Ennakkotieto: Kokoomus suurin puolue, Vihreät lisäsivät eniten kannatustaan kuntavaaleissa 2017

Kokoomus säilytti asemansa suurimpana puolueena kuntavaaleissa kolmatta kertaa peräkkäin. Kokoomus sai annetuista äänistä 20,7 prosenttia, 1,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa. Kokoomus sai ääniä yhteensä 531 000, mikä on 15 000 ääntä vähemmän kuin vuonna 2012. Kunnanvaltuustoihin valittujen Kokoomuksen valtuutettujen määrä laski 240 kunnanvaltuutetulla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon kuntavaaleista 2017.

Puolueiden kannatus kuntavaaleissa 2008, 2012 ja 2017, %

Muut 2017: SKP, KTP, IP, Piraattip., LIBE, EOP. Femin.p. ja Valitsijayhdistykset
Muut 2012: SKP, Piraattip., IP, KTP, Muutos 2011, STP, KA, Vapausp. ja Valitsijayhdistykset
Muut 2008: SKP, IP, KTP, STP, SSP, KA ja Valitsijayhdistykset

Kolmen suurimman puolueen järjestys ei muuttunut 2017 kuntavaaleissa edellisiin vaaleihin verrattuna. SDP säilytti asemansa kuntavaalien toiseksi suurimpana puolueena. Puolue sai 497 000 ääntä, eli 19,4 prosenttia annetuista äänistä, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Ääniä SDP sai lisää 2012 kuntavaaleihin verrattuna 9 500 kappaletta.

Suomen Keskusta säilytti niin ikään asemansa, ja oli vaalien kolmanneksi suurin puolue. Puolue sai ääniä yhteensä 450 000 (17,5 prosenttia annetuista äänistä), mikä on 1,2 prosenttiyksikköä ja noin 15 000 ääntä vähemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Vaalien suurin voittaja oli Vihreä liitto, joka sai äänistä 12,4 prosenttia ja nousi kuntavaalien neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Puolueen osuus äänistä kasvoi 3,9 prosenttiyksikköä ja äänimäärä 106 000 äänellä verrattuna edellisiin vaaleihin. Puolue saa valtuustoihin yli 200 kunnanvaltuutettua enemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa.

Vasemmistoliitto sai annetuista äänistä 8,8 prosenttia ja kasvatti osuuttaan äänistä 0,8 prosenttiyksiköllä, ääniä puolue sai 26 000 enemmän kuin vuoden 2012 kuntavaaleissa.
Suhteellisesti eniten ääniä menetti Perussuomalaiset. Puolue sai annetuista äänistä 8,8 prosenttia, mikä on 3,5 prosenttiyksikköä ja 81 000 ääntä vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Edustajapaikkoja puolue menetti 420 kappaletta.
Suomen Ruotsalaisen kansanpuolueen osuus annetuista äänistä oli 4,9 prosenttia, 0,2 prosenttiyksikköä edellisiä vaaleja enemmän.
Kristillisdemokraatit saivat äänistä 4,1 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2012.

Äänestysaktiivisuus edellisten kuntavaalien tasolla

Kuntavaalien 2017 äänestysaktiivisuus oli 58,8 prosenttia, mikä on 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2012 vaaleissa. Äänestysaktiivisuus nousi eniten Helsingin vaalipiirissä, jossa äänestysprosentti nousi 4,2 prosenttiyksikköä edellisistä kuntavaaleista. Äänestysaktiivisuus nousi myös Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Uudenmaan, Vaasan, Hämeen ja Oulun vaalipiireissä.
Vilkkainta äänestäminen oli Vaasan vaalipiirissä, jossa äänesti 63,7 prosenttia äänioikeutetuista. Keskimääräistä vilkkaammin äänestettiin myös Helsingin (61,6 %), Varsinais-Suomen (60,1 %), Pirkanmaan (60,1 %) ja Satakunnan (59,9 %) vaalipiireissä. Vaalipiirien matalin äänestysprosentti oli Savo-Karjalassa, jossa äänensä antoi 54,8 prosenttia äänioikeutetuista.
Kunnista korkein äänestysprosentti oli Kinnulassa, jossa äänesti 82,6 prosenttia äänioikeutetuista. Matalin äänestysprosentti oli Kajaanissa, kunnan äänioikeutetuista 49,3 prosenttia antoi vaaleissa äänensä. Kaikkiaan äänioikeutettuja oli 4 391 558.

Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 1950–2017, %

Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 1950-2017, %

Vuosi	Yhteensä
1950	63,0
1953	71,3
1956	66,2
1960	74,8
1964	79,3
1968	76,7
1972	75,6
1976	78,5
1980	78,1
1984	74,0
1988	70,5
1992	70,9
1996	61,3
2000	55,9
2004	58,6
2008	61,2
2012	58,3
2017	58,8

Tilastokeskuksen vaalitulospalvelut

Tilastokeskus julkaisi ennen vaaleja 31.03.2017 kuntavaaliehdokkaiden taustoista katsauksen, jossa tarkastellaan muun muassa ehdokkaiden sukupuolijakaumaa, ikää, syntyperää, koulutusta, työllisyyttä, tulotasoa ja perheasemaa verrattuna äänioikeutettujen vastaaviin tietoihin. Katsausta täydennetään 27.04.2017 valittujen taustatiedoilla.

Tilastokeskus avaa 11.04.2017 verkossa maksuttoman vaalikarttapalvelun, jossa on kartoin ja kuvioin havainnollistettua tietoa kuntavaaleista. Teemoina ovat muun muassa äänestysaktiivisuus, eniten ääniä saanut puolue, puolueiden kannatus ja kannatuksen muutos sekä nuorten, naisten ja uusien valtuutettujen osuus. Tietoja voi tarkastella eri aluetasoilla: kunnittain, vaalipiireittäin ja suurimmissa kaupungeissa äänestysalueittain. Karttojen tiedot päivitetään vahvistetun vaalituloksen tiedoilla 21.04.2017.

Tarkemmat vaalitulostiedot löytyvät Tilastokeskuksen PX-Web-tietokantapalvelusta, jossa jokainen voi muodostaa omia tilastotaulujaan vaaleista. Tietokantataulukot kunnallisvaalien ennakkotiedoista tuotetaan 11.04.2017. Kunnallisvaalien vahvistetun tuloksen mukaiset tietokantataulukot julkistetaan 21.04.2017.

Vaalikarttapalvelu

Tietokantataulukot

Lähde: Kunnallisvaalit 2017, ennakkotieto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (328,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Puolueiden kannatus kuntavaaleissa 1976-2017 (%) (11.4.2017)

Laatuselosteet

Kuntavaalit, laatuseloste (11.4.2017)

Päivitetty 11.04.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. ehdokasasettelu ja ehdokkaiden tausta-analyysi 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/kvaa/2017/02/kvaa_2017_02_2017-04-11_tie_001_fi.html