Etusivu > Tilastot > Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot > 2005 > Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot: laatuseloste

Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot: laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot -tilasto kuvaa ulkomaan meriliikenteen rahavirtoja. Tilastoa tarvitaan maksutaselaskelmien, liikenteen bruttokansantuotelaskelmien ja meriliikennettä kuvaavien laskelmien perusaineistona sekä ennusteiden, suunnittelun ja tutkimuksen lähtötietoina. Tilastoa käyttävät mm. Suomen Pankki ja muut viranomaiset.

Tilastokeskus kerää neljännesvuosittain ulkomaan meriliikenteessä olevien alusten bruttotulotiedot ja tiedot ulkomaille maksetuista liikennemenoista. Tiedonantajia ovat varustamot, alusten omistajat ja/tai muut tiedonantajat.

Tiedonantovelvollisuus perustuu tilastolakiin (280/2004).

Bruttotulotkertyvät tavarankuljetustuloista, matkustajatuloista ja muista tuloista sekä ulkomailta saaduista aikarahtituloista.

Matkustajatulot muodostuvat matkustajien ja heidän autojensa kuljettamisesta saaduista tuloista, pakettimatkoista saaduista tuloista sekä ravintola- ja myymälätuloista. Matkustajatulot kysytään tulotyypeittäin.

Muut tulotkoostuvat mm. purseritoimiston tuloista sekä sellaisista tuloista, jotka eivät kuulu mihinkään kyselyn tuloluokkaan.

Ulkomaille maksettuina menoerinä kysytään aluskohtaisesti polttoainemenot, satamakulut, matkustaja-alusten ravintola- ja myymälähankinnat, korjaus- ja vakuutuskulut, maksetut aikarahdit ja muut liikennemenot.

Satamakulut sisältävät mm. satamamaksut, lastaus- ja purkauskulut, palkkiot, muonan ja tarvikkeet.

Muut liikennemenot muodostuvat mm. luotsausmaksuista, valvontakuluista, katsastusmaksuista sekä muista sellaisista kuluista, jotka eivät kuulu mihinkään kyselyn menoluokkaan.

Alukset on jaettu yhdeksään luokkaan, joista Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot -tilastoon on koottu kolme pääluokkaa: 1. matkustaja-alukset(sisältää matkustaja-alukset ja matkustaja-autolautat), 2. kuivalastialukset (sisältää lastilautat, irtolastialukset, jäähdytysalukset ja muut kuivalastialukset) ja 3. muut alukset (säiliöalukset, erikoisalukset ja muut alukset).

Tulotiedot kerätään alus- ja matkakohtaisesti. Jokaisesta matkasta kysytään lähtö- ja määrämaa, joiden perusteella luokitellaan kaksi liikennealuetta: Suomen ja ulkomaiden välinen liikenne (liikenne Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen) ja ulkomaiden välinen liikenne.

Tiedonkeruussa käytetään ISO 3166 -standardin mukaisia kaksikirjaimisia maatunnuksia. Lisäksi käytössä on Suomen alusrekisterin mukaiset alusten tunnuskirjaimet. Rekisterissä tapahtuneet muutokset saadaan Merenkulkulaitokselta.

Tilastosta toimitetaan Suomen Pankille neljännesvuositiedot vajaan kahden kuukauden kuluessa vuosineljänneksen päättymisestä. Lisäksi syksyisin julkaistaan keskeisimmät tulokset edeltävältä vuodelta Tilastokeskuksen Internet-sivuilla.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot -tilasto on kokonaistilasto, jossa kohdejoukkona ovat kaikki ulkomaan meriliikenteessä olevat suomalaiset eli Suomen alusrekisteriin rekisteröidyt (vähintään 15 metriä pitkät) alukset ja ulkomailta aikarahdatut alukset.

Tiedot kerätään tiedonantajilta paperisella kyselylomakkeella tai EXCEL-lomakkeella. Kerättävät tiedot ovat neljännesvuositietoja ulkomaan meriliikenteessä olevien alusten bruttorahtituloista ja ulkomaille maksetuista liikennemenoista. Tiedot kysytään tiedonantajilta välittömästi neljänneksen päätyttyä.

Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot -tilasto perustuu noin 140 suomalaisen aluksen ja noin 95 ulkomailta aikarahdatun aluksen tietoihin. Tiedot kerätään keskimäärin 45 varustamolta, alusten omistajalta tai muulta tiedonantajalta (tilanne 2003).

Ennakolliset neljännesvuositiedot lasketaan muutosprosenttien avulla; ei suoraan summaamalla, sillä neljännesvuosittain esiintyy aina katoa. Laskennassa käytetään ns. paneelimenetelmää. Tilastoitavaan neljännekseen vastanneiden tiedot suhteutetaan edellisen vuoden vastaavan neljänneksen vastaavan vastaajajoukon tietoihin ja lasketaan kyseisen vastaajajoukon tietojen muutosprosentit. Vuodentakaisen vastaavan neljänneksen tiedot muutetaan kyseisten prosenttimuutosten mukaisesti. Tuloksia verrataan suoraan summaamalla saatuihin tietoihin tarkasteltavana olevalta vuosineljännekseltä ja tehdään mahdolliset harkinnanvaraiset muutokset.

Lopulliset tiedot lasketaan suoraan summaamalla, sillä tällöin mukana ovat myöhästyneinä saapuneet vastauksetkin eikä katoa juuri esiinny.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilastossa bruttotulot kattavat kaikki ulkomaan meriliikenteen tulot, myös kotimaisten tahojen maksamat. Menoista puuttuvat kaikki kotimaahan maksetut menot. Ulkomaan meriliikenteen tulojen ja ulkomaille maksettujen menojen erotus kertoo ainoastaan ulkomaan liikenteessä Suomeen jäävän osuuden, jolla kotimaahan maksettavia kustannuksia voidaan kattaa. Tulojen vertaaminen menoihin ei siten ole mielekästä.

Tiedonantajilta ei kysytä ulkomaille aikarahdatun aluksen osalta lähtö- ja määrämaata, joten aikarahtitulot tilastoidaan taulukoissa aina liikennealueelle 'Ulkomaiden välinen liikenne'. Tästä syystä aikarahtitulot jätetään pois tilastoitaessa suomalaisten ja ulkomailta aikarahdattujen alusten bruttotuloja lähtö- ja määrämaan mukaan.

Luvut esitetään taulukoissa miljoonina euroina, joten kaikki summat eivät täysin täsmää pyöristysten takia.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot -tilastosta tuotetaan Suomen Pankille ja Tilastokeskuksen sisäiseen käyttöön ennakolliset ja lopulliset tiedot vuosineljänneksittäin erikseen sovitun aikataulun mukaisesti.

Tilastokeskuksen nettisivuilla tilastosta julkaistaan syksyisin nettiversio edeltävän vuoden tiedoista. Koska tiedonantajien joukko on varsin pieni, Ulkomaan meriliikenteen tulot ja menot -tilastosta voidaan esittää vain karkeita luokituksia.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Lopulliset vuositiedot ovat luettavissa Tilastokeskuksen kotisivuilla. Kaksi tuoreinta vuotta esitetään myös vuosineljänneksittäin. Lisäksi taulukot sisältävät aikasarjoja aina vuodelta 1985. Aikasarjat esitetään käyvin hinnoin.

Tilaston tietoja on saatavilla myös Tilastokeskuksen nettisivujen tietokantapalvelun kautta.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Vuonna 1998 tilaston peittävyys parani, joten vuoden 1998 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin.

Suomalaisten alusten tiedot ovat vuoteen 1997 asti vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin verrattuna. Sen sijaan ulkomailta aikarahdattujen alusten osalta vuoden 1996 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia edeltäneisiin vuosiin.

Vuonna 2002 tilaston peittävyyttä parannettiin ulkomailta aikarahdattujen alusten osalta.

Aikasarjan katkeaminen merkitään taulukoihin kursivoimalla tieto, joka ei ole vertailukelpoinen myöhempien tietojen kanssa.

Merenkulkulaitos julkaisi tilastoa vuoteen 1995 asti, jolloin myös kotimaan liikenne kuului tilaston piiriin. Vuonna 1995 kotimaan liikenteen osuus Suomen kauppalaivaston tuloista oli alle 5 prosenttia. Vuodesta 1996 tiedot on esitetty ilman kotimaan liikennettä.

Muut tulot esitetään omana ryhmänään vuodesta 1996 lähtien. Aikaisemmin ne jaettiin alustyypeittäin matkustaja- ja tavaratuloihin.

---

Päivitetty 22.10.2008