Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastosta ei enää tuoteta uusia tietoja.

Tämä sivu on arkistoitu.

Laatuseloste: Nettohintaindeksi

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Nettohintaindeksi (NHI) on kuluttajahintaindeksin muunnos, josta on poistettu välillisten verojen vaikutukset ja johon on lisätty tukipalkkioiden vaikutus.

Kuluttajahintaindeksin mittaama inflaatio koostuu pääosin yritysten hinnoittelemista tuotteista ja palveluista sekä julkisen vallan perimistä hyödykeveroista, kuten arvonlisäverosta. Kuluttajahintaindeksin (2000=100) kuvaamasta 56 miljardin euron arvoisesta yksityisestä kulutuksesta noin 23 prosenttia on arvonlisä- ja muita veroja. Lisäksi kuluttajahintoihin vaikuttavat julkisen vallan maksamat tuet, merkittävimpänä maatalouden ja joukkoliikenteen tuki. Tällaisten tukien summa on runsas prosentti yksityisestä kulutuksesta.

Nettohintaindeksissä verojen ja tukipalkkioiden aiheuttamat hinnanmuutokset on poistettu kokonaan. Nettohintaindeksi lasketaan verojen ja tukipalkkioiden vaikutusta kuvaavan verotariffi-indeksin ja kuluttajahintaindeksin painotettuna keskiarvona.

Nettohintaindeksiä käytetään ns. markkinainflaation seurantaan. Nettohintaindeksi antaa täydentävän kuvan inflaatiosta tilanteissa, joissa hyödykeverot - esimerkiksi alkoholi- tai autovero - muuttuvat. Nettohintaindeksin perustalta lasketaan myös pohjainflaatioindikaattori ja muita verotuksen ja rahapolitiikan vaikutuksesta puhdistettuja indikaattoreita.

1.2. Tilaston keskeiset käsitteet, luokitukset ja aineistot

Tilaston keskeinen käsite on inflaatio kiintein veroin, jolla tarkoitetaan nettohintaindeksin muutosta edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tilastossa julkistetaan myös hinnanmuutokset edellisestä kuukaudesta.

Tilastossa käytetään perustana samaa käyttötarkoituksen mukaista hyödykeluokitusta kuin kuluttajahintaindeksissä. Luokitusta on täydennetty valtion tilinpäätöksen perusteella muodostetuilla vero- ja tukipalkkioluokilla.

Nettohintaindeksiä varten seurataan erikseen kuukausittain noin 40 veron, maksun ja tukipalkkion tariffeja (ns. verotariffi-indeksi) . Lisäksi nettohintaindeksin laadinnassa käytetään kaikkia kuluttajahintaindeksin yhteydessä kerättyjä tietoja.

1.3. Lainsäädännöllinen perusta ja suositukset

Nettohintaindeksin laadintaa ei edellytetä erillislainsäädännössä. EU:n tilastotoimessa on kuitenkin käynnissä kehittämishanke, jossa tultaneen lähivuosina määrittelemään suositus yhdenmukaistetuksi nettohintaindeksiksi.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Nettohintaindeksi perustuu kuluttajahintaindeksin tietopohjan lisäksi vero- ja tukipalkkiotariffien seurantaan. Näiden muutoksia seurataan lainsäädännön kautta (Suomen säädöskokoelma) sekä muilla tiedoilla julkisesta tuesta joukkoliikenteelle ja maataloudelle. Verojen ja tukipalkkioiden seurantalaskelmaa kutsutaan verotariffi-indeksiksi ja se konstruoidaan seuraavasti:

Verotariffi-indeksiin on otettu mukaan pääasiassa kansantalouden tilinpidon mukaiset hyödykeverot ja -tukipalkkiot. Kansantalouden tilinpidossa määritellään välillisiksi veroiksi sellaiset maksut julkisyhteisöille, joita yritykset käsittelevät osana tuotantokustannuksiaan.

Hyödykeveroihin luetaan sellaiset välilliset verot, joiden suuruus on riippuvainen tuotannon, tuonnin tai myynnin arvosta tai määrästä. Myös monopoliasemassa olevien ja tuotantonsa yli tuotantokustannusten hinnoittelevien julkisten yritysten toimintaylijäämä luetaan hyödykeveroihin.

Muita verotariffi-indeksiin mukaan otettuja välillisiä veroja ovat yritysten tuotantotoiminnan yhteydessä julkisyhteisölle suorittamat maksut, joilla hankitaan lupa, oikeus tms. Tällainen on esimerkiksi apteekkimaksu. Kotitalouksien vastaavat maksut luokitellaan kansantalouden tilinpidossa pakollisiksi maksuiksi. Näistä mainittakoon esimerkkeinä ajoneuvovero ja asiakirjojen lunastusmaksut (passi, ajokortti).

Tukipalkkioita ovat sellaiset yritysten julkisyhteisöiltä saamat avustukset, jotka lisäävät juoksevasta tuotannosta saatuja tuloja.

Hyödyketukipalkkioihin luetaan sellaiset tukipalkkiot, joiden suuruus on riippuvainen tuotannon, viennin tai myynnin arvosta tai määrästä. Hyödyketukipalkkioihin luetaan myös julkisyhteisön julkiselle liikelaitokselle myöntämä avustus toimintatappioiden peittämiseen, mikäli tappio aiheutuu liikelaitokselle asetetusta velvoitteesta pitää tuotteiden tai palveluiden myyntihinnat tuotantokustannuksiin nähden alhaisella tasolla. Muita tukipalkkioita ovat julkisyhteisöjen tuottajille suorittamat avustukset. Niiden määrä perustuu työvoiman tai maan hyväksikäyttöön tai tapaan, jolla tuotanto on organisoitu tai toteutettu.

Verotariffi-indeksin kulutusosuuspainot perustuvat kansantalouden tilinpitoon. Laskentamenettely on Laspeyres -tyyppinen indeksilaskelma jossa hintasuhteet aggregoidaan kokonaisindeksiksi samaan tapaan kuin kuluttajahintaindeksissä.

Indeksi konstruoidaan kuluttajahintaindeksin ja verotariffi-indeksin painotettuna keskiarvona seuraavaan tapaan:

Nettohintaindeksin laskenta aloitetaan laskemalla ensin verotariffi-indeksi:

(11) kuva ,

jossa

kuva = verojen indeksi,
kuva = tukipalkkioiden indeksi,
kuva = verojen arvopainojen summa ja
kuva = tukipalkkioiden arvopainojen summa.

Tämän jälkeen lasketaan nettohintaindeksi:

(12) kuva,

jossa

kuva = kuluttajahintaindeksin arvopainojen summa,

kuva = kuluttajahintaindeksin pisteluku ko. kuukautena,

kuva = verotariffi-indeksin arvopainojen summa,

kuva = verotariffi-indeksin pisteluku ko. kuukautena ja

kuva = verotariffi-indeksiin perusajankohtana sisältyvien verojen ja tukipalkkioiden kuva lukumäärä.

Kaava (12) voidaan kirjoittaa muotoon:

(13) kuva,

jonka mukaan kuluttajahintaindeksi on nettohintaindeksin ja verotariffi-indeksin painotettu keskiarvo.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

3.1. Tilaston relevanssi ja kattavuus

Tilaston perustana olevat hyödyke-, liike-, vero- ja tukipalkkio-otokset kattavat kuvattavan ilmiöalueen varsin yksityiskohtaisesti. Tilastoalueelta ei varsinaisesti ole olemassa kansainvälisiä suosituksia mutta monet maat laativat samantapaisia verotuksen vaikutuksista puhdistettuja kuluttajahintaindeksejä.

Tilasto perustuu moninaisiin aineistoihin ja otantajärjestelmiin. Laskentaratkaisussa otannoista johtuvaa satunnaisuutta vähentää se, että tilasto perustuu enimmiltään täydelliseen paneeliasetelmaan. Tämä ns. sovitetut parit -menettely varmistaa sen, että indeksin tuottamat hinnanmuutosarviot ovat otantateknisessä mielessä hyvinkin tarkkoja.

Otantojen suuren määrän ja toisistaan poikkeavien otanta-asetelmien johdosta nettohintaindeksille, kuten kuluttajahintaindekseillekin, on kuitenkin hyvin vaikeaa arvioida tilastollista keskivirhettä. Yleisesti on arvioitu indeksin olevan niin tarkka, että sen tulosten julkaiseminen nykyisellä tarkkuudella on tilastollisesti järkevää.

Kuluttajahintaindeksin virhelähteiden ohella nettohintaindeksiä käytettäessä on tehty eräitä kansantalouden tilinpidon panos-tuotoslaskelmiin perustuvia arvioita, joiden tietopohja on jossain määrin puutteellinen. Lisäksi indeksissä oletetaan enimmiltään, että verotuksen muutokset välittyvät hintoihin viiveettä. Käytännössä näin ei aina tapahdu.

4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

4.1. Tilaston ilmestymistiheys ja mittausjakso

Nettohintaindeksi laaditaan kuukausittain ja se julkaistaan tilastointikuukautta seuraavan kuun 14. päivänä tai lähimpänä arkipäivänä.

4.2. Tilaston ennakollisuus

Tilasto on ilmestyessään lopullinen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Nettohintaindeksin julkaisupäivänä julkaistaan Tilastokeskuksen internetsivuilla tilastoon perustuva tuorein tilasto -tiedote. Indeksi julkistaan myös osana kuluttajahintaindeksin paperijulkaisua ja sähköistä pdf-julkaisua.

Keskeiset metatiedot on selvitetty tässä dokumentissa, joka on sisällytetty nettohintaindeksi -tilastosivustoon.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

6.1. Vertailtavuus muihin aineistoihin

Nettohintaindeksi on ainoa aihealuettaan kuvaava indikaattori.

6.2. Vertailtavuus historiatietoihin

Kun nettohintaindeksin koriin, painoihin tai luokituksiin tehdään muutoksia, kytketään tilastosarjat toisiinsa ketjuttamalla. Tilastosarjaa on saatavissa vuodesta 1984.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Nettohintaindeksi täydentää vakiintunutta makrotaloudellista tilastotuotantoa.


Päivitetty 31.5.2005

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Nettohintaindeksi [verkkojulkaisu].
Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/nhi/nhi_2005-05-30_laa_001.html