Etusivu > Tilastot > Kunnallisvaalit > 2021 > ennakkoon äänestäneiden tausta-analyysi > 1. Ehdokkaiden tausta-analyysi kuntavaaleissa 2021

1. Ehdokkaiden tausta-analyysi kuntavaaleissa 2021

Seuraavassa tarkastellaan äänioikeutettuja ja puolueiden ehdokkaaksi asettamia henkilöitä eri taustatietojen mukaan. Tiedot äänioikeutetuista on saatu 23.4.2021 perustetusta äänioikeusrekisteristä ja tiedot ehdokkaista 14.5.2021 perustetusta ehdokasrekisteristä. Taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, mm. väestö-, työssäkäynti- ja perhetilastoihin sekä tutkintorekisteriin.

Ehdokkaat eroavat ikä- ja sukupuolirakenteeltaan kaikista äänioikeutetuista. Ehdokkaissa on alle 30- ja yli 70-vuotiaita huomattavasti vähemmän kuin äänioikeutetuissa sekä miehiä enemmän kuin naisia. Tämä on otettava huomioon, kun ehdokkaita verrataan äänioikeutettuihin. Analyysin taulukoissa ja kuvioissa tietoja ei ole ikävakioitu. Vakiointi pienentäisi hieman eroa ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä esim. verrattaessa ehdokkaiden ja äänioikeutettujen koulutustasoa, pääasiallista toimintaa, perheasemaa ja sosioekonomista asemaa.

Seuraavassa tarkastelussa on eritelty vain eduskuntapuolueet. Muiden puolueiden asettamat ehdokkaat ja valitsijayhdistysten ehdokkaat on esitetty yhtenä luokkana ’Muut’.

1.1. Yhteenveto

Ehdokkaita edelliskertaa enemmän

2000-luvulla ollut suuntaus ehdokkaiden määrän vähenemisestä kuntavaaleissa kääntyi nyt nousuun. Nyt kuntavaaleihin asetettiin 35 627 ehdokasta, joka on 2 009 ehdokasta enemmän kuin vuonna 2017. Ehdokkaiden määrä kuitenkin väheni monilla puolueilla. Keskusta ja SDP menettivät eniten ehdokkaitaan edelliskertaan verrattuna. Keskustalla on ehdokkaita 590 ja SDP:llä 512 vähemmän kuin vuoden 2017 vaaleissa. Eniten ehdokasmääräänsä kasvatti Perussuomalaiset, jonka ehdokasmäärä kasvoi edelliskerrasta 2 122 ehdokkaalla eli 55 prosenttia.

Naisten osuus ehdokkaista on pysytellyt jo pitkään noin 40 prosentissa. Vain Vihreällä liitolla on ehdokkaissaan naisenemmistö. Sen ehdokkaista noin 60 prosenttia on naisia. Eduskuntapuolueista vähiten naisehdokkaita on Perussuomalaisilla, 22 prosenttia ehdokkaista.

Ehdokkaat ovat keskimäärin vuoden nuorempia kuin äänioikeutetut. Naisehdokkaat ovat keskimäärin neljä vuotta nuorempia kuin äänioikeutetut naiset, miesehdokkaat hieman yli vuoden vanhempia kuin äänioikeutetut miehet. Naisehdokkaat ovat vajaat kolme vuotta nuorempia kuin miesehdokkaat. Ehdokkaana olevien miesten keski-ikä on 51,0 ja naisten 48,3 vuotta.

Puolet ehdokkaista ehdolla myös viime vaaleissa

Kaikista puolueiden asettamista ehdokkaista yli puolet oli ehdokkaana myös vuoden 2017 kuntavaaleissa. Ehdokkaista 47 prosenttia oli edelliskerrallakin saman puolueen ehdokkaana kuin nyt ja noin kolme prosenttia oli ehdolla jonkin muun puolueen tai valitsijayhdistyksen listoilla. Viime vaaleista ehdokaslistaansa on eniten uudistanut Perussuomalaiset, jonka ehdokkaista yli 60 prosenttia ei ollut ehdokkaana edellisissä kuntavaaleissa. Uutena puolueena mukaan tulleen Liike Nytin ehdokkaista noin 16 prosenttia oli vuoden 2017 vaaleissa ehdokkaina jonkin muun puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaana.

Kunnanvaltuutettuja ehdokkaista on vajaa viidennes. Eniten kunnanvaltuutettuja on Keskustan listoilla, noin 27 prosenttia puolueen ehdokkaista. Istuvia kansanedustajia ehdokkaana on 176.

Asukasmäärältään pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa Keskustan ehdokkailla on valta-asema. Alle 5 000 asukkaan kunnissa jopa 35 prosenttia ehdokkaista on Keskustan asettamia. Suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kunnissa ehdokkaiden puoluejakauma on huomattavasti tasaisempi eikä millään puolueella ole yli 20 prosentin osuutta ehdokkaista.

Ulkomaalaistaustaiset aliedustettuja

Äänioikeutettuihin verrattuna ulkomaalaistaustaiset ovat aliedustettuina ehdokkaissa. Ulkomaalaistaustaisia, eli henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on äänioikeutetuista noin seitsemän prosenttia ja ehdokkaista 2,7 prosenttia. Eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä (5,6 %) ja vähiten Perussuomalaisilla (1,5 %).

Äidinkielen mukaan tarkasteltuna tulos on samanlainen. Vieraita kieliä puhuvia on ehdokkaissa selvästi vähemmän kuin äänioikeutetuissa. Vieraita kieliä puhuvia ehdokkaita on 953. Suurin vieraskielisten ryhmä ovat venäjänkieliset, 191 ehdokasta ja toiseksi suurin vironkieliset, 95 ehdokasta.

Ehdokkaissa on yli 60 eri maan kansalaisia, vaikka ulkomaan kansalaisten osuus onkin alle prosentti kaikista ehdokkaista. Äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisia on 4,5 prosenttia. Ulkomaan kansalaisia on ehdokkaana 331 henkilöä. Henkilöllä voi olla useamman maan kansalaisuus. Suomen kansalaisia, joilla on myös jonkin toisen maan kansalaisuus, on ehdokkaana 637. Heidän osuutensa kaikista ehdokkaista on 1,8 prosenttia. Kaikista äänioikeutetuista tällaisia kaksoiskansalaisia on noin 2,4 prosenttia.

Ehdokkaat korkeammin koulutettuja ja enemmän työelämässä

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Ehdokkaista lähes 90 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, kun taas äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut 76 prosenttia. Paljolti tämä on selitettävissä äänioikeutettujen ja ehdokkaiden erilaisella ikärakenteella. Korkein koulutustaso on Vihreän liiton ehdokkailla. Heistä yli 60 prosenttia on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon, kun kaikista ehdokkaista vastaavan tasoisen tutkinnon on suorittanut 36 prosenttia ja äänioikeutetuista 24 prosenttia.

Ero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen ikärakenteessa heijastuu myös eroavaisuuksiin ehdokkaiden ja äänioikeutettujen työmarkkina-asemassa: ehdokkaista työllisiä on 70 prosenttia, äänioikeutetuista hieman yli puolet. Eläkkeellä on puolestaan 31 prosenttia äänioikeutetuista, ehdokkaista 18 prosenttia. Työllisyysaste lasketaan työllisten osuutena työikäisestä, 18–64 -vuotiaasta väestöstä. Ehdokkaiden työllisyysaste on 81 prosenttia, äänioikeutettujen noin kymmenen prosenttiyksikköä matalampi eli 72 prosenttia.

Sosioekonomiselta asemaltaan ehdokkaissa on enemmän yrittäjiä kuin äänioikeutetuissa. Yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista on 17,5 prosenttia ja äänioikeutetuista kymmenen prosenttia. Eniten yrittäjiä on Liike Nyt -puolueen ehdokkaista (27,8 %) ja toiseksi eniten Keskustan ehdokkaista (26,9), joista yli puolet on maa- ja metsätalousyrittäjiä. Myös Kokoomuksen ehdokkaista yrittäjiä on noin neljännes.

Julkinen sektori työllistää ehdokkaita enemmän kuin äänioikeutettuja. Työllisistä ehdokkaista vajaa kolmannes on julkisen sektorin palkansaajina, työllisistä äänioikeutetuista osuus on 27 prosenttia. Eniten julkinen sektori työllistää ehdokkaita suurimmissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa. Näissä kunnissa etenkin valtiosektorilla työskentelevien ehdokkaiden osuus on suurempi kuin pienemmissä kunnissa. Pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista on yli neljännes.

Ehdokkaista reilu kolmannes elää lapsiperheen arkea

Ehdokkaat poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: lapsiperheen vanhempia on ehdokkaissa (34 %) huomattavasti enemmän kuin äänioikeutetuissa (22 %). Yksin asuvia puolestaan on ehdokkaista 21 prosenttia kun äänioikeutetuista noin 28 prosenttia asuu yksin. Perheaseman eroavaisuutta selittää jo se, että ehdokkaiden ja äänioikeutettujen ikärakenne on erilainen.

Tämänhetkinen perheasema ei kerro sitä, kuinka monella ehdokkaalla ja äänioikeutetulla on tai on ollut omia lapsia. Asiaa voidaan kuitenkin tarkastella Väestötietojärjestelmään tallennetun lasten lukumäärätiedon perusteella. Ehdokkailla on lapsia keskimääräistä enemmän. Ehdokkaista 78 prosentilla on omia lapsia, äänioikeutetuista vastaava osuus on 65 prosenttia. Ehdokkailla on keskimäärin 2 lasta ja äänioikeutetuilla 1,5 lasta. Eniten lapsia on Kristillisdemokraateilla, 2,5 lasta ja vähiten Vihreän liiton ehdokkailla, 1,6 lasta.

Kokoomuksen ehdokkailla korkein tulotaso

Ehdokkaat ovat korkeammin koulutettuja ja heistä myös suurempi osa on työelämässä. Tämä selittää osin myös sen, että ehdokkaiden tulotaso on korkeampi kuin äänioikeutettujen. Ehdokkaiden käytettävissä olevan rahatulon mediaani vuonna 2019 oli 28 400 euroa, äänioikeutettujen 6 100 euroa vähemmän. Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Puolueittain ehdokkaiden tulot vaihtelevat Kokoomuksen 33 900 eurosta Vasemmistoliiton 25 100 euroon. Kun äänioikeutettu väestö järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Näistä jokaisessa on noin 440 000 henkilöä. Äänioikeutetun väestön suurituloisimmalla kymmenesosalla on käytettävissään vähintään 41 400 euroa ja pienituloisimmalla korkeintaan 9 400 euroa vuodessa.

Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 18 prosenttia. Ehdokkaista tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä ovat Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaat. Kokoomuksen miesehdokkaista 36 prosenttia ja naisehdokkaista 25 prosenttia kuuluu ylimpään tulokymmenykseen. RKP:n ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu miehistä noin 32 ja naisista 19 prosenttia.

Alimpaan tulokymmenykseen kuuluu siis kymmenesosa kaikista äänioikeutetuista. Ehdokkaista tähän sijoittuu vähemmän, hieman alle kuusi prosenttia. Puolueittain tarkasteltuna ehdokkaista eniten alimpaan tulokymmenykseen kuuluu Liike Nytin ja Vihreän liiton ehdokkaista, eli hieman yli kahdeksan prosenttia.

1.2. Ehdokkaat ja äänioikeutetut sukupuolen mukaan

Perussuomalaiset kasvattivat eniten ehdokasmääräänsä

Kuntavaaleihin asetettiin 35 627 ehdokasta. Tämä on 2 009 ehdokasta enemmän kuin vuonna 2017.

Aiempien vuosien tapaan eniten ehdokkaita on Suomen Keskustalla (6 871), vaikka sen ehdokkaiden määrä vähenikin edelliskerrasta huomattavasti. Toiseksi eniten ehdokkaita asetti Kokoomus (6 010 ehdokasta) ja kolmanneksi Perussuomalaiset (5 953 ehdokasta). (Taulukko 1)

Eniten ehdokkaiden määrä kasvoi niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti Perussuomalaisilla, jonka listoilla on nyt 2 122 ehdokasta eli 55 % enemmän kuin vuoden 2017 vaaleissa. Ehdokkaiden määrä kasvoi myös Kokoomuksella (+ 271), Vihreällä liitolla (+ 203) ja RKP:llä (+ 61). Muiden puolueiden ehdokasmäärät puolestaan pienenivät edellisistä kunnallisvaaleista. Eniten laskua oli Keskustan ehdokkaiden määrässä (- 590). SDP:n ehdokkaiden määrä väheni 512 ja Kristillisdemokraattien 26 henkilöllä.

Taulukko 1. Ehdokkaiden lukumäärä puolueittain kuntavaaleissa 2012, 2017 ja 2021

	Ehdokkaiden lukumäärä			Muutos edellisiin vaaleihin, %
	2012	2017	2021	2012	2017	2021
Ehdokkaat	37 124	33 618	35 627	-3,6	-9,4	6,0
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	6 987	6 132	5 620	-9,3	-12,2	-8,3
Perussuomalaiset PS	4 393	3 831	5 953	138,8	-12,8	55,4
Kansallinen Kokoomus KOK	6 874	5 739	6 010	-9,9	-16,5	4,7
Suomen Keskusta KESK	8 401	7 461	6 871	-15,8	-11,2	-7,9
Vihreä liitto VIHR	2 299	2 600	2 803	4,9	13,1	7,8
Vasemmistoliitto VAS	3 506	3 203	3 010	-14,7	-8,6	-6,0
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	1 350	1 324	1 385	-4,1	-1,9	4,6
Suomen Kristillisdemokraatit KD	1 870	1 971	1 945	-2,7	5,4	-1,3
Liike Nyt LIIKE	-	-	469	-	-	-
Muut	1 444	1 357	1 561	-16,4	-6,0	15,0

Naisten osuus ehdokkaista pysyttelee 40 prosentissa

Ehdokkaista naisia on 39,7 prosenttia. Äänioikeutetuista enemmistö eli 51 prosenttia on naisia. Muutosta vuoden 2017 vaaleihin ei juuri tapahtunut. Vain Vihreällä liitolla on ehdokkaissaan naisenemmistö. Sen ehdokkaista 60 prosenttia on naisia. Toiseksi eniten naisehdokkaita on Kristillisdemokraateilla, joilla naisten osuus on 47 prosenttia ja kolmanneksi eniten Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella, 44,1 prosenttia. Keskustalla, Vasemmistoliitolla ja SDP:llä naisten osuus ehdokkaista on yli keskiarvon, vaihdellen 41,6 ja 43,6 prosentin välillä. Vähiten naisehdokkaita on Perussuomalaisilla, 21,5 prosenttia ehdokkaista. Myös uuden puolueen, Liike Nytin ehdokkaissa on varsin vähän naisia (27,9 %). Perussuomalaisilla ja Kokoomuksella naisehdokkaiden osuus on myös pienentynyt edellisvaaleista. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Naisten osuus kaikista ehdokkaista on pysynyt noin 40 prosentin tuntumassa koko 2000-luvun. Useimmilla puolueilla naisten osuus puolueen ehdokkaista on pysytellyt hyvin samalla tasolla. Vain Vasemmistoliitto, Vihreä liitto ja SDP ovat kasvattaneet selkeästi naisten osuutta ehdokkaista viime vuosina. Vasemmistoliitolla naisten osuus ehdokkaista on noussut vuodesta 2008 yli kuusi prosenttiyksikköä, Vihreällä liitolla yli kolme prosenttiyksikköä ja SDP:llä 2,8 prosenttiyksikköä. Perussuomalaisilla naisten osuus on nyt pienin koko 2000-luvulla. Se on yli neljä prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 2008 vaaleissa ja edellisiin vuoden 2017 vaaleihin verrattuna naisten osuus on 3,7 prosenttiyksikköä pienempi.

Taulukko 2. Naisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista puolueittain kuntavaaleissa vuosina 2008-2021, %

		2008	2012	2017	2021
	Äänioikeutetut	51,5	51,4	51,2	51,0
Ehdokkaat	Ehdokkaat	40,4	38,8	39,9	39,7
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	40,8	40,4	40,9	43,6
	Perussuomalaiset PS	25,7	23,3	25,2	21,5
	Kansallinen Kokoomus KOK	40,3	39,1	39,0	38,3
	Suomen Keskusta KESK	40,3	39,8	39,7	41,6
	Vihreä liitto VIHR	56,8	56,8	57,9	60,0
	Vasemmistoliitto VAS	36,6	37,9	39,8	42,8
	Ruotsalainen kansanpuolue RKP	42,9	43,5	43,7	44,1
	Suomen Kristillisdemokraatit KD	48,2	45,3	46,7	47,0
	Liike Nyt LIIKE	-	-	-	27,9
	Muut	33,6	32,8	33,8	40,2

Prosentuaalisesti eniten naisehdokkaita on Kanta-Hämeessä (43,7 %) ja Uudellamaalla (43,3 %), ja vähiten Kainuussa (35,6 %) ja Etelä-Savossa (35,9 %). Kanta-Hämeen ja Uudenmaan lisäksi keskimääräistä enemmän naisia on ehdokkaana vain Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Naisten osuus ehdokkaista maakunnittain kuntavaaleissa 2021, %

Ehdokkaista puolet uusia

Kaikista puolueiden asettamista ehdokkaista puolet on uusia, eli he eivät olleet ehdokkaina vuoden 2017 vaaleissa. Ehdokkaista 46,8 % oli edelliskerrallakin saman puolueen ehdokkaana kuin nyt ja 3,2 % oli ehdolla jonkin muun puolueen tai valitsijayhdistyksen listoilla.

Puolueista, joilla oli ehdokkaita sekä vuonna 2017 ja 2021, on eniten uusia ehdokkaita Perussuomalaisilla, jonka ehdokkaista peräti 64 prosenttia on täysin uusia. Myös Vihreän liiton ja Kokoomuksen ehdokkaista yli puolet on uusia kuten myös ryhmässä muut, joka sisältää valitsijayhdistysten ja puolueet, joilla ei ole eduskunnassa edustusta. Uuden Liike Nyt -puolueen ehdokkaista suurin osa eli 84 prosenttia on uusia ja loput edellisellä kerralla olleet muun puolueen ehdokkaana. Puoluetta vaihtaneita molemmissa vaaleissa ehdokkaana olleista on hieman yli kolme prosenttia, eniten Perussuomalaisten ehdokkaissa (5,0 %). (Kuvio 3)

Kunnanvaltuutettuja kaikista ehdokkaista on vajaa viidennes. Eniten kunnanvaltuutettuja on Keskustan listoilla, noin 27 prosenttia puolueen ehdokkaista ja vähiten Liike Nytin ehdokkaista, 3,4 prosenttia, ja Perussuomalaisten ehdokkaista, noin kymmenen prosenttia. Istuvia kansanedustajia ehdokkaana on 176.

Kuvio 3. Vuonna 2017 ehdolla olleiden ja uusien ehdokkaiden osuus ehdokkaista puolueittain kuntavaaleissa 2021, %

1.3. Ikärakenne

Ehdokkaat keskimäärin vuoden vanhempia kuin äänioikeutetut

Ehdokkaat ovat nyt keski-iältään puoli vuotta vanhempia kuin edellisvaaleissa ja noin kaksi vuotta vanhempia kuin vuoden 2008 ehdokkaat. Naisehdokkaat ovat vajaat kolme vuotta nuorempia kuin miesehdokkaat. Ehdokkaana olevien miesten keski-ikä on nyt 51,0 ja naisten 48,3 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin neljä vuotta nuorempia kuin naisäänioikeutetut ja miesehdokkaat hieman yli vuoden vanhempia kuin miesäänioikeutetut. Äänioikeutettujen keski-ikä on edellisistä kuntavaaleista noussut vajaalla vuodella ja vuodesta 2008 hieman yli kahdella vuodella. Miesten keski-ikä vaalipäivänä on nyt 49,7 ja naisten 52,2 vuotta.

Ehdokkaiden sukupuoli- ja ikärakenne on hyvin erilainen äänioikeutettuihin verrattuna (kuviot 4 ja 5). Kummankaan ryhmän ikäpyramidi ei ole enää nimensä mukaisesti pyramidi: äänioikeutettujen ikäjakauma muistuttaa pikemminkin tornia ja ehdokkaiden toispuoleista hyrrää, jossa näkyy sekä nuorimpien että vanhimpien ikäluokkien puuttuminen ja miesten enemmyys. Miesehdokkailla painopiste on ikäluokissa 45-69 ja naisehdokkailla ikäluokissa 35–59.

Kuvio 4. Äänioikeutettujen ikajakaumat sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Kuvio 5. Ehdokkaiden ikäjakaumat sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Puolueittain tarkasteltuna vanhimmat ehdokkaat ovat Kristillisdemokraattien listoilla: 60 vuotta täyttäneiden osuus ehdokkaista on noin 40 prosenttia ja keski-ikä 53,9 vuotta. Myös SDP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaista kolmannes on 60 vuotta täyttäneitä. Nuorimpia ovat Vihreän liiton ehdokkaat. Heistä lähes 37 prosenttia on alle 40-vuotiaita, ja ehdokkaiden keski-ikä on 44,6 vuotta. Kaikista ehdokkaista noin 25 prosenttia on alle 40-vuotiaita ja noin 28 prosenttia 60 vuotta täyttäneitä. (Kuvio 6, Taulukko 3)

Kuvio 6. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) ikäluokittain kuntavaaleissa 2021, %

Taulukko 3. Ehdokkaiden ja valittujen keski-ikä puolueittain kuntavaaleissa 2021

		Yhteensä	Miehet	Naiset
	Äänioikeutetut	51,0	49,7	52,2
Ehdokkaat	Ehdokkaat	50,0	51,0	48,3
	Suomen Keskusta KESK	50,4	51,8	48,4
	Kansallinen Kokoomus KOK	49,1	49,8	48,1
	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	52,2	53,5	50,6
	Vasemmistoliitto VAS	50,7	52,9	47,8
	Vihreä liitto VIHR	44,6	45,8	43,8
	Suomen Kristillisdemokraatit KD	53,9	54,2	53,5
	Ruotsalainen kansanpuolue RKP	48,1	49,1	47,0
	Perussuomalaiset PS	49,9	50,2	48,4
	Liike Nyt LIIKE	47,1	47,6	45,7
	Muut	49,2	50,5	47,3

Naisten innokkuus ehdokkaiksi laskee 45 ikävuoden jälkeen

Äänioikeutetuista miehistä ehdokkaita on prosentti ja naisista vastaavasti 0,6 prosenttia. Naisten ehdokkuus on kaikissa ikäluokissa pienempää kuin miesten. Ehdokkaiden osuus ikäluokasta nousee jyrkästi naisilla noin 40 ja miehillä noin 50 ikävuoteen saakka. Aina noin 40 ikävuoteen saakka naisten osallistumisaktiivisuus on vain hieman alhaisempaa kuin miesten, mutta sen jälkeen ero kasvaa. Kun naisten osallistumisaktiivisuus lähtee laskuun 45 ikävuoden jälkeen, miesten osallistumisaktiivisuus alkaa laskea voimakkaammin vasta noin 70 ikävuoden jälkeen ja putoaa samalle tasolle kuin se on 40-vuotiailla miehillä.

Miesehdokkaiden osuus ikäluokasta on suurimmillaan ikävuosien 42–69 välillä, jolloin kustakin 1-vuotisikäluokasta noin 1,3–1,5 prosenttia on ehdokkaana. Naisista asettuu eniten ehdokkaaksi 37 ja 55 ikävuoden välillä, 1,0 – 1,1 prosenttia ikäluokasta. (Kuvio 7)

Kuvio 7. Ehdokkaiden osuus ikäluokasta sukupuolen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Pienissä kunnissa Keskustan ehdokkaat enemmistönä

Asukasmäärältään pienissä, alle 20 000 asukkaan kunnissa Keskusta on ehdokasmäärältään suurin puolue. Alle 5 000 asukkaan kunnissa noin 35 prosenttia ehdokkaista on Keskustan asettamia. Toiseksi ja kolmanneksi eniten tämän kokoluokan kunnissa ovat asettaneet ehdokkaita Perussuomalaiset ja Kokoomus. Suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa Keskustan osuus ehdokkaista on noin kymmenen prosenttia. (Taulukko 4)

Suuremmissa kunnissa mikään puolue ei pääse yhtä suureen osuuteen ehdokkaista kuin Keskusta pienissä kunnissa. Asukasmäärältään 20 000 – 99 999 asukkaan kunnissa kolme eniten ehdokkaita asettaneita puolueita ovat Kokoomus, SDP ja Perussuomalaiset kukin vajaan 20 prosentin osuudella kaikista ehdokkaista.

Suurimmissa yli 100 000 asukkaan kunnissa ehdokkaiden puoluejakauma on huomattavasti tasaisempi: eniten ehdokkaita myös suurissa kaupungeissa ovat asettaneet Kokoomus ja SDP, molempien puolueiden osuus ehdokkaista on hieman yli 14 prosenttia. Suurissa kaupungeissa on myös Vihreiden ja Vasemmistoliiton ehdokkaita keskiarvoa enemmän. Perussuomalaisten osuus ehdokkaista on 17 prosentin kieppeillä alle 100 000 asukkaan kunnissa ja suurimmissa kaupungeissa noin 14 prosenttia.

Taulukko 4. Ehdokkaiden puoluejakauma kuntakoon mukaan kuntavaaleissa 2021, %

	Kunnan kokoluokka (väestömäärä vuoden 2020 lopussa)
	Yhteensä	-4 999	5 000-9 999	10 000-19 999	20 000-49 999	50 000-99 999	100 000+
Suomen Sosiali- demokraattinen Puolue SDP	15,8	12,0	15,0	16,9	18,2	18,5	14,3
Perussuomalaiset PS	16,7	17,5	16,6	17,6	17,7	17,1	13,9
Kansallinen Kokoomus KOK	16,9	15,2	15,2	18,3	19,1	19,3	14,4
Suomen Keskusta KESK	19,3	35,3	24,5	20,1	13,1	13,2	9,8
Vihreä liitto VIHR	7,9	2,5	4,5	5,7	9,8	11,5	13,4
Vasemmistoliitto VAS	8,4	5,3	8,4	6,6	9,6	8,8	11,4
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	3,9	1,1	5,3	5,1	3,0	3,3	5,6
Suomen Kristillis- demokraatit KD	5,5	3,9	5,2	6,1	5,3	5,2	6,9
Liike Nyt LIIKE	1,3	0,4	0,8	0,7	1,3	1,3	3,2
Muut	4,4	6,8	4,6	2,8	2,8	1,7	7,0
Yhteensä	100,1	100,0	100,1	99,9	99,9	99,9	99,9

1.4. Ulkomaalaistausta

Vieraskielisiä ehdokkaita 2,7 prosenttia

Ruotsinkielisiä on ehdokkaina (5,4 %) hieman enemmän kuin heitä on äänioikeutetuissa (4,6 %). Erityisesti Uudellamaalla ja Pohjanmaalla ruotsinkieliset ovat aktiivisempia, heitä on ehdokkaista Uudellamaalla 12,4 prosenttia ja Pohjanmaalla 54,4 prosenttia ehdokkaista. Vastaavasti ruotsinkielisten osuus äänioikeutetuista on Uudellamaalla 7,5 prosenttia ja Pohjanmaalla 50,3 prosenttia. (Taulukko 5)

Muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia on äänioikeutetuista hieman yli seitsemän prosenttia. Ehdokkaista vieraskielisiä on huomattavasti vähemmän, vain 2,7 prosenttia. Vieraskielisten osuus ehdokkaista on kuitenkin kasvanut hieman vuoden 2017 vaaleista, jolloin vieraskielisten ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista oli 2,2 prosenttia.

Suhteellisesti eniten vieraskielisiä ehdokkaita on Pohjanmaalla, jossa ehdokkaista 5,3 prosenttia on vieraskielisiä ja toiseksi eniten Uudellamaalla 4,8 prosenttia. Vastaavat osuudet äänioikeutetuista ovat 6,5 ja 13,7 prosenttia.

Manner-Suomen tasolla vieraskielisten aliedustus on 4,6 prosenttiyksikköä. Vieraskielisiä ehdokkaita on siis vähemmän kuin väestössä on vieraskielisiä äänioikeutettuja. Suurin aliedustus on niillä alueilla, joissa vieraskielisten osuus väestöstä on suurin eli Uudellamaalla - erityisesti pääkaupunkiseudulla - ja Varsinais-Suomessa. Uudellamaalla vieraskielisiä on 8,9 ja Varsinais-Suomessa 4,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin heitä on äänioikeutetuissa.

Kotimaisia kieliä puhuvista saamenkielisiä on ehdokkaana keskimääräistä enemmän. Saamenkielisistä äänioikeutetuista 2,3 prosenttia on ehdokkaana. Kaikista äänioikeutetuista keskimäärin 0,8 prosenttia on ehdokkaana. (Taulukko 5)

Taulukko 5. Äänioikeutetut ja ehdokkaat äidinkielen mukaan maakunnittain kuntavaaleissa 2021, %

	Äänioikeutetut			Ehdokkaat
	Suomi, saame	Ruotsi	Muu kieli, tuntematon	Suomi, saame	Ruotsi	Muu kieli, tuntematon
MANNER - SUOMI	88,1	4,6	7,3	91,9	5,4	2,7
Uusimaa	78,7	7,5	13,7	82,8	12,4	4,8
Varsinais-Suomi	87,3	5,6	7,2	91,0	6,4	2,6
Satakunta	96,0	0,3	3,7	98,1	0,4	1,5
Kanta-Häme	95,4	0,4	4,2	98,3	0,6	1,1
Pirkanmaa	94,7	0,4	4,9	97,5	0,6	1,9
Päijät-Häme	94,5	0,3	5,1	97,3	0,4	2,4
Kymenlaakso	93,3	0,8	5,9	95,1	1,6	3,3
Etelä-Karjala	93,8	0,2	6,0	96,1	0,1	3,8
Etelä-Savo	96,6	0,2	3,2	98,2	-	1,8
Pohjois-Savo	97,0	0,1	2,9	97,5	0,4	2,1
Pohjois-Karjala	96,3	0,1	3,6	97,4	0,1	2,5
Keski-Suomi	96,4	0,2	3,4	98,0	0,1	1,9
Etelä-Pohjanmaa	97,4	0,3	2,3	97,5	0,6	1,9
Pohjanmaa	43,2	50,3	6,5	40,3	54,4	5,3
Keski-Pohjanmaa	87,9	9,1	3,0	91,1	7,0	1,8
Pohjois-Pohjanmaa	96,9	0,2	2,9	98,4	0,2	1,4
Kainuu	97,2	0,1	2,7	98,4	0,1	1,4
Lappi	97,0	0,3	2,8	98,2	0,2	1,5

Vieraskielisten ehdokkuus on huomattavasti harvinaisempaa. Ehdokkaista vieraskielisiä on 953, mikä on 0,3 prosenttia äänioikeutetuista vieraskielisistä. Suurin vieraskielisten ryhmä ehdokkaissa ovat venäjänkieliset, 191 ehdokasta, ja toiseksi suurin vironkieliset, 95 ehdokasta. (Taulukko 6.)

Eniten vieraskielisiä ehdokkaita on Vihreällä liitolla, 5,1 prosenttia ehdokkaista, ja toiseksi eniten RKP:llä (4,7 %). Pienin vieraskielisten osuus ehdokkaista on Perussuomalaisilla (1,4 %). (Kuvio 8)

Taulukko 6. Äänioikeutetut ja ehdokkaat äidinkielen mukaan, suurimmat kieliryhmät eriteltyinä kuntavaaleissa 2021, %

	Ääni- oikeutetut	Ehdokkaat	% ääni- oikeutetuista
Yhteensä	4 464 815	35 627	0,8
KOTIMAISET KIELET YHTEENSÄ	4 141 093	34 674	0,8
suomi	3 932 759	32 711	0,8
ruotsi	206 848	1 929	0,9
saame	1 486	34	2,3
VIERASKIELISET YHTEENSÄ	323 722	953	0,3
venäjä	65 372	191	0,3
viro, eesti	39 785	95	0,2
englanti	16 692	71	0,4
arabia	20 514	50	0,2
farsi, persia	10 204	50	0,5
turkki	6 531	40	0,6
kurdi	10 213	36	0,4
espanja	7 307	30	0,4
somali	13 261	26	0,2
saksa	5 819	25	0,4
ranska	3 890	22	0,6

Kuvio 8. Vieraskielisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista (puolueittain) kuntavaaleissa 2021, %

Ulkomaalaistaustainen ehdokas edelleen melko harvinainen

Väestön ulkomaalaistaustaisuutta voidaan tarkastella myös henkilön syntyperän mukaan. Äänioikeutetuista 92,7 ja ehdokkaista 97,3 prosenttia on suomalaistaustaisia eli henkilöitä, joiden vanhemmista vähintään toinen on Suomessa syntynyt. Ulkomaalaistaustaisia on siis hieman yli seitsemän prosenttia äänioikeutetuista ja lähes kolme prosenttia ehdokkaista. (Taulukko 7)

Toisen polven maahanmuuttajia eli niitä, jotka ovat itse syntyneet Suomessa, mutta joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on vielä varsin vähän niin äänioikeutetuissa (0,3 prosenttia) kuin ehdokkaissakin (0,1 prosenttia). Ensimmäisen polven maahanmuuttajien (henkilö itse ja vanhemmat syntyneet ulkomailla) kohdalla on selvä aliedustus ehdokkaissa. Kaikista äänioikeutetuista tähän ryhmään kuuluu seitsemän prosenttia, kun ehdokkaista heitä on vain 2,6 prosenttia.

Taulukko 7. Äänioikeutetut ja ehdokkaat syntyperän mukaan kuntavaaleissa vuosina 2008-2021

	Äänioikeutetut				Ehdokkaat
	2008	2012	2017	2021	2008	2012	2017	2021
Yhteensä	4 196 532	4 303 064	4 397 006	4 464 815	38 505	37 124	33 618	35 627
Suomalais- taustaiset yhteensä	4 061 377	4 111 446	4 135 878	4 138 679	37 925	36 399	32 859	34 666
Suomalais- taustainen, syntynyt Suomessa	4 028 034	4 075 699	4 097 547	4 097 007	37 647	36 066	32 502	34 253
Suomalais- taustainen, syntynyt ulkomailla	33 343	35 747	38 331	41 672	278	333	357	413
Ulkomaalais- taustaiset yhteensä	135 155	191 618	261 128	325 802	580	725	759	961
Ulkomaalais- taustainen, syntynyt Suomessa	3 272	5 141	9 540	14 772	30	30	24	40
Ulkomaalais- taustainen, syntynyt ulkomailla	131 883	186 477	251 588	311 030	550	695	735	921
Tuntematon	-	-	-	334	-	-	-	-

Kuvio 9. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista kuntavaaleissa 2008, 2012, 2017 ja 2021, %

Suomessa asuvan väestön osalta viimeisin tieto vuodelta 2020

Puolueittain tarkasteltuna eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä, 5,6 prosenttia ehdokkaista ja vähiten Perussuomalaisilla (1,5 prosenttia) ja Liike Nytillä (1,7 prosenttia). Keskimääräistä enemmän ulkomaalaistaustaisia on myös Vihreiden ja Kristillisdemokraattien ehdokkaissa. (Kuvio 10)

Kuvio 10. Syntyperältään ulkomaalaisten osuus äänioikeutetuista, ehdokkaista (puolueittain) kuntavaaleissa 2021, %

Kaksoiskansalaisia ehdokkaina 637

Ehdokkaissa on yli 60 eri maan kansalaisia, vaikka ulkomaan kansalaisten osuus onkin alle prosentti kaikista ehdokkaista. Äänioikeutetuista ulkomaan kansalaisia on 4,5 prosenttia. Ulkomaan kansalaisia on ehdokkaana 331 henkilöä. Suurin kansalaisuusryhmä on Viro 65 ehdokkaallaan, ja seuraavaksi suurimmat Ruotsi 32 ja Venäjä 31 ehdokkaallaan.

Suomen kansalaisia, joilla on myös jonkin toisen maan kansalaisuus, on ehdokkaana 637. Heidän osuutensa kaikista ehdokkaista on 1,8 prosenttia. Kaikista äänioikeuteuista kaksoiskansalaisia on yhteensä lähes 108 000 eli 2,4 prosenttia. Eniten ehdokkaissa on toiselta kansalaisuudeltaan Venäjän kansalaisia, 123 henkilöä, ja seuraavaksi Ruotsin kansalaisia, 67 henkilöä.

1.5. Koulutustaso

Vihreän liiton ehdokkaat koulutetuimpia

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Ehdokkaista lähes 90 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, kun taas äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut 76 prosenttia. Osin tämä selittyy sillä, että ehdokkaissa on hyvin vähän vanhimpien ikäryhmien edustajia, joiden koulutustaso on yleensä heikompi kuin nuorempien. Vähintään alimman korkea-asteen tutkinto on äänioikeutetuista 33 prosentilla ja ehdokkaista 48 prosentilla. (Taulukko 8)

Taulukko 8. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) koulutusasteen mukaan kuntavaaleissa 2021, %

	Vain perusaste	Toinen aste	Alin korkea-aste	Alempi korkeakouluaste	Ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutus
Äänioikeutetut	24,3	42,6	9,4	12,3	11,4
Ehdokkaat	10,6	41,9	11,1	16,5	19,8
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	11,0	47,6	11,5	14,9	14,9
Perussuomalaiset PS	16,9	57,9	8,7	10,0	6,5
Kansallinen Kokoomus KOK	8,6	30,6	13,2	19,7	27,9
Suomen Keskusta KESK	7,9	39,5	14,1	19,1	19,4
Vihreä liitto VIHR	6,3	26,5	6,5	20,4	40,2
Vasemmistoliitto VAS	12,3	50,4	7,4	15,3	14,6
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	8,4	29,2	9,7	21,5	31,1
Suomen Kristillisdemokraatit KD	9,3	34,7	14,5	16,5	25,0
Liike Nyt LIIKE	9,0	48,2	9,6	15,8	17,5
Muut	13,5	44,1	10,5	15,3	16,6

Selkeästi korkeimmin koulutettuja ovat Vihreän liiton ehdokkaat. Heistä yli 60 prosentilla on korkeakouluasteen tutkinto, kun kaikista ehdokkaista vastaavan tasoisen tutkinnon on suorittanut 36 ja äänioikeutetuista 24 prosenttia. Myös RKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaissa on enemmän korkeakouluasteen suorittaneita kuin ehdokkaissa keskimäärin.

Ehdokkaiden koulutustaso heijastaa alueiden koulutusrakenne-eroja. Uudellamaalla korkeasti koulutettujen osuus sekä äänioikeutetuista että ehdokkaista on muuta maata suurempi (Kuvio 11). Uudellamaalla noin 45 prosenttia ehdokkaista on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon. Muilla alueilla korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus ehdokkaista jää alle 40 prosentin.

Kuvio 11. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista maakunnittain kuntavaaleissa 2021, %

1.6. Työmarkkina-asema

Ehdokkaista eläkeläisiä vajaa viidennes

Ehdokkaista työllisiä on 70 prosenttia ja työttömiä saman verran kuin äänioikeutetuissa, noin kuusi prosenttia. Eläkeläisiä ehdokkaissa puolestaan on selvästi vähemmän, noin 18 prosenttia. Tarkasteltaessa työikäistä väestöä (18–64 -vuotiaat) ehdokkaista on noin 81 prosenttia työllisiä, kun saman ikäisissä äänioikeutetuissa työllisten osuus on yhdeksän prosenttiyksikköä pienempi. Opiskelijoita ja muita työvoiman ulkopuolella olevia on tämän ikäisissä äänioikeutetuissa selvästi enemmän kuin ehdokkaissa. (Kuvio 12)

Kaikista äänioikeutetuista 53 prosenttia on töissä, työttömänä on kuusi prosenttia ja eläkkeellä 31 prosenttia. Opiskelemassa äänioikeutetuista on seitsemän prosenttia ja muuten työvoiman ulkopuolella noin neljä prosenttia.

Työllisiä on eniten Liike Nyt -puolueen, Kokoomuksen, RKP:n, Keskustan ja Vihreiden ehdokkaissa (75-77 prosenttia). Opiskelijoita puolestaan on eniten Vihreän liiton ehdokkaissa, eli noin kahdeksan prosenttia. Eläkkeellä olevia ehdokkaista on eniten Kristillisdemokraateilla (27 %) ja Vasemmistoliitolla (23,1 %).

Kuvio 12. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) pääasiallisen toiminnan mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Ehdokkaiden työllisyysaste 81 prosenttia

Työllisyysaste lasketaan 18-64 -vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Kaikista 18-64-vuotiaaista ehdokkaista työllisiä on 81 prosenttia. Äänioikeutettujen työllisyysaste on yhdeksän prosenttiyksikköä alempi. Ehdokkaiden työllisyysasteet noudattelevat alueellisesti maakuntien yleisiä työllisyysasteita. Siellä, missä koko väestön työllisyysaste on korkea, myös ehdokkaiden työllisyys on korkealla tasolla. Pohjanmaalla on korkein koko väestön työllisyysaste, 76,2 prosenttia ja siellä myös ehdokkaista 85 prosenttia on työelämässä. Vastaavasti Pohjois-Karjalassa, jossa yleinen työllisyysaste on maan alhaisin, myös ehdokkaiden työllisyys on keskiarvoa alempi. (Taulukko 9)

Taulukko 9. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden (18-64-v.) työllisyysaste sukupuolen mukaan maakunnittain kuntavaaleissa 2021, %

	Äänioik. 18-64-v.			Ehdok. 18-64-v.
	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset
KOKO MAA	71,5	70,4	72,7	80,8	80,2	81,5
Uusimaa	73,7	73,2	74,3	82,3	81,8	82,8
Varsinais-Suomi	71,8	70,7	72,9	81,2	80,8	81,6
Satakunta	71,2	69,6	72,9	83,4	83,2	83,7
Kanta-Häme	72,8	71,5	74,2	82,7	82,1	83,5
Pirkanmaa	70,8	69,8	71,8	79,0	80,2	77,3
Päijät-Häme	69,6	68,7	70,6	80,5	79,8	81,7
Kymenlaakso	68,4	66,5	70,4	76,7	75,9	78,1
Etelä-Karjala	68,1	65,7	70,8	79,5	78,6	81,2
Etelä-Savo	69,7	67,3	72,3	79,1	78,2	80,6
Pohjois-Savo	69,8	68,0	71,6	79,7	79,6	79,9
Pohjois-Karjala	65,5	63,4	67,8	74,8	74,6	75,2
Keski-Suomi	67,9	66,7	69,1	77,2	75,7	79,5
Etelä-Pohjanmaa	73,6	72,2	75,1	83,8	83,2	84,8
Pohjanmaa	76,2	75,4	77,0	85,2	85,3	85,2
Keski-Pohjanmaa	73,6	73,4	73,9	83,5	83,3	83,9
Pohjois-Pohjanmaa	69,0	68,3	69,8	79,9	79,1	81,1
Kainuu	68,9	65,6	72,5	78,8	76,6	82,1
Lappi	70,5	68,4	72,8	81,7	79,6	84,8

Yrittäjiä eniten Liike Nyt -puolueen ja Keskustan ehdokkaissa

Kaikista työllisistä ehdokkaista lähes 30 prosenttia ja työllisistä äänioikeutetuista noin 20 prosenttia on ylempiä toimihenkilöitä. Eniten ylempiä toimihenkilöitä, eli lähes puolet työllisistä ehdokkaista, on Vihreällä liitolla. Myös RKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaista lähes 40 prosenttia on ylempiä toimihenkilöitä. Vähiten ylempiä toimihenkilöitä on Perussuomalaisten (13,5 %) ehdokkaissa. (Kuvio 13)

Kaikista työllisistä ehdokkaista yrittäjiä on 17,5 ja äänioikeutetuista 10,0 prosenttia. Eniten yrittäjiä on Liike Nyt -puolueen ehdokkaista (27,8 %) ja toiseksi eniten Keskustan ehdokkaista (26,9), joista yli puolet on maa- ja metsätalousyrittäjiä. Myös Kokoomuksen ehdokkaista yrittäjiä on neljännes painottuen kuitenkin enemmän muihin kuin maa- ja metsätalousyrittäjiin. Työntekijöitä on eniten Perussuomalaisten ehdokkaissa, noin 40 prosenttia ja toiseksi eniten Vasemmistoliiton ehdokkaissa, noin kolmannes työllisistä ehdokkaista.

Kuvio 13. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) sosioekonomisen aseman mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Julkinen sektori työllistää ehdokkaita enemmän kuin äänioikeutettuja

Ammattiaseman mukaan työlliset voidaan jaotella palkansaajiin ja yrittäjiin. Palkansaajia voidaan lisäksi jakaa edelleen työnantajan sektorin mukaisesti yksityisen sektorin, valtion ja kuntien palkansaajiin. Työllisistä ehdokkaista puolet toimii yksityisen sektorin ja vajaa kolmannes julkisen sektorin palkansaajina. Yrittäjiä ehdokkaista on noin 18 prosenttia.

Puolueittain työantajatyyppi vaihtelee erittäin paljon. Yrittäjiä on eniten Liike Nytin, Keskustan ja Kokoomuksen työllisistä ehdokkaista, kuntasektorin palkansaajia on puolestaan eniten SDP:n ehdokkaista (36,5 %). Myös Vasemmistoliiton ja Vihreän liiton ehdokkaista noin kolmannes työskentelee kuntasektorilla. Työllisistä äänioikeutetuista yrittäjiä on kymmenen prosenttia ja kuntasektorin palkansaajia noin 22 prosenttia.

Valtiosektorin palkansaajia on eniten Vihreän liiton (9,4 %) ja RKP:n (8,0 %) ehdokkaissa. Työllisistä äänioikeutetuista valtiosektorin palveluksessa on noin viisi prosenttia. (Kuvio 14)

Kuvio 14. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) työnantajan sektorin mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Eniten julkinen sektori työllistää ehdokkaita suurimmissa, yli 50 000 asukkaan kunnissa. Näissä kunnissa työllisistä ehdokkaista työskentelee kunta- tai valtiosektorin palkansaajina hieman yli kolmannes. Näissä kunnissa etenkin valtiosektorilla työskentelevien ehdokkaiden osuus on suurempi kuin pienemmissä kunnissa. Pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista on yli neljännes. (Taulukko 10)

Taulukko 10. Ehdokkaat työnantajan sektorin ja kuntakoon mukaan kuntavaaleissa 2021, %

		Kunnan kokoluokka (väestömäärä vuoden 2020 lopussa)
		Yhteensä	-4 999	5 000-9 999	10 000-19 999	20 000-49 999	50 000-99 999	100 000+
Äänioikeutetut	Yksityinen	62,7	53,0	57,5	60,8	63,5	59,7	66,2
	Valtio	5,2	2,7	3,2	3,3	4,0	5,8	6,8
	Kunta	22,0	25,1	24,2	23,6	22,5	25,5	19,5
	Yrittäjä	10,0	19,1	15,1	12,2	10,0	9,1	7,6
Ehdokkaat	Yksityinen	50,4	44,0	48,0	49,9	52,6	51,5	55,8
	Valtio	5,7	3,4	4,1	4,1	5,6	7,8	9,6
	Kunta	26,4	26,5	27,2	27,4	26,5	27,8	23,5
	Yrittäjä	17,5	26,1	20,7	18,6	15,3	12,9	11,1

1.7. Perheasema

Ehdokkaista reilu kolmannes lapsiperheen vanhempia

Ehdokkaat poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: lapsiperheen vanhempia on huomattavasti enemmän ehdokkaissa (34 %) kuin äänioikeutetuissa (22 %), ja yksin asuvia vähemmän ehdokkaissa (21 %) kuin äänioikeutetuissa (28 %). Ehdokkaissa on myös vähemmän kotona asuvia nuoria. Perheaseman eroavaisuutta selittää tietenkin jo se, että ehdokkaiden ja äänioikeutettujen ikärakenne on erilainen. Ehdokkaista puuttuvat sekä ikähaitarin ala- että yläpää. Isolla osalla äänioikeutetuista lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, kun taas suuri osa ehdokkaista on sen ikäisiä, että lapset asuvat vielä kotona. (Kuvio 15, Taulukko 11)

Vihreän liiton ehdokkaissa on eniten lapsiperheen vanhempia eli 43 prosenttia. Vasemmistoliiton ehdokkaista puolestaan on vähiten niitä, joilla on vielä alle 18-vuotiaita lapsia asumassa kotonaan. Kotona asuvia alle 25-vuotiaita nuoria on eniten RKP:n (4,5 %) ja yksin asuvia puolestaan eniten Vasemmistoliiton ehdokkaissa (28,5 %).

Kuvio 15. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Taulukko 11. Äänioikeutetut ja ehdokkaat puolueittain valitut perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2021, %

	Avio-/ avoperheen vanhempi	Yksinhuoltaja	Lapseton pari	Yksin asuva	Kotona asuva lapsi	Muu
Äänioikeutetut	18,8	2,9	37,8	27,7	3,8	9,0
Ehdokkaat	29,4	4,7	36,3	21,3	1,9	6,3
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	25,6	4,7	41,0	22,2	1,1	5,4
Perussuomalaiset PS	27,5	5,0	31,6	26,8	1,2	8,0
Kansallinen Kokoomus KOK	31,9	4,1	37,1	18,2	3,0	5,6
Suomen Keskusta KESK	32,4	3,7	39,3	16,1	2,6	6,1
Vihreä liitto VIHR	35,2	8,0	28,3	21,1	2,0	5,4
Vasemmistoliitto VAS	22,2	5,6	35,7	28,5	1,0	7,0
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	31,9	3,0	35,2	18,5	4,5	6,9
Suomen Kristillisdemokraatit KD	29,5	3,1	42,2	18,9	1,6	4,7
Liike Nyt LIIKE	32,0	4,9	29,9	22,2	1,5	9,6
Muut	28,6	6,9	30,7	24,6	1,2	8,0

Ehdokkailla lapsia keskimääräistä enemmän

Perheasema ei kerro sitä, kuinka monella ehdokkaalla on tai on ollut omia lapsia, koska vanhemmissa ikäluokissa lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, ja esimerkiksi perheen hajotessa lapset voivat asua toisen vanhemman luona. Asiaa voidaan kuitenkin tarkastella Väestötietojärjestelmään tallennetun lasten lukumäärätiedon perusteella.

Ehdokkailla on lapsia keskimääräistä enemmän. Ehdokkaista noin 78 prosentilla on omia lapsia, äänioikeutetuilla vastaava osuus on 65 prosenttia. Eniten lapsia on Kristillisdemokraateilla, joiden ehdokkaista 24 prosentilla on vähintään neljä lasta, ja Keskustalla, joiden ehdokkaista 19 prosentilla on neljä lasta tai enemmän. Suuret perheet ovat harvinaisimpia Vihreän liiton ehdokkailla (Kuvio 16).

Äänioikeutetuista 36 prosentilla ja ehdokkaista 22 prosentilla ei ole koskaan ollut tai vielä ole omia lapsia. Ehdokkailla lapsettomien osuus vaihtelee Kristillisdemokraattien 18 prosentista Vihreän liiton 30 prosenttiin.

Kuvio 16. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) lasten lukumäärän mukaan kuntavaaleissa 2021, %

Ehdokkailla on keskimäärin kaksi lasta. Kaikilla äänioikeutetuilla on puolestaan keskimäärin 1,5 lasta. Eniten lapsia on Kristillisdemokraattien ehdokkailla eli 2,5 lasta ja Keskustan ehdokkailla 2,4 lasta. Vähiten Vihreän liiton ehdokkailla 1,6 lasta. Äänioikeutetuilla miehillä on hieman vähemmän lapsia kuin naisilla, mutta ehdokkaissa sukupuolten välillä ei ole eroa. (Taulukko 12)

Taulukko 12. Äänioikeutetut ja ehdokkaat puolueittain lasten lukumäärän (lapsia keskimäärin) mukaan kuntavaaleissa 2021

	Yhteensä	Miehet	Naiset
Äänioikeutetut	1,5	1,4	1,6
Ehdokkaat	2,0	2,0	2,0
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	1,9	1,8	2,1
Perussuomalaiset PS	2,0	1,9	2,2
Kansallinen Kokoomus KOK	1,9	1,9	1,9
Suomen Keskusta KESK	2,4	2,4	2,4
Vihreä liitto VIHR	1,6	1,5	1,6
Vasemmistoliitto VAS	1,7	1,7	1,7
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	1,8	1,8	1,7
Suomen Kristillisdemokraatit KD	2,5	2,5	2,4
Liike Nyt LIIKE	1,8	1,8	1,8
Muut	1,9	1,9	2,0

1.8. Tulotaso

Ehdokkaiden tulotaso korkeampi kuin äänioikeutettujen

Seuraavassa on tarkasteltu äänioikeutettuja ja ehdokkaita käytettävissä olevien rahatulojen mukaan. Tulotiedot ovat viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta 2019. Käytettävissä olevilla rahatuloilla tarkoitetaan verojen jälkeisiä rahatuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista, työhön liittyvistä luontoiseduista sekä tulonsiirroista.

Ehdokkaat ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja heistä on myös suurempi osa työelämässä. Tämä selittää osaksi sen, että myös heidän tulotasonsa on korkeampi kuin äänioikeutettujen. Äänioikeutettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani vuodelta 2019 oli 22 300 euroa, ehdokkaiden 28 400 euroa. Ehdokkaiden käytettävissä oleva rahatulo on keskimäärin 27 prosenttia suurempi kuin äänioikeutettujen. Käytettävissä olevat rahatulot ovat suurimmat Uudellamaalla niin äänioikeutetuilla (24 900 euroa/vuosi) kuin ehdokkaillakin (31 100 euroa/vuosi). (Taulukko 13)

Euromääräisesti suurin tuloero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä on Etelä-Karjalassa, joissa ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani on yli 8 500 euroa korkeampi kuin äänioikeutettujen. Myös Satakunnassa, Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä ehdokkaiden mediaanitulot ovat yli 7000 euroa suuremmat kuin äänioikeutettujen. Pienimmät tuloerot on Lapissa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa, alle 6 000 euroa.

Taulukko 13. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa/vuosi) maakunnittain kuntavaaleissa 2021

	Äänioikeutetut			Ehdokkaat
	Yhteensä	Miehet	Naiset	Yhteensä	Miehet	Naiset
MANNER - SUOMI	22 300	24 200	20 800	28 400	29 000	27 700
Uusimaa	24 900	26 900	23 400	31 100	31 900	30 100
Varsinais-Suomi	21 900	23 800	20 400	28 600	29 800	27 500
Satakunta	21 300	23 500	19 600	28 900	29 800	28 000
Kanta-Häme	22 200	24 200	20 600	29 400	29 600	29 000
Pirkanmaa	21 700	23 800	20 200	27 900	29 000	26 400
Päijät-Häme	21 300	23 300	19 800	28 700	29 000	27 700
Kymenlaakso	21 200	23 600	19 300	27 700	28 500	26 500
Etelä-Karjala	20 800	23 000	19 200	29 300	29 800	28 300
Etelä-Savo	20 200	21 500	19 200	27 700	27 900	27 100
Pohjois-Savo	20 900	22 400	19 700	26 800	26 900	26 400
Pohjois-Karjala	19 600	20 700	18 700	25 700	25 800	25 100
Keski-Suomi	20 800	22 700	19 400	26 800	27 200	26 500
Etelä-Pohjanmaa	21 100	22 700	19 700	28 000	28 500	27 500
Pohjanmaa	22 000	24 300	20 100	28 300	29 600	26 800
Keski-Pohjanmaa	21 500	23 700	19 700	27 300	28 100	26 900
Pohjois-Pohjanmaa	21 700	23 500	20 200	27 700	28 300	27 000
Kainuu	20 600	22 000	19 400	27 200	27 600	26 500
Lappi	21 400	22 800	20 300	27 100	27 600	26 700

Suurituloisimmat ehdokkaat Kokoomuksella

Puolueittain ehdokkaiden tulot vaihtelevat Kokoomuksen 33 900:sta Vasemmistoliiton 25 100 euroon. RKP:n ehdokkaiden mediaanitulot ovat 31 500 ja Keskustan 30 000 euroa. Äänioikeutettuihin verrattuna Kokoomuksen ehdokkailla on käytettävissään vuodessa yli 11 000 euroa enemmän kuin äänioikeutetuilla. Vasemmistoliiton ehdokkaat ovat tulotasoltaan lähimpänä äänioikeutettuja. Heidän käytettävissä olevat rahatulonsa vuodessa ovat 28 euroa suuremmat kuin äänioikeutettujen. (Taulukko 14)

Taulukko 14. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden puolueittain käytettävissä olevien rahatulojen mediaani (euroa vuodessa) kuntavaaleissa 2021

	Yhteensä	Miehet	Naiset
Äänioikeutetut	22 300	24 200	20 800
Ehdokkaat	28 400	29 000	27 700
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP	28 700	29 200	28 000
Perussuomalaiset PS	25 400	25 900	23 600
Kansallinen Kokoomus KOK	33 900	35 900	31 800
Suomen Keskusta KESK	30 000	31 300	28 600
Vihreä liitto VIHR	28 700	29 300	28 300
Vasemmistoliitto VAS	25 100	25 100	25 100
Ruotsalainen kansanpuolue RKP	31 500	33 700	29 400
Suomen Kristillisdemokraatit KD	25 800	26 300	25 200
Liike Nyt LIIKE	29 000	30 000	26 100
Muut	25 200	25 700	24 500

Kun äänioikeutettu väestö järjestetään tulojen mukaan ja jaetaan kymmeneen yhtä suureen osaan, saadaan äänioikeutetun väestön tulokymmenykset. Näistä jokaisessa on hieman alle 440 000 henkilöä. Äänioikeutetun väestön suurituloisimmalla kymmenesosalla käytettävissä on vähintään 41 400 euroa ja pienituloisimmalla kymmenesosalla korkeintaan 9 400 euroa.

Kaikista ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 18 prosenttia. Ehdokkaista tulojakauman hyvätuloisimmassa päässä ovat Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaat. Kokoomuksen miesehdokkaista 37 prosenttia ja naisehdokkaista 25 prosenttia kuuluu ylimpään tulokymmenykseen. RKP:n ehdokkaista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu miehistä noin 32 ja naisista 19 prosenttia. (Kuvio 17)

Niin äänioikeutetuissa kuin ehdokkaissakin naisia on vähemmän ylimmässä tulokymmenyksessä. Suurin sukupuolten välinen ero on Liike Nytin, RKP:n, Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkailla. Näissä puolueissa miehiä on yli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän ylimmässä tulokymmenyksessä kuin naisia. Pienin ero on Vasemmistoliiton ehdokkailla: miehistä kuuluu ylimpään tulokymmenykseen noin kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin naisista.

Kuvio 17. Ylimpään tulokymmenykseen kuuluneet ehdokkaat (puolueittain) kuntavaaleissa 2021, % (käytettävissä olevat rahatulot)

Ehdokkaista alimpaan tulokymmenykseen sijoittuu hieman alle kuusi prosenttia. Puolueittain tarkasteltuna ehdokkaista eniten alimpaan tulokymmenykseen kuuluu Liike Nytin ja Vihreän liiton ehdokkaista, eli hieman yli kahdeksan prosenttia. Vähiten alimpaan tuloluokkaan puolestaan kuuluu SDP:n ehdokkaita, eli hieman yli kolme prosenttia. (Kuvio 18)

Myös alimmassa tulokymmenyksessä miesten osuus on suurempi kuin naisten sekä äänioikeutetuissa että ehdokkaissa. Vain Vasemmistoliiton, RKP:n ja Liike Nytin naisehdokkaista kuuluu alimpaan tulokymmenykseen suurempi osuus kuin miesehdokkaista. Kuitenkaan erot sukupuolten välillä ei ole niin suuria kuin ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien osuuksissa.

Kuvio 18. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluneet ehdokkaat (puolueittain) kuntavaaleissa 2021, % (käytettävissä olevat rahatulot)

Lähde: Kunnallisvaalit 2021, ehdokasasettelu ja ehdokkaiden tausta-analyysi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Kaija Ruotsalainen 029 551 3599, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 04.06.2021