Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2018 > 3. vuosineljännes > Suomen kansantalouden tuontanto kasvoi heinä-syyskuussa, mutta kysyntä osoittaa hiipumisen merkkejä

Suomen kansantalouden tuontanto kasvoi heinä-syyskuussa, mutta kysyntä osoittaa hiipumisen merkkejä

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi heinä-syyskuussa 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 2,4 prosenttia vuoden 2017 kolmannen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin tarkasteltuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 4,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 2. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote EU28-alueella kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,9 prosenttia vuodentakaisesta.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2018 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 4. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2018 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi heinä-syyskuussa kolme prosenttia vuodentakaisesta mutta supistui kaksi prosenttia edellisestä neljänneksestä. Maatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni neljä prosenttia, mutta metsätalous kasvoi kuusi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Teollisuustoimialojen (ml. kaivostoiminta sekä energia-, vesi- ja jätehuolto) tuotanto kasvoi heinä-syyskuussa neljä prosenttia vuodentakaiseen ja kaksi prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Metsäteollisuuden tuotanto supistui kolme prosenttia vuodentakaiselta tasoltaan. Kemianteollisuuden tuotanto kasvoi neljä prosenttia ja metalliteollisuuden (pl. sähkö- ja elektroniikkateollisuus) tuotannon volyymi yhden prosentin vuodentakaisesta. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus kasvoi kolmannella neljänneksellä jopa 16 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Tehdasteollisuuden tuotanto oli kokonaisuudessaan kolme prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin.

Rakentamisen toimiala kasvoi heinä-syyskuussa kaksi prosenttia vuodentakaisesta. Talonrakentamisen kasvu näyttää vielä jatkuvan, mutta maa- ja vesirakentamisen kehitys on jo vaimeampaa.

Palvelutoimialojen volyymi kasvoi puoli prosenttia edellisen neljänneksen tasolta, vuodentakaisesta kasvua kertyi kaksi prosenttia. Vuoden 2017 kolmanteen neljännekseen verrattuna julkisten palveluiden arvonlisäys kasvoi prosentin ja yksityisten palveluiden arvonlisäys kolme prosenttia.

Kaupan volyymi oli heinä-syyskuussa yhden prosentin korkeammalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Voimakkaasti kasvanut autokaupan toimiala kasvoi kolmannella neljänneksellä vielä vuodentakaisesta, mutta pieneni edelliseen neljännekseen verrattuna. Rahoitus- ja vakuutustoiminnan arvonlisäys pieneni hieman heinä-syyskuun 2017 tasolta. Muut palvelutoimialat kasvoivat vuodentakaisesta, mutta majoitus- ja ravitsemistoimialoilla arvonlisäys pieneni edelliseen neljännekseen verrattuna.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä kasvoi heinä-syyskuussa 1,4 prosenttia vuoden 2017 kolmanteen neljännekseen verrattuna. Kysyntäerien kehitys oli vaisua, ja kysynnän kasvu selittyy poikkeuksellisesti varastojen muutoksella. Erityisesti teollisuustoimialojen varastojen arvo kasvoi.

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2018 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 6. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 3. neljänneksellä 2018 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Viennin volyymi pieneni heinä-syyskuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna kaksi prosenttia ja vuodentakaiseen verrattuna yhden prosentin. Vuoden 2017 kolmenteen neljännekseen verrattuna tavaroiden vienti väheni kolme prosenttia, mutta palveluiden vienti kasvoi vajaat kolme prosenttia.

Tuonnin volyymi kasvoi kaksi prosenttia vuodentakaisesta ja puoli prosenttia edellisen neljänneksen tasolta. Tavaroiden tuonti kasvoi prosentin ja palveluiden tuonti viisi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Yksityinen kulutus väheni kolmannella neljänneksellä puoli prosenttia edellisestä, mutta kasvoi puoli prosenttia vuodentakaisesta vastaavasta neljänneksestä. Julkiset kulutusmenot kasvoivat yhden prosentin vuoden 2017 kolmannen neljänneksen tasolta.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit supistuivat yhden prosentin sekä edellisestä neljänneksestä että vuodentakaisesta. Yksityiset investoinnit vähenivät kaksi prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat neljä prosenttia vuodentakaisesta. Kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien volyymi supistui kymmenen prosenttia vuoden 2017 kolmannen neljänneksen tasolta. Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat kolme prosenttia ja muut talorakennusinvestoinnit yhden prosentin vuodentakaiseen verrattuna. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit supistuivat vajaat kaksi prosenttia edellisvuoden tasolta. Investoinnit henkisiin omaisuustuotteisiin, jotka sisältävät ohjelmistot sekä tutkimuksen ja kehittämisen, kasvoivat kaksi prosenttia vuodentakaisesta.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä kasvoi heinä-syyskuussa 0,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 2,7 prosenttia vuodentakaiselta tasoltaan. Kansantaloudessa tehtyjen työtuntien määrä kasvoi 0,8 prosenttia edelliseen neljännekseen ja 3,5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Työttömyysaste oli heinä-syyskuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 6,5 prosenttia, kun se viime vuoden vastaavana aikana oli 7,7 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi heinä-syyskuussa 0,8 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 4,4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 0,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 8,1 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 2,4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Käytettävissä olleet tiedot

Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 26.11.2018 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2017 vastaavat 12.7.2018 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua.

Vuoden 2018 viimeistä neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 28.2.2019, jolloin myös aiempia neljänneksiä tarkennetaan. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä loka-joulukuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan joulukuun tietojen yhteydessä 14.2.2019.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman koko aikasarjan osalta jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: Laatuseloste .

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2018, 3. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Antti Kosunen 029 551 3613, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

---

Päivitetty 30.11.2018