Suomen kansantalous jatkoi kasvuaan huhti–kesäkuussa
Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi huhti–kesäkuussa 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote nousi 2,5 prosenttia vuoden 2017 toisen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin laskettuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 4,0 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Kuvio 2. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,2 prosenttia vuodentakaisesta.
Tuotanto
Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,3 prosenttia vuodentakaisesta.
Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2018 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)
Kuvio 4. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2018 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi huhti–kesäkuussa kolme prosenttia edellisestä neljänneksestä ja seitsemän prosenttia vuoden 2017 toisesta neljänneksestä. Maatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni prosentin, mutta metsätalous kasvoi yksitoista prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Kasvu vuodentakaiseen verrattuna jatkui teollisuustoimialoilla huhti – kesäkuussa, mutta kasvuvauhti jäi noin kolmeen prosenttiin. Edellisestä neljänneksestä koko teollisuuden arvonlisäys kääntyi prosentin verran miinukselle. Tehdasteollisuuden tuotanto oli kaksi prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Metalliteollisuuden (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) tuotannon volyymi kasvoi kolme prosenttia vuodentakaisesta. Erityisen paljon kasvoi sähkö- ja elektroniikkateollisuus, joka oli toisella neljänneksellä kuusi prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin, sekä energia-, vesi- ja jätehuolto, joka kasvoi kymmenen prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Vaimeampaa kehitystä nähtiin metsäteollisuudessa, jonka tuotanto supistui yhden prosentin vuodentakaisesta, sekä kemianteollisuudessa, jossa tuotanto laski kolme prosenttia vuodentakaisesta.
Rakentamisen toimiala kasvoi huhti – kesäkuussa prosentin edellisestä neljänneksestä ja viisi prosenttia vuodentakaisesta.
Palvelutoimialojen volyymi oli edellisen neljänneksen tasolla mutta nousi kaksi prosenttia vuodentakaisesta. Vuodentakaiseen verrattuna yksityisten palveluiden arvonlisäys kasvoi prosentin ja julkisten palveluiden arvonlisäys kolme prosenttia.
Kaupan volyymi oli edellisen neljänneksen tasolla mutta kolme prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Lähes kaikilla muillakin palvelutoimialoilla havaittiin huhti – kesäkuussa kasvua, ja ainoastaan rahoitus- ja vakuutustoiminta supistui vuodentakaiseen verrattuna. Lisäksi informaation ja viestinnän toimialan tuotanto jäi vuodentakaiselle tasolleen.
Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit
Kokonaiskysyntä kasvoi huhti – kesäkuussa prosentin vuoden 2017 toiseen neljännekseen verrattuna. Erityisesti viennin ja investointien kasvu lisäsivät kansantalouden kysyntää.
Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2018 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)
Kuvio 6. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2018 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)
Viennin volyymi kasvoi huhti – kesäkuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna kaksi ja vuodentakaiseen verrattuna neljä prosenttia. Tavaroiden vienti nousi kolme ja palveluiden vienti kuusi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Tuonnin volyymi nousi reilun prosentin edellisestä neljänneksestä ja vajaa kaksi prosenttia vuodentakaisesta. Tavaroiden tuonti laski prosentin, mutta palveluiden tuonti nousi kuusi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Kotitalouksien kulutuksen volyymi kasvoi toisella neljänneksellä puoli prosenttia edellisestä ja vajaat kolme prosenttia vuodentakaisesta neljänneksestä. Yksityiset kulutusmenot, joihin sisältyvät kotitalouksien kulutusmenojen lisäksi myös kotitalouksia palvelevien, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutusmenot, kasvoivat vajaan prosentin edellisestä neljänneksestä ja reilun kaksi prosenttia vuodentakaisesta neljänneksestä. Julkiset kulutusmenot kasvoivat kolme prosenttia vuoden 2017 toisen neljänneksen tasolta.
Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit kasvoivat kaksi prosenttia edellisestä neljänneksestä ja viisi prosenttia vuodentakaisesta. Yksityiset investoinnit kasvoivat viisi ja julkiset investoinnit neljä prosenttia vuodentakaisesta. Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat yhdeksän prosenttia ja muut talorakennusinvestoinnit neljä prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi kasvoi viisi prosenttia 2017 toisen neljänneksen tasolta.
Työllisyys, palkat ja kansantulo
Työllisten määrä kasvoi huhti – kesäkuussa 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,9 prosenttia vuodentakaiselta tasoltaan. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 0,3 prosenttia edelliseen neljännekseen ja 3,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Työttömyysaste oli huhti – kesäkuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,2 prosenttia, kun se viime vuoden vastaavana aikana oli 9,9 prosenttia.
Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi huhti–kesäkuussa 1,3 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 5,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 0,8 prosenttia vuodentakaisesta.
Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi 4,8 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 4,4 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten.
Käytettävissä olleet tiedot
Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 28.8.2018 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2017 vastaavat 12.7.2018 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua.
Vuoden 2018 kolmatta neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 30.11.2018, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä heinä–syyskuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan syyskuun tietojen yhteydessä 14.11.2018.
Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.
Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla Laatuseloste .
Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.Lähde: Kansantalouden tilinpito 2018, 2. neljännes. Tilastokeskus
Lisätietoja: Ida Peltonen 029 551 3334, Samu Hakala 029 551 3756, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Päivitetty 31.8.2018
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. 2. vuosineljännes 2018,
Suomen kansantalous jatkoi kasvuaan huhti–kesäkuussa
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ntp/2018/02/ntp_2018_02_2018-08-31_kat_001_fi.html