Etusivu > Tilastot > Muuttoliike > 2019 > Pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuutto suurin ainakin 50 vuoteen

Julkaistu: 14.5.2020

Pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuutto suurin ainakin 50 vuoteen

Korjattu 14.5.2020. Taulukkoa on korjattu. Korjattu kohta on merkitty punaisella.

Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun kuntien yhteenlaskettu kokonaisnettomuutto oli 13 867 henkilöä vuonna 2019. Määrä on suurin ainakin 50 vuoteen. Kokonaisnettomuutto sisältää muuttovoiton muualta Suomesta ja ulkomailta. Pääkaupunkiseudun kokonaisnettomuutosta vieraskielisten osuus oli 71 prosenttia

Pääkaupunkiseudun kuntien kokonaisnettomuutto 1972–2019

Suomi sai muuttovoittoa ulkomailta edellisvuotta enemmän

Suomen muuttovoitto ulkomailta kasvoi vuonna 2019 noin kolmanneksen edellisvuoteen verrattuna. Muuttovoitto nousi 15 495 henkeen edeltävän vuoden 11 965 hengestä. Syynä muuttovoiton nousuun oli maahanmuuton kasvu ja maastamuuton väheneminen. Suomeen muutti ulkomailta 32 758 henkeä vuonna 2019, ja Suomen maastamuutto ulkomaille oli 17 263 henkeä.

Suomen ja ulkomaiden välinen muuttoliike 1993–2019

Ulkomailta Suomeen muuttaneiden määrä kasvoi 1 652 henkeä. Maahanmuuttajista oli ulkomaan kansalaisia 24 178, 74 prosenttia, vuonna 2019. Suomen maastamuutto ulkomaille väheni 1 878 henkeä eli 10 prosenttia edellisvuodesta. Maastamuuttajista 58 prosenttia, 10 036 henkilöä, oli Suomen kansalaisia. Ulkomaan kansalaisista Suomi sai muuttovoittoa 16 951 henkeä, mutta oman maan kansalaisista tuli 1 456 hengen muuttotappio.

Maahanmuuton voitto EU:n ulkopuolelta muuttaneista

Suomen saama muuttovoitto koostui lähes täysin EU:n ulkopuolelta tulleista muuttajista vuonna 2019. Maahanmuutto muista kuin EU-maista kasvoi reilulla 2 000:lla edellisvuodesta, kun taas muutto EU-maista pysyi lähes samalla tasolla. Maahanmuuton netto EU:n ulkopuolisesta muutosta kasvoi 14 289:ään edeltävän vuoden 12 733:sta.

Maahanmuuton voitto oli suurin Venäjän kansalaisista, 1 787 muuttajaa, ja toiseksi suurin Irakin kansalaisista, 1 182 muuttajaa. Intian kansalaisista Suomi sai kolmanneksi eniten muuttovoittoa, 1 078 muuttajaa.

Uudenmaan maakunnan muuttovoitto suurin 20 vuoteen

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Uudenmaan maakunta sai muualta Suomesta muuttovoittoa 8 114 henkilöä. Määrä on suurin vuoden 1999 jälkeen. Vieraskielinen väestö keskittyy Suomessa Uudellemaalle, sillä Uudenmaan muualta Suomesta saamasta muuttovoitosta lähes puolet oli vieraskielistä väestöä.

Uudenmaan lisäksi vain Pirkanmaa (1 872 henkilöä) ja Varsinais-Suomi (887 henkilöä) saivat muuttovoittoa muualta Suomesta.

Vantaa ja Espoo keräsivät suurimmat muuttovoitot

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä suurimman muuttovoiton saivat Vantaa (3 033 henkilöä) ja Espoo (2 535 henkilöä). Vantaan muuttovoitosta kaksi kolmasosaa ja Espoon muuttovoitosta puolet oli vieraskielistä väestöä.

Manner-Suomen kunnista suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Sipoo, Kempele ja Kauniainen. Vain noin joka kuudes kunta sai muuttovoittoa Suomen sisällä tehdyistä muutoista.

Neljän maakunnan muuttotappio yli tuhat henkilöä

Maakunnista Kymenlaakso, Etelä-Savo, Satakunta ja Pohjanmaa menettivät yli tuhat henkilöä muuttotappiona muualle Suomeen. Suhteellisesti tarkastellen muuttotappio oli suurin Etelä-Savon ja Kymenlaakson maakunnissa.

Kouvola, Mikkeli ja Kotka menettivät eniten

Kuntien välisessä muuttoliikkeessä Kouvolan (639 henkilöä) ja Mikkelin (610 henkilöä) muuttotappiot olivat määrällisesti suurimmat. Kotkan muuttotappio oli 546 henkilöä.

Suhteellisesti tarkastellen muuttotappio oli suurin Punkalaitumen, Honkajoen ja Uuraisten kunnissa.

Maakunnille muuttovoittoa maahanmuutosta

Kansainvälisessä muuttoliikkeessä kaikki maakunnat saivat muuttovoittoa. Sen huomioon ottaminen vähentää maassamuutossa muuttotappiollisten maakuntien määrää jonkin verran. Nettomaahanmuuton ja nettomaassamuuton summa oli tappiollinen 11 maakunnassa. Manner-Suomessa maakunnan nettomaahanmuutto oli suhteellisesti suurin Pohjanmaalla ja pienin Kanta-Hämeessä.

Maan sisäinen liikkuvuus ja ulkomainen muuttoliike 2005–2019 (Taulukkoa on korjattu 14.5.2020.)

Vuosi	Kuntien välinen muutto	Kunnan sisäinen muutto	Maahanmuutto	Maastamuutto	Nettosiirtolaisuus
2005	267 892	624 077	21 355	12 369	8 986
2006	265 412	600 154	22 451	12 107	10 344
2007	272 245	596 025	26 029	12 443	13 586
2008	262 379	567 694	29 114	13 657	15 457
2009	257 544	577 719	26 699	12 151	14 548
2010	264 312	575 373	25 636	11 905	13 731
2011	274 825	600 852	29 481	12 660	16 821
2012	274 587	595 226	31 278	13 845	17 433
2013	265 792	578 012	31 941	13 893	18 048
2014	267 754	571 820	31 507	15 486	16 021
2015	280 210	613 535	28 746	16 305	12 441
2016	282 207	590 880	34 905	18 082	16 823
2017	287 775	592 115	31 797	16 973	14 824
2018	288 425	595 656	31 106	19 141	11 965
2019	286 700	596 171	32 758	17 263	15 495

Aikasarjan aluejako 1.1.2020

Lähde: Muuttoliike 2019. Tilastokeskus

Lisätietoja: Matti Saari 029 551 3401, Markus Rapo 029 551 3238, Juhana Nordberg 029 551 3051, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (274,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Kuviot

• Liitekuvio 1. Suomen ja EU:n ulkopuolisten maiden välinen muuttoliike 1993 - 2019 (14.5.2020)
• Liitekuvio 2. Kuntien välisen muuton nettomuutto kielen mukaan maakunnittain 2019 (14.5.2020)
• Liitekuvio 3. Väkiluvun lisäys, syntyneiden enemmyys ja nettomaahanmuutto 1973 - 2019 (14.5.2020)

Laatuselosteet

• Laatuseloste, muuttoliike 2019 (14.5.2020)

---

Päivitetty 14.05.2020