1. Ennakkoon äänestäneet kunnallisvaaleissa 2012
Seuraavassa tarkastellaan vuoden 2012 kunnallisvaaleissa ennakkoon äänestäneitä henkilöitä eri taustatietojen mukaan. Vertailuryhmänä käytetään äänioikeutettuja taustatietoineen. Tiedot äänioikeutetuista ja ennakkoon äänestäneistä on saatu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän äänioikeusrekisteristä. Taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen Väestö- ja elinolotilastojen tilastoaineistoihin, mm. väestö- työssäkäynti- ja perhetilastoihin sekä tutkintorekisteriin. Tarkastelussa ovat vain ennakkoon äänestäneet sekä äänioikeutetut. Vaalipäivänä äänestäneitä ei ole tarkastelussa mukana, sillä heistä ei ole kerätty tietoa koko maan tasolla. Henkilöt, jotka eivät lukeudu ennakkoäänestäjiin, lukeutuvat joko vaalipäivänä äänestäneisiin tai äänestämättä jättäneisiin. Täten ennakkoäänestämisen perusteella ei voida tehdä päätelmiä eri ryhmien äänestysaktiivisuudesta kokonaisuudessaan.
1.1. Korkea ikä ja pieni kotikunta nostivat ennakkoäänestämisen todennäköisyyttä
Kunnallisvaaleissa 2012 ennakkoon äänesti yhteensä 1 062 190 äänioikeutettua. Tilastokeskuksen ilmoittama ennakkoäänestysprosentti, 42,4, on saatu laskemalla ennakkoäänestäneiden osuus äänestäneistä. Tässä ennakkoäänestäneitä tarkastellaan kuitenkin suhteessa äänioikeutettuihin, jolloin ennakkoäänestysaktiivisuudeksi saadaan 24,7 prosenttia. Naiset äänestivät ennakkoon useammin kuin miehet: äänioikeutetuista naisista ennakkoäänestäjiä oli 26,6 prosenttia ja miehistä 22,6 prosenttia. Lukumääräisesti ero oli yli 114 000, sillä ennakkoon äänesti 588 271 naista ja 473 919 miestä.
Äänioikeutetun ikä vaikutti vahvimmin ennakkoäänestämisen todennäköisyyteen. Ennakkoon äänestäneitä oli eniten 65–74-vuotiaiden ikäryhmässä. Tässä ryhmässä ennakkoäänestäjien osuus äänioikeutetuista oli 47,0 prosenttia. Ennakkoon äänestäminen oli selvästi keskimääräistä yleisempää myös yli 75-vuotiaiden joukossa. Heistä ennakkoon äänesti 41,6 prosenttia. Nuoremmat ikäluokat äänestivät ennakkoon harvemmin. 18–24-vuotiaista äänioikeutetuista ennakkoon ääntänsä käytti 9,5 prosenttia, 25–44-vuotiaista 12,6 prosenttia ja 45–64-vuotiasta 26,3 prosenttia. (Taulukko 1.)
Pienissä kunnissa ennakkoon äänestettiin selvästi useammin kuin suurissa kunnissa. Alle 2 000 asukkaan kunnissa ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista oli 36,8 prosenttia, kun yli 100 000 asukkaan kunnissa osuus jäi 21,5 prosenttiin. Ennakkoäänestäminen oli yleisempää pienemmissä kunnissa kuin suuremmissa kunnissa kaikkien ikäluokkien kohdalla. Pienissä alle 2 000 asukkaan kunnissa myös nuoret, alle 18–24-vuotiaat äänestivät ennakkoon ahkerammin (ennakkoäänestysaktiivisus 18,5 %) kuin samanikäiset yli 100 000 asukkaan kaupungeissa (9,8 %). (Taulukko 1.)
Taulukko 1. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista iän ja kotikunnan kokoluokan mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %
Kunnan kokoluokka |
18 – 24 v. | 25 – 44 v. | 45 – 64 v. | 65 – 74 v. | 75 v. –- | Ikäluokat yhteensä |
- 1 999 | 18,5 | 22,2 | 37,9 | 52,3 | 43,9 | 36,8 |
2 000 - 4 999 | 12,7 | 16,2 | 32,7 | 48,4 | 43,4 | 31,7 |
5 000 - 9 999 | 10,8 | 13,7 | 29,8 | 47,1 | 41,8 | 28,5 |
10 000 - 19 999 | 9,4 | 12,8 | 28,6 | 47,3 | 42,4 | 27,0 |
20 000 - 49 999 | 7,4 | 10,8 | 25,0 | 46,5 | 40,8 | 23,6 |
50 000 - 99 999 | 9,0 | 12,7 | 27,9 | 49,4 | 42,1 | 25,9 |
100 000 - | 9,8 | 12,7 | 22,7 | 45,5 | 40,9 | 21,5 |
Kunnat yhteensä |
9,5 | 12,6 | 26,3 | 47,0 | 41,6 | 24,7 |
Puolet (49,8 %) ennakkoon äänestäneistä oli pääasialliselta toiminnaltaan eläkeläisiä. Ryhmä muodostuu eläkeläisistä, 48,9 prosenttia, ja työttömyyseläkeläisistä, 0,8 prosenttia. Eläkeläiset olivat selvästi yliedustettuja ennakkoäänestäneiden joukossa, sillä äänioikeutetuissa eläkeläisiä oli suhteellisesti vähemmän, kaikkiaan 29,1 prosenttia. Muut pääasiallisen toiminnan ryhmät äänestivät ennakkoon eläkeläisiä harvemmin. Muiden ryhmien osuudet ennakkoäänestäjistä jäivät myös pienemmiksi kuin osuudet äänioikeutetuista. Vaikka työlliset muodostivat enemmistön, 54,1 prosenttia, kaikista äänioikeutetuista, ennakkoon äänestäneistä vain 40,3 prosenttia oli työllisiä. Ennakkoon äänestäneiden joukossa aliedustettuja olivat myös opiskelijat, joita oli 6,4 prosenttia äänioikeutetuista mutta 3,4 prosenttia ennakkoäänestäjistä, sekä työttömät, joiden osuus äänioikeutetuista oli 5,9 prosenttia mutta ennakkoäänestäjistä 4,3 prosenttia. Muita työvoimaan kuulumattomia ennakkoäänestäjien joukossa oli vain 2,1 prosenttia, kun äänioikeutettujen joukossa heitä oli 4,1 prosenttia. Koska eläkeläiset olivat vahvasti yliedustettuja ennakkoäänestäjissä, seuraavaksi tarkastellaan muiden muuttujien vaikutusta ennakkoäänestämiseen työllisten, työttömien, eläkeläisten, opiskelijoiden ja muiden työvoimaan kuulumattomien osalta erikseen.
Kuvio 1. Äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet pääasiallisen toiminnan mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %
1.2. Työlliset ja työttömät äänestivät yhtä usein ennakkoon
Työllisistä äänioikeutetuista 18,4 prosenttia äänesti ennakkoon. Työllisistä naisista osuus oli 20,4 prosenttia ja miehistä 16,4 prosenttia. Työttömistä puolestaan 18,2 prosenttia äänesti ennakkoon. Työttömillä miesten ja naisten välinen ero ennakkoäänestämisessä oli hieman pienempi kuin työllisillä, sillä työttömistä naisista ennakkoon äänesti 19,8 prosenttia ja miehistä 17,1 prosenttia.
Ennakkoäänestämisen todennäköisyys kasvoi molempien työllisten ja työttömien osalta, mitä vanhemmasta henkilöstä oli kyse. Työttömien ennakkoäänestysaktiivisuus oli kuitenkin työllisiä selvästi pienempää nuorimmassa 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Työllisistä 18–24-vuotiaista 8,9 prosenttia ja työttömistä saman ikäisistä vain 6,1 prosenttia äänesti ennakkoon. Tätä vanhempien 25–44-vuotiaiden ennakkoäänestäjien osuudet olivat myös pieniä: saman ikäryhmän työllisistä ennakkoon äänesti 12,6 prosenttia ja työttömistä 11,6 prosenttia. Sitä vastoin 45–64-vuotiaista neljännes sekä työllisistä (24,8 %) että työttömistä (25,6 %) äänesti ennakkoon. (Taulukko 2.)
Työttömien ennakkoäänestäminen jakautui perheaseman mukaan pitkälti samankaltaisesti kuin työllisillä. Molempien ryhmien osalta ennakkoäänestämisen todennäköisyys kasvoi iän myötä perheasemasta riippumatta. Sekä työttömissä että työllisissä aktiivisimmin äänestivät perheettömät ja avio- tai avoliitossa eläneet. Työlliset perheettömät äänestivät ennakkoon hieman työttömiä perheettömiä useammin. Molemmissa ryhmissä harvimmin ennakkoon äänestivät kotona asuvat täysi-ikäiset nuoret sekä perheasemaltaan tuntemattomat henkilöt.
Työttömien ja työllisten välinen ero oli suurin alle 25-vuotiaiden ennakkoäänestysaktiivisuudessa. Jos tämän ikäisistä työllisistä perheettömistä ennakkoon äänesti 10,3 prosenttia, jäi työttömien vastaavan ryhmän ennakkoäänestäminen 6,1 prosenttiin. Perheettömien kohdalla työllisten ja työttömien ennakkoäänestysero tasoittui tätä vanhemmissa ikäluokissa. Myös työllisten kotona asuvien nuorten alle 25-vuotiaiden ennakkoäänestysaktiivisuus (9,3 %) oli korkeampi kuin työttömien kotona asuvien alle 25-vuotiaiden (6,5 %). (Taulukko 2.)
Taulukko 2. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista pääasiallisen toiminnan, perheaseman ja iän mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %
18 – 24 v. | 25 – 44 v. | 45 – 64 v. | 65 v. –- | Ikäluokat yhteensä |
|
Työlliset yhteensä |
8,9 | 12,6 | 24,8 | .. | 18,4 |
Avio- tai avoliitossa elävä |
7,2 | 11,6 | 24,1 | .. | 18,1 |
Yksinhuoltaja | 3,9 | 12,2 | 21,2 | .. | 17,3 |
Perheetön | 10,3 | 15,1 | 28,3 | .. | 20,6 |
Kotona asuva lapsi | 9,3 | 16,5 | 28,5 | .. | 13,8 |
Tuntematon | 9,2 | 12,4 | 19,3 | .. | 14,4 |
Työttömät yhteensä |
6,1 | 11,6 | 25,6 | .. | 18,2 |
Avio- tai avoliitossa elävä |
5,1 | 10,8 | 26,3 | .. | 19,5 |
Yksinhuoltaja | 6,2 | 9,7 | 19,1 | .. | 14,0 |
Perheetön | 6,1 | 12,6 | 25,8 | .. | 18,8 |
Kotona asuva lapsi | 6,5 | 14,8 | 27,0 | .. | 13,0 |
Tuntematon | 7,9 | 8,9 | 18,2 | .. | 11,8 |
Eläkeläiset yhteensä |
10,5 | 18,8 | 35,0 | 47,4 | 42,1 |
Avio- tai avoliitossa elävä |
5,9 | 16,3 | 37,9 | 48,4 | 46,1 |
Yksinhuoltaja | .. | 15,2 | 26,8 | 32,8 | 31,0 |
Perheetön | 12,2 | 20,5 | 32,7 | 41,8 | 39,5 |
Kotona asuva lapsi | 10,4 | 19,3 | 29,4 | 38,5 | 23,2 |
Tuntematon | 9,6 | 16,3 | 23,3 | 16,4 | 18,0 |
Opiskelijat yhteensä |
11,0 | 16,0 | 23,2 | .. | 13,1 |
Avio- tai avoliitossa elävä |
10,2 | 13,6 | 21,3 | .. | 13,7 |
Yksinhuoltaja | 4,5 | 10,9 | 19,9 | .. | 11,8 |
Perheetön | 12,7 | 18,3 | 28,0 | .. | 15,7 |
Kotona asuva lapsi | 10,6 | 22,1 | 30,0 | .. | 11,4 |
Tuntematon | 11,5 | 17,5 | 21,0 | .. | 14,6 |
Työvoiman ulkopuolella olevat yhteensä |
7,4 | 9,4 | 20,3 | .. | 12,5 |
Avio- tai avoliitossa elävä |
5,4 | 10,5 | 22,9 | .. | 14,7 |
Yksinhuoltaja | 4,3 | 9,5 | 16,1 | .. | 10,8 |
Perheetön | 7,7 | 8,7 | 20,4 | .. | 13,8 |
Kotona asuva lapsi | 8,2 | 9,2 | 20,8 | .. | 9,3 |
Tuntematon | 5,4 | 4,9 | 7,2 | .. | 5,7 |
Yhteensä | 9,5 | 12,6 | 26,3 | 44,6 | 24,7 |
Avio- tai avoliitossa elävä |
7,6 | 11,6 | 25,9 | 48,1 | 25,4 |
Yksinhuoltaja | 4,4 | 11,6 | 21,1 | 32,9 | 18,8 |
Perheetön | 10,5 | 14,9 | 28,5 | 41,8 | 27,6 |
Kotona asuva lapsi | 9,7 | 16,5 | 27,8 | 37,3 | 12,7 |
Tuntematon | 8,6 | 10,2 | 17,7 | 16,4 | 14,0 |
Koulutusasteen mukaan tarkasteltuna työttömät ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneet (ennakkoäänestysaktiivisuus 25,7 %) sekä alimman tai alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet (25,3 %) äänestivät ahkerammin ennakkoon kuin työlliset vastaavan koulutuksen suorittaneet (23,6 %, 21,6 %). Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet koostuvat pääsääntöisesti vanhempien ikäluokkien edustajista, joita ennakkoäänestäjissä oli muutenkin keskivertoa enemmän. Sekä työttömissä että työllisissä ennakkoon äänestivät harvimmin keski- ja perusasteen koulutuksen suorittaneet tai ne, joiden koulutuksesta ei ole tietoa. Työttömistä keskiasteen koulutuksen suorittaneista 17,3 prosenttia ja työllisistä 16,2 prosenttia äänesti ennakkoon. Vastaavat osuudet perusasteen koulutuksen saaneista tai henkilöistä joiden koulutuksesta ei ole tietoa olivat työttömistä 15,3 ja työllisistä 14,7 prosenttia. (Taulukko 3.)
Taulukko 3. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista pääasiallisen toiminnan ja koulutusasteen mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %
Koulutusaste | Työlliset | Työttömät | Eläkeläiset | Opiskelijat | Muut työvoiman ulkopuolella olevat |
Yhteensä |
Koulutus yhteensä |
18,4 | 18,2 | 42,1 | 13,1 | 12,5 | 24,7 |
Vain perusaste/ tuntematon |
14,7 | 15,3 | 37,6 | 8,6 | 9,1 | 25,6 |
Keskiaste | 16,2 | 17,3 | 42,8 | 15,8 | 13,1 | 21,4 |
Alin tai alempi korkeakouluaste |
21,6 | 25,3 | 53,5 | 23,4 | 18,9 | 28,4 |
Ylempi korkea- kouluaste tai tutkijakoulutusaste |
23,6 | 25,7 | 56,0 | 26,3 | 17,6 | 28,0 |
Äänestäneiden ammattiasemaa tarkasteltaessa yrittäjät äänestivät ennakkoon hieman useammin kuin palkansaajat. Yrittäjistä ennakkoon äänestäneiden osuus oli 20,6 prosenttia ja palkansaajista 18,1 prosenttia. Ennakkoon äänestäneiden työllisten mediaanitulo, 33 100 euroa, oli puolestaan hieman korkeampi kuin kaikkien työllisten äänioikeutettujen mediaanitulo, 31 600 euroa. Myös työttömien ennakkoon äänestäneiden mediaanitulo, 14 200 euroa, oli korkeampi kuin kaikkien työttömien äänioikeutettujen mediaanitulo, 12 000 euroa. (Kuvio 2.)
1.3. Lähes puolet ennakkoäänestäjistä eläkeläisiä
Eläkeläisistä 42,1 prosenttia äänesti ennakkoon. Tässä tarkastelussa eläkeläisten ryhmä muodostuu vanhuuseläkeläisistä, työttömyyseläkeläisistä ja työkyvyttömyyseläkeläisistä. Muiden ryhmien tavoin myös eläkeläisten ennakkoäänestäminen oli todennäköisempää vanhemmissa ikäluokissa. Yli 65-vuotiaista eläkeläisistä 47,4 prosenttia äänesti ennakkoon, kun taas 18–24-vuotiaista nuorista eläkeläisistä ennakkoon äänesti 10,5 prosenttia, 25–44-vuotiaista 18,8 prosenttia ja 45–64-vuotiaista 35,0 prosenttia. (Taulukko 2.)
Eläkeläisten kohdalla sukupuolten väliset erot ennakkoäänestysaktiivisuudessa olivat pienempiä kuin muissa ryhmissä. Naiseläkeläisistä 42,5 prosenttia ja mieseläkeläisistä 41,7 prosenttia äänesti ennakkoon. Avio- tai avoliitossa elävistä eläkeläisistä ennakkoon äänesti 46,1 prosenttia, kun taas perheettömistä 39,5 prosenttia äänesti ennakkoon (taulukko 2).
Ennakkoon äänestäneiden eläkeläisten mediaanitulo oli 17 800 euroa ja näin 1 700 euroa korkeampi kuin kaikkien äänioikeutettujen eläkeläisten mediaanitulo, 16 100 euroa. Ennakkoäänestäjien tulotaso oli äänioikeutettujen tulotasoa korkeampi niin työllisten, työttömien, eläkeläisten, opiskelijoiden kuin työvoiman ulkopuolella olevien kohdalla. Yhteen laskettuna ennakkoäänestäjien mediaanitulo oli kuitenkin matalampi kuin äänioikeutettujen mediaanitulo. Tämä selittyy ennakkoäänestäjissä yliedustetun ryhmän, eläkeläisten, keskivertaista matalammalla tulotasolla, joka laskee koko ennakkoäänestäneiden joukon mediaanituloa.
Kuvio 2. Ennakkoon äänestäneiden ja äänioikeutettujen mediaanitulot pääasiallisen toiminnan mukaan kunnallisvaaleissa 2012, euroa
Ennakkoäänestäminen oli yleisempää eläkeläisille, jotka olivat suorittaneet korkeakoulututkinnon. Ennakkoon äänesti ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneista 56,0 prosenttia ja alimman tai alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneista 53,5 prosenttia. Harvimmin eläkeläisistä äänestivät perusasteen koulutuksen suorittaneet tai ne, kenen koulutuksesta ei ole tietoa (37,6 %) sekä keskiasteen (42,8 %) koulutuksen suorittaneet. (Taulukko 3.) Korkeakouluasteen koulutuksen saaneet eläkeläiset äänestivät ennakkoon ahkerammin kuin perusasteen tai keskiasteen koulutuksen saaneet kaikissa ikäluokissa.
1.4. Opiskelijoiden ennakkoäänestysaktiivisuus vähäistä
Opiskelijoista 13,1 prosenttia äänesti ennakkoon. Opiskelijoiden ennakkoäänestysaktiivisuus oli selvästi matalampaa kuin eläkeläisten (42,1 %), työllisten (18,4 %) ja työttömien (18,2 %). Vain muut työvoimaan kuulumattomat äänestivät hieman opiskelijoita harvemmin ennakkoon (12,5 %). (Taulukko 2.)
Muiden ryhmien tavoin myös opiskelijoilla ennakkoäänestämisen todennäköisyys kasvoi jonkin verran äänioikeutetun korkeamman iän myötä. 18–24-vuotiaista opiskelijoista 11,0 prosenttia äänesti ennakkoon. Tätä vanhemmissa viisivuotisikäryhmissä ennakkoäänestäminen vaihteli 30–34-vuotiaiden 15,3 prosentista 40–44-vuotiaiden 17,2 prosenttiin.
Naisopiskelijoista 14,1 prosenttia äänesti ennakkoon, kun miesopiskelijoista näin teki 12,0 prosenttia. Ennakkoäänestäminen oli yleisintä ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneilla (26,3 %) sekä alimman tai alemman (23,4 %) korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Keskiasteen tutkinnon suorittaneista 15,8 prosenttia ja perusasteen tutkinnon suorittaneista tai henkilöistä, joilta tutkintotieto puuttuu vain 8,6 prosenttia äänesti ennakkoon. (Taulukko 3.)
1.5. Muut työvoimaan kuulumattomat äänestivät ennakkoon harvimmin
Muista työvoimaan kuulumattomista 12,5 prosenttia äänesti ennakkoon. Ryhmä "muut työvoiman ulkopuolella olevat" muodostuu tässä henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä kuulu opiskelijoihin tai eläkeläisiin. Perhevapailla olevat muodostavat ryhmästä noin puolet. Tässä analyysissä muihin työvoiman ulkopuolella oleviin on laskettu mukaan myös varusmiehet ja siviilipalvelusta suorittavat henkilöt.
Muista työvoimaan kuulumattomista miehistä ennakkoon äänesti 11,4 ja naisista 13,5 prosenttia. Ikä oli määräävin tekijä myös muiden työvoimaan kuulumattomien ennakkoäänestysaktiivisuudessa. Ryhmän alle 25-vuotiaista ennakkoon äänesti 7,4 prosenttia, kun taas yli 45–64-vuotiaissa ennakkoäänestäjiä oli 20,3 prosenttia. Muiden työvoiman kuulumattomien vanhempien ikäluokkien ennakkoäänestysaktiivisuus jäi kuitenkin kauas työllisten ja työttömien vanhempien ikäluokkien aktiivisesta ennakkoäänestämisestä. (Taulukko 2.)
Vähiten ennakkoon äänestivät muut työvoimaan kuulumattomat kotona asuvat täysi-ikäiset lapset, joista sekä naisista että miehistä ennakkoon äänesti 9,3 prosenttia. Aktiivisimmin muista työvoimaan kuulumattomista äänestivät avio- tai avoliitossa eläneet, joista 14,7 prosenttia äänesti ennakkoon. Perheettömistä muista työvoimaan kuulumattomista puolestaan 13,8 prosenttia äänesti ennakkoon.
1.6. Iällä ulkomaalaistaustaa suurempi vaikutus ennakkoäänestämiseen
Syntyperä vaikutti ennakkoäänestämisen todennäköisyyteen vahvasti. Henkilöt, joiden vanhemmista molemmat olivat syntyneet ulkomailla, ennakkoon äänesti 10,2 prosenttia. Hieman useammin äänestivät henkilöt, joiden toinen vanhempi oli syntynyt ulkomailla ja toinen Suomessa, 13,6 prosenttia. Ero henkilöihin, joilla oli Suomessa syntyneet vanhemmat, oli kuitenkin selvä. Heistä ennakkoon äänesti 25,5 prosenttia.
Taulukko 4. Ennakkoon äänestäneiden osuus äänioikeutetuista iän ja syntyperän mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %
Syntyperä | 18 – 24 v. | 25 – 34 v. | 35 – 44 v. | 45 – 64 v. | 65 v. – | Ikäluokat yhteensä |
Yhteensä | 9,5 | 11,8 | 13,6 | 26,3 | 44,6 | 24,7 |
Vanhemmat syntyneet Suomessa |
9,6 | 12,2 | 14,0 | 27,1 | 44,9 | 25,5 |
Toinen vanhempi syntynyt ulkomailla |
7,4 | 10,5 | 12,8 | 25,6 | 45,0 | 13,6 |
Vanhemmat syntyneet ulkomailla |
8,4 | 7,1 | 8,0 | 11,4 | 26,3 | 10,2 |
Ennakkoäänestäminen oli vähäisintä sekä nuorten aikuisten 18–24-vuotiaiden kohdalla että sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden vanhemmista molemmat olivat syntyneet ulkomailla. 18–24-vuotiaat, joiden vanhemmista molemmat olivat syntyneet ulkomailla, ennakkoon äänesti 8,4 prosenttia. Saman ikäisistä henkilöistä, joiden vanhemmista toinen oli syntynyt ulkomailla, äänesti 7,4 prosenttia. Tässä ikäluokassa ero ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten ennakkoäänestämisessä oli suhteellisen pieni. 18–24-vuotiaista suomalaissyntyisten vanhempien lapsista ennakkoon äänesti vain hieman useampi, 9,6 prosenttia.
Ulkomaalaistausta vaikuttikin enemmän ennakkoäänestysaktiivisuuteen tätä vanhemmissa ikäluokissa. Korkea ikä, joka tavallisesti lisäsi ennakkoäänestämisen todennäköisyyttä, ei vaikuttanut ulkomaalaistaustaisten ennakkoäänestämiseen yhtä vahvasti kuin muiden. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden, joiden molemmat vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla, ennakkoäänestysaktiivisuus ei noussut vielä 45–64-vuotiaiden ikäluokassakaan, vaan jäi 11,4 prosenttiin. Korkeimmillaankin tämän ryhmän ennakkoäänestysaktiivisuus oli yli 65-vuotiaissa vain 26,3 prosenttia. Selvästi yleisintä ennakkoäänestäminen oli yli 65-vuotiailla, joiden vanhemmat olivat syntyneet Suomessa. Heistä 44,9 prosenttia äänesti ennakkoon.
Lähde: Kunnallisvaalit 2012, Katsaus ennakkoäänestämiseen sekä naisten ja miesten vaalimenestykseen, Tilastokeskus
Lisätietoja: Miina Keski-Petäjä 09 1734 3240, Jaana Asikainen 09 1734 3506, vaalit@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Päivitetty 2.4.2013
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. 2012,
1. Ennakkoon äänestäneet kunnallisvaaleissa 2012
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kvaa/2012/kvaa_2012_2013-03-14_kat_001_fi.html