Etusivu > Tilastot > Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto > 2009 > 5. Tilaston vaihtuva teema: Maatalouden tuloksen ja tukien suhde vaihtelee

5. Tilaston vaihtuva teema: Maatalouden tuloksen ja tukien suhde vaihtelee

Keskustelu maataloustukien tarpeellisuudesta nousee aina säännöllisin väliajoin julkisuuteen, vaikkakin EU-tukien tarve on tiedostettu ja hyväksytty yleisesti niin Suomessa kuin muissakin EU-maissa. Julkisuudessa on kuitenkin viime aikoina kyseenalaistettu tukien tarve erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa viljelijä saa tuloja tilan ulkopuolelta niin paljon, että hänellä olisi kohtuullinen elintaso yksistään tilan ulkopuolisten tulojen varassa. Niin kotimaasta kuin ulkomailta löytyy runsaasti esimerkkejä näistä tapauksista. EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa ei tilan ulkopuolisia tuloja ole otettu tukien perusteeksi, vaan tilakohtaiset tuet määriäytyvät pääsääntöisesti tilan viljelypinta-alan ja eläinten lukumäärien perusteella.

Vuonna 2009 aktiivitiloilla toimivien yrittäjien maatalouden verolomakkeilla ilmoitetut maataloustuet olivat 1,8 miljardia euroa ja maatalouden tulos oli reilut miljardi euroa. Tukipolitiikkaa tuntemattonta asia voi ihmetyttää. Maatilayritystä kohti laskettuna tämä tarkoittaa sitä, että 29 400 euron tuilla saavutettiin 16 500 euron tulos. Tuloksen voidaan ajatella jäävän viljelijäperheen palkaksi ja koroksi omalle pääomalle. Liki puolet tuista käytettiin siis tilan juoksevien menojen kattamiseen. Tilaston perusjoukon noin 61 500 maatilayrityksestä kuitenkin lähes 10 000:ssa yrityksessä tulos oli suurempi kuin maataloustuet. Näillä tiloilla tukien määrä oli keskimäärin 27 600 euroa ja tulos 39 200 euroa. Näistä maatilayrityksistä noin 4 000 ilmoitti tuotantosuunnakseen lypsykarjatalouden, reilut 4 000 viljanviljelyn tai muu kasvituotannon. Tässä 10 000 tilan joukossa oli siten edustettuna tiloja kaikista tuotantosuunnista, joskin ainakin lypsykarjatiloja oli suhteellisesti enemmän kuin niiden osuus on koko perusjoukossa.

Yhden tukieuron kyky tuottaa tulosta vaihtelee siis voimakkaasti yritysten välillä. Asian tarkempaa selvittämistä varten laskettiin tulos-tuki suhde kaikille tiloille. Jos suhde sai arvon yksi, niin tulosta saatiin saman verran kuin tukia. Suhteen ollessa alle yksi, oli tukien määrä suurempi kuin tulos. Tämän jälkeen yli 20 000 euroa tukia saaneista tiloista poimitiin em. suhteen perusteella alin ja ylin desiili tarkempaan analyysiin. Alimman desiilin yläraja oli 0.092 ja ylimmän alaraja 1.185. Toisin sanoen, tukien ollessa 20 000 euroa, tulos alimman desiilin ylärajalla oli noin 1840 euroa. Yli 20 000 euroa tukia saaneita tiloja oli kaikkiaan noin 28 280 vuoden 2009 perusjoukosta, joten yhdessä desiilissä oli 2828 tilaa. Seuraavassa taulukossa on esitetty keskiarvoja muutamista tunnusluvuista tuotantosuunnittain em. alimmasta ja ylimmästä desiilistä.

Maataloustuet olivat kaikissa tuotantosuunnissa suuremmat aladesiilissä kuin ylimmässä kymmenyksessä, joskin ero on aika pieni, keskimäärin noin 5 000 euroa. Yleensä ottaen aladesiilin tilat olivat kaikilla mittareilla mitaten suurempia kuin ylädesiilissä, pinta-ala oli suurempi, investointimenot olivat suuremmat, mutta erityisesti alakymmenyksen velat ovat huomattavasti suuremmat kuin ylädesiilin tiloilla. Erityisesti lypsykarjatilojen kohdalla velkojen ero ääridesiilien välillä on huomattava, liki 400 000 euroa ja käyttöomaisuuden investointimenojen kohdalla liki 100 000 euroa. Aladesiilin maatilayritysten alhaisempien tuloksen voidaan päätellä siten johtuvan ainakin suuremmista investoinneista vuonna 2009 ja lähimenneisyydessä.

Taulukko 10. Tulos-tuki suhteen perusteella laskettujen alimman ja ylimmän desiilin tiedot tuotantosuunnittain vuodelta 2009

	Yhteensä		1.Lypsykarjatalous		2.Liha- ym naudat		3.Sikatalous		6.Viljanviljely		7.Muu kasvituotanto
	alin desiili	ylin desiili	alin desiili	ylin desiili	alin desiili	ylin desiili	alin desiili	ylin desiili	alin desiili	ylin desiili	alin desiili	ylin desiili
01 Maatilayritysten lukumäärä koko aineistossa	2 827	2 828	305	1 869	359	52	136	129	1 525	361	341	324
10 Tuet euroa/yritys	48 528	43 681	72 831	44 646	72 046	39 850	65 596	55 715	38 710	35 493	41 736	38 545
18 Poistot	16 153	11 570	36 369	9 134	20 133	13 727	19 455	18 857	11 709	12 941	13 825	16 014
24 Tulos maataloudesta euroa/yritys	-7 104	66 061	-14 543	63 488	-9 345	58 386	-5 287	92 790	-4 950	56 536	-7 237	68 582
30.2 Käyttöomaisuus yht. + Hankinta- ja peruspar.menot euroa/yritys	42 161	21 150	114 070	15 508	50 568	24 921	47 236	37 865	27 590	24 611	30 505	32 752
42 Maatalouden velat euroa/yritys	173 825	48 005	429 304	34 472	231 430	82 186	309 096	74 837	105 311	49 829	133 645	88 788
44 Viljelty pelto ha/yritys	62	43	67	39	61	41	66	48	63	59	59	46
46 Metsämaa ha/yritys	76	56	87	59	88	56	64	48	71	55	78	50

Yhden vuoden tulos-tuki suhteesta on vaikea tehdä pitkälle meneviä päätelmiä tulos-tuki suhteen vaihtelun syistä. Yritys voi kestää hetken heikompaakin tulosta suurten investointien jälkeen, mutta tilanteen jatkuessa pidempään samanlaisena se muuttuu kestämättömäksi - ellei yrityksen menoihin voida käyttää muiden tulolähteiden tuloja, kuten metsätalouden tai yksityistalouden tuloja. Aladesiilin tiloilla tulos oli keskiarvoltaan negatiivinen kaikissa tuotantosuunnissa, joten ko. yritykset tekivät tappiota ainakin lyhyellä aikajänteellä. Tulos-tuki suhteen pysyvyyttä selvitettiin siten, että laskettiin vastaava tulos-tuki suhde vuoden 2004 tietojen pohjalta, ja sen jälkeen seurattiin näiden yritysten tulos-tuki suhteen kehittymistä ja pysyvyyttä vuoteen 2009 saakka vastaavalla desiilitarkastelulla. Kuten ao. taulukosta ilmenee, vuonna 2004 vastaavilla ehdoilla kuin vuonna 2009 tehtyyn tarkasteluun tuli mukaan 30 000 maatilayritystä, joten desiiliin kuului 3000 yritystä. Alimpaan desiiliin kuuluneista maatilayrityksistä vuonna 2009 alimmassa desiililuokassa oli enää reilut kolmannes alkuperäisistä yrityksistä, eli 1102 yritystä. Sen sijaan vuoden 2004 alimmasta desiilistä 55 yritystä oli siirtynyt peräti korkeimpaan desiiliin. Vastaavasti vuoden 2004 ylimmän desiilin kohdalla on tapahtunut päinvastaista kehitystä; ainoastaan reilu kolmannes yrityksistä on pysynyt korkeimmassa desiilissä ja 99 yritystä on tippunut alimpaan desiiliin kuudessa vuodessa. Vuonna 2004 alimpaan desiiliin kuuluneista yrityksisä reilut 200 tilaa oli lopettanut, kun vastaavasti ylimpään luokkaan kuuluneista oli lopettanut reilut 300 tilaa.

Taulukko 11. Tulos-tuki suhteen perusteella vuonna 2004 alimpaan ja ylimpään desiiliin kuuluneiden tilojen pysyvyys alkuperäisessä desiililuokassa vv. 2004 – 2009. Tietoina maatilayritysten lukumäärät eri luokissa

Vuosi	Tulos-tuki suhteen perusteella vuonna 2004 alimpaan desiiliin kuuluneet					Tulos-tuki suhteen perusteella vuonna 2004 ylimpään desiiliin kuuluneet
	Yhteensä maatilayrityksiä	Desiili 0–10	Desiilit 10–50	Desiilit 50–90	Desiili 90–100	Yhteensä maatilayrityksiä	Desiili 0–10	Desiilit 10–50	Desiilit 50–90	Desiili 90–100
2004	3 000	3 000	.	.	.	3 000	.	.	.	3 000
2005	2 962	1 692	1 154	116	15	2 938	44	141	824	1 929
2006	2 919	1 540	1 224	155	25	2 874	64	223	1 000	1 587
2007	2 857	1 319	1 311	227	48	2 802	76	322	1 021	1 383
2008	2 819	1 184	1 346	289	49	2 748	79	378	1 016	1 275
2009	2 790	1 102	1 359	329	55	2 681	99	414	1 012	1 156

Taulukon pohjalta nousee ainakin seuraavia kysymyksiä:
a) Millaiset tilat kestävät vuodesta toiseen lähellä nollaa, tai jopa negatiivista tulosta, vaikka tukien määrä on yli 20 000 euroa yritystä kohti?
b) Mitä on tapahtunut niissä yrityksissä jotka ovat siirtyneet alhaisimmasta desiilistä korkeimpaan luokkaan, tai päinvastoin?
c) Millaiset yritykset voivat vuodesta toiseen pysyä tulos-tukisuhteen perusteella korkeimmassa luokassa?
Seuraavassa vaiheessa maatilayrityksistä muodostettiin paneeliaineisto, johon valittiin mukaan vuodesta 2004 vuoteen 2009 alimmassa ja korkeimmassa tulos-tuki suhde desiilissä pysyneet maatilayritykset. Tämän tarkastelun osalta täydelliset tulokset on esitetty tilaston tietokantataulukoissa, joiden otsikko alkaa sanalla 'Teema 2009'. Tietokantataulukoihin on laskettu tulokset tuotantosuunnittain myös vuoden 2004 alimmasta desiilistä vuoden 2009 korkeimpaan desiiliin siirtyneiden tilojen osalta, sekä 2004 korkeimmasta desiilistä vuoden 2009 alimpaan desiiliin siirtyneille tiloille. Yrityskohtaisessa taulukossa on mukana vuodet 2004–2009 ja henkilöveroaineistosta lasketussa taulukossa vuodet 2000–2009.

Alla olevan MVL-aineistosta lasketun taulukon perusteella näiden kahden ryhmän eroista voi tehdä ainakin seuraavia päätelmiä: Ylimpään desiiliin kuuluvat yritykset ovat pääasiassa kotieläintiloja. Alempaan desiiliin kuuluvista pääosa harjoittaa kasvituotantoa. Alempaan desiiliin kuuluvat kotieläinyritykset ovat investoineet voimakkaasti vuosien 2004–2009 aikana. Näiden alimpaan kymmenykseen kuuluvien yritysten velat ovat lisääntyneet reilusti etenkin kotieläintiloilla. Maatalouden tulos on pysynyt alimmassa desiilissä keskimäärin negatiivisena koko jakson. Alimman desiilin tiloilla metsäpinta-ala on huomattavasti suurempi kuin korkeammassa desiilissä.

Taulukko 12. MVL aineistosta lasketut tunnusluvut tulos-tuki paneelin tiloilta vuosina 2004 ja 2009

Tieto/vuosi		Yhteensä		1.Lypsykarja-talous		2.Liha- ym naudat		3.Sika talous		6.Viljanviljely		7.Muu kasvituotanto
		Des04 =alin, des09 =alin	Des04 =ylin, des09 =ylin	Des04 =alin, des09 =alin	Des04 =ylin, des09 =ylin	Des04 =alin, des09 =alin	Des04 =ylin, des09 =ylin	Des04 =alin, des09 =alin	Des04 =ylin, des09 =ylin	Des04 =alin, des09 =alin	Des04 =ylin, des09 =ylin	Des04 =alin, des09 =alin	Des04 =ylin, des09 =ylin
01 Maatilayritysten lukumäärä koko aineistossa	2004	1 101	1 156	124	828	145	11	106	45	538	80	123	156
	2009	1 101	1 156	84	744	146	...	59	36	615	139	136	188
10 Tuet euroa/yritys	2004	45 704	36 297	56 245	35 244	60 266	38 866	53 847	45 619	39 168	30 242	42 449	34 918
	2009	49 569	38 659	88 593	40 029	73 641	...	66 880	51 323	40 044	26 023	39 434	35 404
18 Poistot euroa/yritys	2004	17 170	10 322	23 144	7 398	22 030	12 771	15 502	18 134	15 217	15 368	17 346	16 272
	2009	17 388	10 278	36 067	6 950	25 760	...	18 912	21 472	14 060	11 097	13 279	14 728
24 Tulos maataloudesta euroa/yritys	2004	-4 956	55 201	-5 426	50 396	-9 376	54 069	-3 421	67 684	-2 789	49 033	-8 508	67 097
	2009	-9 106	64 297	-9 617	60 793	-16 686	...	-6 832	89 898	-8 019	47 834	-7 754	69 978
30.2 Käyttöomaisuus yht. + Hankinta- ja peruspar.menot euroa/yritys	2004	36 965	18 161	71 301	12 415	42 793	30 196	38 189	21 365	29 371	33 958	35 138	34 289
	2009	30 992	20 588	64 973	12 940	42 839	...	28 817	50 569	26 012	22 073	17 209	30 549
42 Maatalouden velat euroa/yritys	2004	138 532	40 092	229 474	27 402	135 448	93 300	217 231	65 916	101 725	61 903	147 190	63 299
	2009	174 999	42 221	415 480	21 812	211 550	...	353 252	58 663	124 907	40 433	132 417	94 904
44 Viljelty pelto ha/yritys	2004	60,66	37,46	59,86	34,13	54,10	41,37	54,64	40,32	65,09	49,02	63,64	47,14
	2009	66,62	39,21	82,66	36,70	69,58	...	69,53	46,49	67,06	42,90	58,74	43,43
46 Metsämaa ha/yritys	2004	89,55	50,15	98,99	51,99	87,91	66,26	72,80	41,55	88,20	48,43	104,84	44,84
	2009	92,30	52,16	124,46	54,72	98,58	...	68,70	47,54	89,69	44,35	93,55	51,13

Edellisen taulukon perusteella ei pystytä päättelemään sitä, miten toiset yritykset voivat selvitä vuodesta toiseen, vaikka tulos on tappiollinen. Sen kysymyksen selvittämiseksi laskettiin seuraava taulukko myös henkilöveroaineistosta, josta ilmenee maatilan omistajapuolisoiden tulot myös tulolähteittäin. Alla olevassa taulukossa havaintojen määrä on hieman alhaisempi kuin eo. taulukossa, koska henkilöveroaineistossa on mukana vain luonnollisten henkilöiden omistamat maatilayritykset; kuolinpesien ja verotusyhtymien tiedot puuttuvat ao. taulukosta. Henkilöveroaineistosta laskettu keskimääräinen maatalouden ansio- ja pääomatulo on positiivinen myös alempaan desiiliin kuuluvilla tiloilla, vaikka eo. taulukossa maatalouden tulos oli selvästi negatiivinen. Tämä johtuu siitä, että MVL mukainen tappio siirretään aina seuraaville vuosille vähennettäväksi, joten henkilöverotuksessa ei voi esiintyä negatiivista maatalouden tuloa.

Selkein ero desiililuokkien välillä löytyy maatalouden tulojen ja valtionveronalaisisten tulojen suhteesta. Kun alimmassa desiilissä maatalouden tulojen osuus on keskimäärin vain kaksi prosenttia viljelijäpuolisoiden yhteenlasketuista valtionveronalaisista tuloista, niin vastaavasti ylimmässä desiilissä maatalouden tulot muodostavat yli 80 prosenttia puolisoiden tuloista. Valtionveronalaiset tulot olivat keskimäärin samalla tasolla molemmissa desiililuokissa, joskin vuosi 2004 poikkeaa hieman muista; tuolloin lähinnä 'muuta kasvituotantoa' harjoittavien tilojen omistajat saivat korkeita pääomatuloja, mikä nostaa keskiarvoa ko. vuonna. Alempaan desiiliin kuuluvien lypsykarjatilojen omistajien valtionveronalaiset tulot olivat selkeästi alhaisemmalla tasolla kuin ylädesiilissä. Viljatiloilla tilanne oli päinvastainen. Alimman desiilin lypsykarjatiloilla metsätalouden tulojen osuus valtionveronalaisista tuloista on suurin, yli 30 prosenttia.

Johtopäätökset
Osa maatilayrityksistä näyttää kestävän heikkoa, tai peräti tappiollista taloudellista tulosta pitkäänkin. Tämä johtunee siitä, että maatalousyrittäjät ovat joko valmiita rahoittamaan tappiollista toimintaa muista tulolähteistä saamillaan tuloilla tai tinkivät omasta palkastaan. Tilan ulkopuoliset tulot mahdollistavat tulos-tuki suhteen pysymisen alhaisena; tällöin voidaan selkeästi puhua sivutoimisesta maatilasta. Jos sen sijaan tila on päätoiminen ja tulos-tuki suhde on alhainen, ajautuu viljelijäperhe vääjäämättä taloudellisiin ongelmiin. Maatalousyrittäminen poikkeaa siinä mielessä muusta yritystoiminnasta, että maatila on yrityksen lisäksi myös viljelijäperheen koti, ja tilanpitoon liittyy vahvat tunnesiteet, joten huonoa tulosta kestetään myös tunnesyistä pidempään kuin muussa yritystoiminnassa.

Lypsykarjatiloista ylempään tulos-tuki desiiliin kuului lähes 800 tilaa, kun alimpaan desiiliin kuuluvien tilojen määrä vuodesta 2004 vuoteen 2009 laski 124.stä 84 tilaan. Alimman desiilin karjatiloilla investoitiin ja kasvatettiin tilakokoa ehkä siinä toivossa, että tulos paranisi tulevaisuudessa. Kotieläintiloilla aika ei usein yksinkertaisesti riitä tilan ulkopuolisiin töihin, joten tilakoon kasvattamainen nähdään ainoaksi vaihtoehdoksi. Tämän seurauksena karjatiloilla taloudellinen tulos voi olla alhainen pitkäänkin. Investointimenoista tehtävät poistot ja lainakorot kuitenkin syövät huomattavan osan tuloksesta nyt ja lähitulevaisuudessa.

Kasvituotantotiloilla työmäärä on yleensä alhaisempi kuin kotieläintiloilla, joten kasvinviljelytilan omistajien on helpompaa hakea tilan ulkopuolisia ansioita paikkaamaan huonoa tulosta. Alimpaan desiiliin kuuluvia viljatiloja olikin huomattavasti enemmän kuin ylimpään kymmenykseen kuuluvia. Alimman desiilin kasvituotantotiloilla maatalouden tulo-osuus viljelijäpuolisoiden valtionveronalaisista tuloista oli mitätön, vain 1–2 prosenttia. Asia voidaan tulkita myös siten, että viljatiloilla on joko pakko hakea tuloja tilan ulkopuolelta tai ulkopuoliset tulot mahdollistavat myös viljan viljelyn. Ylimmän desiilin kasvinviljelytilat ovat kuitenkin selvästi päätoimisia; niillä maatalouden tulojen osuus on keskimäärin noin 70 prosenttia kaikista tuloista.

Taulukko 13. Henkilöveroaineistosta lasketut tunnusluvut tulos-tuki paneelin tiloilta vuosina 2000, 2004 ja 2009

Tieto / Vuosi		Yhteensä		1.Lypsykarjatalous		2.Liha- ym naudat		3.Sikatalous		6.Viljanviljely		7.Muu kasvituotanto
		Des04 =alin, des09 =alin	Des04 =ylin, des09 =ylin	Des04 =alin, des09 =alin	Des04 =ylin, des09 =ylin	Des04 =alin, des09 =alin	Des04 =ylin, des09 =ylin	Des04 =alin, des09 =alin	Des04 =ylin, des09 =ylin	Des04 =alin, des09 =alin	Des04 =ylin, des09 =ylin	Des04 =alin, des09 =alin	Des04 =ylin, des09 =ylin
Maatilayritysten lkm	2000	985	1 065	161	788	117	...	115	45	414	59	123	134
	2004	1 014	1 060	115	772	134	10	100	41	493	74	111	129
	2009	1 013	1 054	73	695	137	...	56	31	572	130	117	156
01 Valtionveronalaiset tulot eur./puolisot yht.	2000	60 188	48 265	38 326	42 969	49 997	...	39 379	60 237	70 284	53 801	84 042	63 452
	2004	98 649	64 483	37 126	57 997	123 097	60 475	33 598	77 734	73 526	65 843	314 670	83 181
	2009	68 470	75 705	30 313	69 639	80 171	...	41 545	89 162	77 884	69 703	59 782	88 124
03.2 Maatalouden ansio- ja pääomatulo eur./puolisot yht.	2000	8 483	37 408	12 728	34 547	7 395	...	11 349	48 261	6 968	37 106	7 401	42 539
	2004	2 063	53 328	1 778	49 392	3 308	49 129	3 065	64 881	1 742	46 269	1 377	63 368
	2009	1 346	61 805	1 795	59 612	2 802	...	1 894	72 604	955	45 408	613	67 308
03.2 Maatalouden tulojen osuus valtionveronalaisista tuloista %	2000	14	78	33	80	15	...	29	80	10	69	9	67
	2004	2	83	5	85	3	81	9	83	2	70	0	76
	2009	2	82	6	86	3	...	5	81	1	65	1	76
03.4 Metsätal. pääomatulo (+puhdas tulo ennen vuotta 2006) eur./puolisot yht.	2000	8 267	3 422	12 403	3 504	8 578	...	5 226	2 193	6 632	2 505	9 811	4 056
	2004	7 159	1 943	12 161	2 062	4 791	494	4 965	1 267	7 059	1 797	6 003	1 736
	2009	3 865	1 601	4 619	1 690	3 634	...	3 686	1 145	3 696	1 664	4 329	1 328
03.2 Metsätalouden tulojen osuus valtionveronalaisista tuloista %	2000	14	7	32	8	17	...	13	4	9	5	12	6
	2004	7	3	33	4	4	1	15	2	10	3	2	2
	2009	6	2	15	2	5	...	9	1	5	2	7	2
Maitotuotos litraa/tila	2000	22 750	108 439	131 362	145 915	830	...	0	4 675	440	450	7 964	2 008
	2004	19 834	117 342	174 700	160 558	56	9 399	0	3 762	24	1 572	20	519
	2009	19 794	115 428	269 125	174 843	1 731	...	0	0	293	147	0	631
Lihasikojen lukumäärä/tila	2000	20	4	0	0	4	...	169	93	1	0	0	2
	2004	21	5	7	0	0	0	201	123	1	0	0	1
	2009	13	5	5	0	0	...	220	183	0	0	0	0
Viljakasvien pinta-ala ha/tila	2000	31	14	17	10	20	...	38	30	41	37	27	18
	2004	36	15	20	11	18	18	42	31	46	35	35	20
	2009	38	16	20	12	21	...	55	35	46	29	33	16

Lähde: Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Hannu Maliniemi (09) 1734 2796, maataloustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö

---

Päivitetty 24.3.2011