Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

1. Suomen talous taantumassa, palvelujen tuotanto väheni kolmannella neljänneksellä

Bruttokansantuotteen volyymi väheni heinä-syyskuussa 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote oli 1,2 prosenttia pienempi kuin vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 1,5 prosenttia vuoden takaisesta.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi Neljännesvuositilinpidon julkistuksissa

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi Neljännesvuositilinpidon julkistuksissa

Bruttokansantuotteen volyymi on ennakollisten tietojen perusteella laskenut nyt kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin, mitä voidaan pitää taantuman kriteerinä. Kolmannen neljänneksen kausitasoitettu bruttokansantuote on kuitenkin niin lähellä huhti-kesäkuun volyymia, että tietojen tarkentuminen voi myöhemmin kääntää kolmannen neljänneksen toista suuremmaksi. Tammi-syyskuun yhteenlaskettu bruttokansantuotteen volyymi ei kasvanut käytännössä lainkaan viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU-27 -alueella kasvoi 0,1 prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä.

1.1. Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi väheni 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,1 prosenttia vuoden takaisesta.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset vuoden takaisesta (työpäiväkorjattu), prosenttia

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset vuoden takaisesta (työpäiväkorjattu), prosenttia

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi oli kolmannella neljänneksellä 1,7 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 3,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Maatalouden arvonlisäyksen indikaattori muutettiin tämän julkistuksen yhteydessä tuotosperusteiseksi, koska arvonlisäyksen hintojen ja volyymien suora arviointi neljännesvuosittain on osoittautunut ongelmalliseksi maataloustuista yms. toimialan erityispiirteistä johtuen.

Teollisuuden (toimialat B-E) arvonlisäys oli 0,1 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä, mutta 0,3 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto supistui edelliseen neljännekseen verrattuna eniten, metalliteollisuus sen sijaan kasvoi prosentin.

Rakentamisen tuotanto väheni heinä-syyskuussa 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,1 prosenttia vuoden takaisesta.

Palvelutoimialojen arvonlisäys väheni 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,9 prosenttia vuoden takaisesta. Yksityisten palvelujen arvonlisäys väheni 0,7 prosenttia ja julkisten palvelujen 1,0 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Kaupan arvonlisäys oli 1,1 prosenttia pienempi kuin edellisellä neljänneksellä ja se väheni 2,1 prosenttia vuoden takaisesta. Autokauppa väheni edelleen; viimeksi näin heikkoja arvonlisäyslukemia autokaupassa on nähty alkuvuonna 2010.

1.2. Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä kasvoi kolmannella neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta väheni 1,7 prosenttia vuoden takaisesta.

Kuvio 3. Bruttokansantuotteen ja kysyntäerien muutokset edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, käyvin hinnoin)

Kuvio 3. Bruttokansantuotteen ja kysyntäerien muutokset edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, käyvin hinnoin)

Viennin volyymi kasvoi heinä-syyskuussa 2,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta oli 1,8 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Tavaroiden vienti kasvoi 3,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta palveluiden vienti väheni 3,6 prosenttia.

Tuonti väheni 3,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 4,1 prosenttia vuoden takaisesta. Tavaroiden tuonti väheni 3,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja palveluiden tuonti 2,4 prosenttia.

Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi kolmannella neljänneksellä 0,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,6 prosenttia vuoden takaisesta. Julkisten kulutusmenojen volyymi kasvoi 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja ne olivat vuoden takaisella tasollaan.

Investoinnit vähenivät 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 4,4 prosenttia vuoden takaisesta. Rakennusinvestoinnit vähenivät 1,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 4,6 prosenttia vuoden takaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 2,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta väheni 4,5 prosenttia vuoden takaisesta.

Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 2,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta väheni 4,5 prosenttia vuoden takaisesta.

1.3. Työllisyys palkat ja kansantulo

Työllisten määrä lisääntyi kolmannella neljänneksellä 0,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja työllisiä oli 0,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 0,1 prosentin edellisestä neljänneksestä ja oli yhtä suuri kuin vuosi sitten.

Työttömyysaste oli heinä-syyskuussa Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan 7,1 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 6,8 prosenttia

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, pieneni käyvin hinnoin 3 prosenttia vuoden takaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 0,5 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten.

1.4. Käytettävissä olleet tiedot

Neljänneksen ennakkotiedot perustuvat 23.11.2012 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä.

Vuositason tiedot 1990-2011 vastaavat 12.7.2012 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua. Vuoden 2012 neljättä neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 1.3.2013, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavan 2-3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: http://tilastokeskus.fi/til/ntp/laa.html

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus: http://tilastokeskus.fi/til/ntp/men.html


Lähde: Kansantalouden tilinpito 2012, 3. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Pasi Koikkalainen 09 1734 3332, Samu Hakala 09 1734 3756, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö


Päivitetty 5.12.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 3. vuosineljännes 2012, 1. Suomen talous taantumassa, palvelujen tuotanto väheni kolmannella neljänneksellä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ntp/2012/03/ntp_2012_03_2012-12-05_kat_001_fi.html