Etusivu > Tilastot > Liikenteen tilinpäätöstilasto > 2005 > Liikenne 2005

Liikenne 2005

Liikenteen toimialoista julkaisussa ovat mukana linja-autoliikenne, taksiliikenne, kuorma-autoliikenne, vesiliikenne, huolinta ja rahtaus, lastinkäsittely, matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta sekä teleliikenne. Näillä toimialoilla kertyi liikevaihtoa yhteensä 18,9 miljardia euroa vuonna 2005.

Liikenteen toimialojen liikevaihto 2005, miljoonaa euroa

Tieliikenne

Tieliikenne käsittää ns. kumipyöräliikenteen. Alla olevassa kuviossa esitetään tieliikenteen liikevaihdon toimialoittaiset jakaumat.

Tieliikenteen toimialojen liikevaihto 2005, miljoonaa euroa

Linja-autoliikenne

Linja-autoliikenne sisältää yhdistettynä toimialat 60212 (säännöllinen linja-autoliikenne) ja 60231 (linja-autojen tilausliikenne). Lisäksi tilastossa on mukana kunnallisten liikennelaitosten tilinpäätöstiedot. Helsingin Liikennelaitoksesta linja-autoliikenteen osuus on mukana omana yhtiönään.

Toimialan yritysten palveluksessa oli henkilöstöä yhteensä 11 800. Linja-autoliikennettä harjoittavien yritysten liikevaihto oli 774 miljoonaa euroa vuonna 2005. Liikevaihto kasvoi noin 6 prosentilla edellisvuodesta. Koko toimialan käyttökate oli 11,2 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Käyttökate laski noin prosenttiyksikön verran edellisvuodesta. Käyttökatteen heikkeneminen johtunee osaltaan kohonneista polttoainekuluista. Nettotulos oli sama kuin edellisvuonna eli 0,2 prosenttia miinuksella.

Taksiliikenne

Taksiliikenteessä toimi vuonna 2005 vähän alle 8 300 yritystä ja ammatinharjoittajaa. Yhdenkertaista kirjanpitoa pitäviä ns. ammatinharjoittajia oli noin 1 600. Niiden osuus koko toimialan liikevaihdosta oli 15 prosenttia. Lähes kaikki taksiyritykset ovat alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä.

Taksiliikenteen liikevaihto oli 676 miljoonaa euroa vuonna 2005. Kasvua oli 3 prosenttia edellisvuodesta. Rahoitustulos parani puolen prosenttiyksikön verran edellisvuodesta ja oli 8 prosenttia tuotoista.

Taksiliikenteen erityispiirteenä on muihin liikenteen toimialoihin verrattuna se, että toimintaa pyörittävät pääasiassa yrittäjät omalla työllään nostamatta itselleen palkkaa yrityksestään. Tämän vuoksi laskennallisella palkkakorjauksella oikaistut kannattavuusluvut antavat taksiliikenteen kannattavuudesta aivan toisenlaisen kuvan kuin mitä julkisuudessa usein kuulee puhuttavan. Taksiliikenteen oikaisematon käyttökateprosentti oli 43 ja omistajan työpanosta vastaavalla palkkakorjauksella oikaistuna 17 prosenttia liiketoiminnan tuotoista vuonna 2005.

Kuorma-autoliikenne

Kuorma-autoliikenteessä toimi 10 935 yritystä ja ammatinharjoittajaa vuonna 2005. Yhdenkertaista kirjanpitoa pitäviä ammatinharjoittajia oli 700.

Kuorma-autoliikenteen yhteenlaskettu liikevaihto oli 4,7 miljardia euroa vuonna 2005 ja kasvoi vajaat 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuorma-autoyritykset työllistivät 39 600 henkilöä vuonna 2005. Kuorma-autoliikenteen henkilöstömäärä kasvoi lähes tuhannella .

Laskennallisen palkkakorjauksen vaikutus kuorma-autoliikenteen kannattavuuslukuihin on merkittävä. Kuorma-autoliikenteessä tyypillinen yritys on luonnollinen henkilö, joka harjoittaa elinkeinoaan toiminimellä tai ammatinharjoittajana ja työllistää alle 10 henkeä. Näissä omistaja ei ota itselleen täyttä palkkaa ja taseessa oma pääoma on yksityisottojen takia negatiivinen. Tämän vuoksi koko toimialan kannattavuusluvut näyttävät ilman palkkakorjausta paremmilta kuin useimmilla muilla toimialoilla. Tilinpäätöstilaston laskennallinen palkkakorjaus on tehty vain alle 10 henkeä työllistäville ns. mikroyrityksille. Alla oleva kuvio havainnollistaa palkkakorjauksen vaikutusta ja palkattoman yrittäjätyöpanoksen merkitystä kuorma-autoliikenteen mikroyritysten kannattavuuteen.

Kuorma-autoliikenteen mikroyritysten kannattavuus 2004 ja 2005

Vesiliikenne

Päätoimintanaan vesiliikennettä harjoittavien yritysten liikevaihto oli 2,2 miljardia euroa vuonna 2005. Liikevaihto oli melkein sama kuin edellisvuonna. Vesiliikenteen tärkeimmät alatoimialat ovat ulkomaan henkilökuljetus ja tavarankuljetus. Yli 98 prosenttia liikevaihtopotista jakaantuu tasan näiden toimialojen kesken. Niiden lisäksi vesiliikennettä harjoitetaan myös Suomen rannikoilla sekä sisävesillä.

Vesiliikenteen kannattavuus heikkeni edellisvuodesta. Käyttökate ja nettotulos laskivat 3 prosenttiyksikköä. Kokonaistulos laski yli 7 prosenttiyksikköä ja oli hädin tuskin plussalla. Päätoimialojen välillä kehitys oli kuitenkin hyvin erilainen. Ulkomaan henkilöliikenteen käyttökateprosentti laski 8 prosentista 3 prosenttiin ja nettotulos oli 4,5 prosenttia miinuksella. Samanaikaisesti ulkomaan tavaraliikenteessä käyttökateprosentti laski 13 prosentista 11 prosenttiin liiketoiminnan tuotoista. Tavaraliikennettä harjoittavien varustamoiden yhteenlaskettu nettotulos pysytteli samana kuin edellisvuonna eli 10 prosentissa . Kokonaistasolla vesiliikenteen nettotulos laski 2 prosenttiin liiketoiminnan tuotoista.

Varustamojen alushankinnat ja kalustoinvestoinnit olivat vain 12 miljoonaa euroa vuonna 2005. Edellisvuonna kalustoa hankittiin 288 miljoonalla. Alan investointitahti on todella vaisua verrattuna 1990-luvun huippuvuosiin, jolloin investoinnit saattoivat olla jopa puolet liikevaihdosta.

Huolinta ja lastinkäsittely

Huolintayritysten liikevaihto oli 2,2 miljardia euroa, josta rahtien ja muiden ostettujen palvelujen osuus oli 1,3 miljardia euroa. Liikevaihto kasvoi 8 prosenttia edellisvuodesta. Huolintayritysten kannattavuutta on pitkään rasittanut kansainvälisten ketjujen kiristynyt kilpailu kalliine yritysjärjestelyineen. Vuonna 2005 huolintayritysten kannattavuusluvut pysyivät lähes samoina kuin edellisvuonna.

Lastinkäsittelyalan yritysten liikevaihto oli 557 miljoonaa euroa vuonna 2004. Liikevaihto laski edellisvuodesta. Käyttökate oli 9 ja nettotulos 1 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Käyttökate ja nettotulos laskivat 3-4 prosenttiyksiköllä edellisvuodesta.

Matkailu

Toimialan lukuihin sisältyy 241 varsinaista matkatoimistoa ja 775 muuta matkailua palvelevaa toimintaa harjoittavaa yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 1,4 miljardia euroa. Liikevaihto kasvoi 10 prosenttia edellisvuodesta. Varsinaisten matkatoimistojen osuus koko alan liikevaihdosta oli 85 prosenttia. Matkatoimistojen kannattavuus näyttää selvästi paremmalta kuin muun matkailua palvelevan toiminnan. Matkatoimistojen käyttökate oli 4,6 ja nettotulostulosprosentti 3,5. Vastaavasti muussa matkailua palvelevassa toiminnassa käyttökate oli 2,3 nettotulos -2,5 prosenttia liiketoiminnan tuotoista

Matkailun toimialat vuonna 2005. Liikevaihto miljoonaa euroa

Teleliikenne

Telealan tilastointi kattaa puhelinliikenteen ohella myös kaikki muut teleliikenteen toimialat. Teleliikenteessä on mukana yhteensä 332 yritystä joiden yhteenlasketut liiketoiminnan tuotot olivat 6,4 miljardia euroa vuonna 2005. Toimialatasolla summatut luvut laskivat hieman edellisvuodesta. Tämä johtuu alalla tapahtuneista suurista fuusioista, joiden vuoksi tilinpäätöstilastoissa toimialan laajuutta kuvaavat luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia edellisvuoteen. Toisaalta alalla vallitseva varsin voimakkaana jatkunut hintakilpailu ei luo edellytyksiä liikevaihdon merkittävälle kasvulle.

Telealalla on vuosikymmenen alussa tehty suuria investointeja, jotka eivät ole toteutuneet suunnitellulla tavalla. Näiden aiheuttamien ylimääräisten poistokirjausten vuoksi koko toimialan kannattavuuslukuihin tulee suhtautua suurella varauksella. Parhaiten telealan kannattavuutta kuvaakin käyttökate ja liikevoitto. Käyttökateprosentti laski yli 4 prosenttiyksikön verran ja oli 15,4 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Liikevoittoprosentti laski saman verran ollen 3,6 prosenttia tuotoista.

Telealalla on nähty viimevuosina lukuisia fuusioita. Näiden vuoksi taseiden aineettomiin hyödykkeisiin on syntynyt 1,5 miljardin suuruiset liikearvoerät. Niiden osuus koko toimialan taseen loppusummasta nousi viime vuonna jo 12 prosenttiin. On syytä huomata, että nämä ns. goodwill-arvot ovat eivät ole mitään reaalista varallisuutta ja siksi ne tulisi ottaa huomioon esimerkiksi omavaraisuusastetta tarkasteltaessa. Vuonna 2005 telealan omavaraisuusaste oli 60 prosenttia. Goodwill-arvoilla korjattuna omavaraisuusaste olisi 54,6 prosenttia. Liikearvot eivät ole kuitenkaan täysin merkityksettömiä. Niistä voidaan tehdä poistoja, jolloin ne pienentävät maksettavia veroja ja sitä kautta parantavat tulevaisuuden kassavirtaa.

---

Päivitetty 20.12.2006