2 559	20,8	4 625	37,7	2 028	16,5	1 027	8,4

 

Äänestysprosentti ennätyksellisen alhainen, vain 55,9 %

Vaaliosallistuminen oli poikkeuksellisen laimeaa jo toista kertaa peräkkäin kunnallisvaaleissa. Äänestysprosentti laski nyt viidellä prosenttiyksiköllä edellisiin kuntavaaleihin verrattuna. Viime vaaleissa äänestysprosentin lasku oli vieläkin rajumpi, lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Vaalien laimeutta ennakoivat jo tiedot ehdokasmäärän putoamisesta (-3 500) ja tiedot laimeasta osallistumisesta ennakkoäänestykseen.
Vaikka ennakkoon äänestäneiden määrä oli nyt lähes sama kuin neljä vuotta sitten, noin 845 000, jäi määrä selvästi alle viimeisimmissä vaaleissa saavutetun tason, yli miljoona ennakolta äänestänyttä. Äänestäminen oli laimeampaa kaupunkimaisissa kunnissa (52,3 %) kuin taajaan asutuissa (59,0 %) ja maaseutumaisissa kunnissa (63,6 %). Vaalipiireistä äänestäminen oli vilkkainta Vaasan vaalipiirissä, 64,4 prosenttia ja laimeinta Helsingissä 50,9 prosenttia.

Äänioikeutettuja oli kaikkiaan 4 014 611. Äänioikeus oli näissä vaaleissa sama kuin edeltävissäkin kuntavaaleissa. Äänestää saivat Suomen, muun Euroopan Unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaiset, jotka viimeistään vaalipäivänä täyttivät 18 vuotta ja joiden kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kyseinen kunta oli väestötietojärjestelmässä 1.9.2000. Edelleen äänioikeus oli myös muilla samat edellytykset täyttävillä ulkomaalaisilla, jotka olivat asuneet yhtäjaksoisesti Suomessa vähintään kahden vuoden ajan (1.9.1998-1.9.2000). Kaikkiaan ulkomaalaisia äänioikeutettuja oli noin 58 200, joista 14 000 muiden EU-jäsenvaltioiden kansalaista.

Äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa 1950 - 2000, %

---

Päivitetty 23.9.2004