Etusivu > Tilastot > Neljännesvuositilinpito > 2021 > 2. vuosineljännes > Bruttokansantuote kasvoi huhti-kesäkuussa koronaviruskriisiä edeltäneelle tasolle

Bruttokansantuote kasvoi huhti-kesäkuussa koronaviruskriisiä edeltäneelle tasolle

Bruttokansantuotteen kausitasoitettu volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa 2,1 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 7,5 prosenttia vuoden 2020 toisen neljänneksen tasolta. Käyvin hinnoin tarkasteltuna työpäiväkorjatun bruttokansantuotteen arvo oli 8,3 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymin muutos edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Eurostatin kokoamien ennakkotietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Suomen bruttokansantuote kasvoi huhti-kesäkuussa koronaviruskriisiä edeltäneelle tasolle. Kansantalous oli ollut lievässä laskusuunnassa jo vuoden 2019 puolivälistä lähtien, mutta talouden todellinen vuoristorata-ajelu alkoi maalis-huhtikuussa 2020, kun koronaviruksen leviämistä alettiin rajoittaa monin erilaisin toimin ja terveydenhuollossa valmistauduttiin turvaamaan sairaaloiden tehohoitovalmius. Selvää palautumista oli havaittavissa 2020 kolmannella vuosineljänneksellä, mutta uudet virusmuunnokset ja tautitilanteen ajoittainen paheneminen ovat estäneet normaalin toiminnan liikenteen, majoituksen, ravintoloiden sekä muiden palveluiden toimialoilla vielä tänä kesänäkin. Vuoden 2021 toisen neljänneksen tiedot kertovat kuitenkin huomattavasta toipumisesta, vaikka rajoitustoimet haittaavat edelleen em. palveluiden toimintaa.

Tuotanto

Kaikkien toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen volyymi kasvoi 2,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 7,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 2. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2021 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 3. Toimialojen arvonlisäyksen volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2021 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Alkutuotannon eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa sekä edelliseen neljännekseen että vuodentakaiseen verrattuna.

Teollisuustoimialojen (ml. kaivostoiminta sekä energia-, vesi- ja jätehuolto) tuotanto kasvoi huhti-kesäkuussa. Metsä-, metalli- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden toimialat kasvoivat. Kemianteollisuuden toimiala supistui, mikä saattoi johtua ainakin osittain erään suuren toimijan huoltoseisokista. Rakentamisen alamäki on jatkunut pitkään, mutta huhti-kesäkuussa arvonlisäys kääntyi kasvuun edelliseen neljännekseen verrattuna.

Palvelutoimialat kasvoivat 2021 toisella neljänneksellä. Kaupan sekä informaation ja viestinnän toimialat ovat pärjänneet läpi koronakriisin suhteellisen hyvin. Vuotta aiemmin romahtaneet liikenteen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialat ovat kehittyneet vaihtelevasti koronatilanteen mukaisesti, ja huhti-kesäkuussa majoitus- ja ravitsemistoiminnan arvonlisäys kasvoi liki kolminkertaiseksi vuodentakaiseen verrattuna.

Tuonti, vienti, kulutus ja investoinnit

Kokonaiskysyntä kasvoi huhti-kesäkuussa 2,2 % edellisestä neljänneksestä. Kaikki kysyntäerät kasvoivat, yksityinen kulutus kasvoi erityisen reippaasti.

Kuvio 4. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2021 vuodentakaisesta (työpäiväkorjattuna, prosenttia)

Kuvio 5. Tarjonnan ja kysynnän pääerien volyymin muutokset 2. neljänneksellä 2021 edellisestä neljänneksestä (kausitasoitettuna, prosenttia)

Tavaroiden viennin volyymi pieneni huhti-kesäkuussa edellisestä neljänneksestä hieman, mutta palveluiden vienti kasvoi. Tuonnissa taas palveluiden volyymi pieneni mutta tavaroiden tuonti kasvoi. Tavaroiden ulkomaankaupan hinnat nousivat toisella vuosineljänneksellä, sillä vuodentakaiseen verrattuna sekä tavaroiden viennin että tuonnin arvo kasvoivat huomattavasti enemmän käyvin hinnoin tarkasteltuina kuin volyyminä.

Yksityinen kulutus kasvoi huhti-kesäkuussa. Kotitalouksien kulutusmenot kestäviin ja puolikestäviin tavaroihin kasvoivat eniten, mutta myös lyhytikäisten tavaroiden sekä palveluiden kulutus kasvoivat. Julkiset kulutusmenot kasvoivat.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit kasvoivat. Julkiset investoinnit vähenivät, mutta yksityiset investoinnit kasvoivat. Viime vuonna kasvaneet maa- ja vesirakennusinvestoinnit ovat kääntyneet laskusuuntaan. Talorakennusinvestoinnit ovat kehittyneet vaihtelevasti ja kääntyneet alkuvuoden aikana nousuun. Tarkentuneiden tietojen mukaan kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestoinnit ovat kasvaneet jo vuoden 2020 jälkipuoliskolta asti, ja kasvu jatkui vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen sekä ohjelmistoihin ovat vähentyneet vuoden 2020 viimeiseltä neljännekseltä lähtien.

Työllisyys, palkat ja kansantulo

Työllisten määrä kasvoi huhti-kesäkuussa 3,9 prosenttia ja tehtyjen työtuntien määrä 5,4 prosenttia vuodentakaisesta. Edelliseen neljännekseen verrattuna työtuntien määrä kasvoi 0,9 prosenttia.

Kansantalouden nimellinen palkkasumma kasvoi huhti-kesäkuussa 1,2 prosenttia edellisen neljänneksen tasolta ja 8,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Työnantajien maksamat sosiaaliturvamaksut kasvoivat 7,4 prosenttia vuodentakaisesta.

Toimintaylijäämä (netto), joka vastaa liikekirjanpidossa karkeasti liikevoittoa, kasvoi toisella vuosineljänneksellä 6,9 prosenttia vuodentakaisesta. Bruttokansantulo oli käyvin hinnoin 9,9 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Käytettävissä olleet tiedot

Vuosineljänneksen ennakkotiedot perustuvat 24.8.2021 käytettävissä olleisiin lähdetietoihin talouskehityksestä. Vuositason tiedot 1990–2020 vastaavat 14.7.2021 julkaistuja kansantalouden tilinpidon tietoja, paitsi ulkomaat-sektorin tiedot (tuonti, vienti, ensitulot ulkomailta/ulkomaille), jotka ovat voineet tarkentua. Vuositietoja 2020 tarkennetaan 17.9.2021, jolloin myös neljännesvuositilinpidon tietokantataulukot päivitetään.

Vuoden 2021 kolmatta neljännestä koskevat kansantalouden tiedot julkaistaan 30.11.2021. Pikaennakko bruttokansantuotteen kehityksestä heinä-syyskuussa julkaistaan Tuotannon suhdannekuvaajan syyskuun tietojen yhteydessä 16.11.2021.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Neljännesvuositiedot voivat täsmäytys- ja kausitasoitusmenetelmistä johtuen tarkentua hieman jokaisen julkistuksen yhteydessä. Suurimmat tarkentumiset tapahtuvat kuitenkin neljänneksen julkistusta seuraavien 2–3 vuoden aikana, koska vuositilinpidon lopulliset tiedot julkaistaan noin kahden vuoden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Kausitasoitetut ja trendiaikasarjat tarkentuvat aina uusien havaintojen myötä riippumatta alkuperäisen aikasarjan tarkentumisesta.

Laatuseloste on nähtävissä Tilastokeskuksen sivuilla: Laatuseloste .

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmäkuvaus.

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2021, 2. neljännes. Tilastokeskus

Lisätietoja: Samu Hakala 029 551 3756, Eljas Tuomaala 029 551 2723, kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

---

Päivitetty 31.8.2021