1. Bruttokansantuote kääntyi lievään kasvuun viennin vetämänä
Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote oli kuitenkin edelleen 0,1 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuoden 2013 toisella neljänneksellä. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 0,8 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.
Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettu, prosenttia)
Bruttokansantuotteen kasvu toisella neljänneksellä merkitsee sitä, että teknisesti ottaen Suomi ei enää ole taantumassa. Bruttokansantuotteen volyymissa ei ole kuitenkaan havaittavissa mitään varsinaista kasvutrendiä ja kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla bruttokansantuotetta kertyikin vähemmän kuin vuosi sitten.
Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä vuoden toisella neljänneksellä.
1.1. Tuotanto
Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,1 prosenttia vuoden takaisesta.
Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2014 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)
Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2014 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi väheni toisella neljänneksellä 2,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja oli 2,5 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Vähäiset hakkuumäärät pienensivät metsätalouden tuotosta.
Teollisuustuotanto kasvoi huhti-kesäkuussa pääasiassa kemianteollisuuden ansiosta. Teollisuuden (B-E) arvonlisäys oli 1,1 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä, mutta silti 0,2 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Tehdasteollisuuden (C) tuotanto kasvoi edellisestä neljänneksestä 0,8 prosenttia, mutta oli 0,1 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
Rakentamisen tuotanto nousi huhti-kesäkuussa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta väheni 1,9 prosenttia vuoden takaiseen nähden.
Palvelutoimialojen arvonlisäys kasvoi 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,5 prosenttia vuoden takaisesta. Etenkin informaatio- ja viestintäpalvelut sekä rahoitustoiminta kasvattivat palvelujen volyymia. Edelliseen neljännekseen verrattuna yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi 0,9 prosenttia, mutta julkisten palveluiden volyymi pysyi ennallaan.
Kaupan arvonlisäys oli 0,2 prosenttia suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja 0,6 prosenttia suurempi kuin vuoden 2013 toisella neljänneksellä.
1.2. Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit
Kokonaiskysyntä kasvoi vuoden 2014 toisella neljänneksellä yhden prosentin edellisestä neljänneksestä ja oli samalla tasolla kuin vuosi sitten. Erityisesti tavaroiden vienti kasvatti kansantalouden kysyntää.
Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2014 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)
Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2014 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Viennin volyymi kasvoi edelliseen vuosineljännekseen verrattuna 2,2 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna viennin volyymi nousi huhti-kesäkuussa 0,9 prosenttia. Tavaroiden vienti kasvoi 2,8 prosenttia, mutta palveluiden vienti väheni 4,3 prosenttia vuoden takaiseen verrattaessa.
Tuonti kasvoi 2,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3 prosenttia vuoden takaisesta. Tavaroiden tuonti kasvoi 4,1 prosenttia ja palveluiden tuonti 0,5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Yksityisen kulutuksen volyymi väheni toisella neljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 0,2 prosenttia vuoden takaisesta. Julkiset kulutusmenot pienenivät 0,1 prosenttia edelliseen ja 1,1 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan neljännekseen verrattuna.
Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit kasvoivat 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta vähenivät 3,5 prosenttia vuoden takaisesta. Rakennusinvestoinnit kasvoivat 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta pienenivät 2 prosenttia vuoden takaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi pieneni 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 10,5 prosenttia vuoden takaisesta.
1.3. Työllisyys, palkat ja kansantulo
Työllisten määrä kasvoi toisella vuosineljänneksellä 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työllisiä oli 0,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä, mutta väheni 0,2 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Työttömyysaste oli huhti-kesäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 9,6 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 9,1 prosenttia.
Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi huhti-kesäkuussa 0,5 prosenttia edelliseen neljännekseen ja 0,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 2,8 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 1,5 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten.
1.4. Käytettävissä olleet tiedot
Neljänneksen ennakkotiedot perustuvat 27.8.2014 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä.
Vuositason tiedot 1990–2013 vastaavat 11.7.2014 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua.
Vuoden 2014 kolmatta neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 5.12.2014, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä heinä-syyskuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä 14.11.2014.
Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavan 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.
Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: http://www.tilastokeskus.fi/til/ntp/laa.html .
Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus : http://tilastokeskus.fi/til/ktkk/men.html .
Lähde: Kansantalouden tilinpito 2014, 2. neljännes. Tilastokeskus
Lisätietoja: Pasi Koikkalainen 029 551 3332, Samu Hakala 029 551 3756, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds
Päivitetty 5.9.2014
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 2. vuosineljännes 2014,
1. Bruttokansantuote kääntyi lievään kasvuun viennin vetämänä
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ntp/2014/02/ntp_2014_02_2014-09-05_kat_001_fi.html