Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2018 > 1. vuosineljännes > Suomen kansantalous jatkoi kasvuaan tammi-maaliskuussa

Suomen kansantalous jatkoi kasvuaan tammi-maaliskuussa

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa 1,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 4,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 2. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 1,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 3,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2018 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 4. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2018 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa kaksi prosenttia edellisestä neljänneksestä ja pysyi vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen tasolla. Maatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni kaksi prosenttia mutta metsätalous kasvoi yhden prosentin vuodentakaiseen verrattuna.

Kasvuvauhti kiihtyi teollisuustoimialoilla tammi-maaliskuussa: koko teollisuuden arvonlisäys kasvoi edellisestä neljänneksestä neljä prosenttia. Tehdasteollisuuden tuotanto oli kolme prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Erityisen paljon kasvoi metalliteollisuuden (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) tuotannon volyymi sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuus, jotka olivat ensimmäisellä neljänneksellä kuusi prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, sekä energia-, vesi- ja jätehuolto, joka kasvoi kahdeksan prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Vaimeampaa kehitystä nähtiin metsäteollisuudessa, jonka tuotanto supistui yhden prosentin vuodentakaisesta, sekä kemianteollisuudessa, joka kasvoi yhden prosentin vuodentakaisesta.

Rakentamisen toimiala kasvoi tammi-maaliskuussa kolme prosenttia edellisestä neljänneksestä ja seitsemän prosenttia vuodentakaisesta.

Palvelutoimialojen volyymi kasvoi yhden prosentin edellisen neljänneksen tasolta ja kaksi prosenttia vuodentakaisesta. Vuodentakaiseen verrattuna yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi kolme prosenttia ja julkisten palveluiden arvonlisäys yhden prosentin.

Kaupan volyymi oli yhden prosentin suurempi kuin edellisellä neljänneksellä ja viisi prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Lähes kaikilla muillakin palvelutoimialoilla havaittiin tammi-maaliskuussa selvää kasvua, ja ainoastaan rahoitus- ja vakuutustoiminta supistui vuodentakaiseen verrattuna. Lisäksi informaation ja viestinnän toimialan tuotanto jäi vuodentakaiselle tasolleen.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä kasvoi tammi-maaliskuussa kolme prosenttia vuoden 2017 ensimmäisen neljännekseen verrattuna. Erityisesti kulutuksen ja investointien kasvu lisäsivät kansantalouden kysyntää.

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2018 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 6. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 1. neljänneksellä 2018 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymi pieneni tammi-maaliskuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna yhden prosentin ja pysyi vuodentakaisella tasollaan. Tavaroiden vienti supistui hieman, mutta palveluiden vienti kasvoi kaksi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Tuonnin volyymi supistui vajaan prosentin edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi kolme prosenttia vuodentakaisesta. Tavaroiden tuonti kasvoi kaksi prosenttia ja palveluiden tuonti neljä prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Kotitalouksien kulutuksen volyymi kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä yhden prosentin edellisestä ja vajaat kolme prosenttia vuodentakaisesta neljänneksestä. Julkiset kulutusmenot kasvoivat kolme prosenttia vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen tasolta.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit kasvoivat neljä prosenttia edellisestä neljänneksestä ja kahdeksan prosenttia vuodentakaisesta. Yksityiset investoinnit kasvoivat kymmenen prosenttia mutta julkiset investoinnit vähenivät kaksi prosenttia vuodentakaisesta. Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat kymmenen prosenttia ja muut talorakennusinvestoinnit seitsemän prosenttia vuodentakaisesta. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit kasvoivat kolme prosenttia vuodentakaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi 16 prosenttia 2017 ensimmäisen neljänneksen tasolta.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä kasvoi tammi-maaliskuussa 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,3 prosenttia vuodentakaiselta tasoltaan. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 1,0 prosenttia edelliseen neljännekseen ja 2,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Työttömyysaste oli tammi-maaliskuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,8 prosenttia, kun se viime vuoden vastaavana aikana oli 9,3 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 4,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 0,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi 8,9 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 4,3 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.

Käytettävissä olleet tiedot

Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 25.5.2018 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2015 vastaavat 31.1.2018 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua.

Kansantalouden tilinpito vuosilta 2016 ja 2017 julkaistaan 12.7.2018. Tällöin myös neljännesvuositilinpidon aikasarjat 1990N1–2018N1 täsmäytetään kansantalouden tilinpidon uusiin aikasarjoihin. Täsmäytetyt tiedot ovat saatavilla neljännesvuositilinpidon tietokantataulukoista julkaisuajankohdasta lähtien.

Vuoden 2018 toista neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 31.8.2018, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä huhti-kesäkuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan kesäkuun tietojen yhteydessä 14.8.2018.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla Laatuseloste .

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2018, 1. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Ida Peltonen 029 551 3334, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 31.5.2018