Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Muutoksia kansantalouden neljännesvuositilinpidon laskentamenetelmiin

Kansantalouden neljännesvuositilinpidossa otetaan toukokuussa 2010 käyttöön uusi tietojärjestelmä, joka mahdollistaa entistä parempien laskentamenetelmien hyödyntämisen. Uusiin laskentamenetelmiin perustuvat tiedot julkaistaan 9.6.2010.

Kansantalouden neljännesvuositilinpito laaditaan Suomessa ns. epäsuoralla laskentatavalla. Tämä tarkoittaa, että tietoja ei muodosteta lähdeaineistoista summaamalla ja lisäämällä näin saatuun raakatietoon erilaisia korjauksia, kuten useimmissa tilastoissa tehdään. Sen sijaan tiedot muodostetaan lähdeaineistoindikaattoreista ja kansantalouden vuositilinpidon tasoista matemaattisten ja tilastotieteellisten laskentamenetelmien avulla. Epäsuoraa laskentatapaa käytetään neljännesvuositilinpidon laatimiseen useimmissa maissa, koska tarpeeksi kattavia lähdeaineistoja koko kansantaloudesta ei ole saatavilla neljännesvuosittain.

Muuttuvat menetelmät

Kansantalouden neljännesvuositilinpidon laskentaprosessin keskeisimmät laskentavaiheet ovat aikajärjestyksessä: lähdeaineistoindikaattorien muodostaminen, täsmäytys, ekstrapolointi, deflatointi, ketjutus ja kausitasoitus.

Näistä täsmäytyksen, ekstrapoloinnin ja deflatoinnin menetelmiä tai laskentatapoja muutetaan uuden tietojärjestelmän myötä.

Tärkeimmät muutokset ovat seuraavat:

  • täsmäytys vuositilinpidon tasoihin tehdään nyt suoraan lähdeaineistojen indikaattoriaikasarjoille, kun aikaisemmin täsmäytys kohdistui ekstrapoloimalla muodostettuun neljännesvuositilinpidon aikasarjaan
  • ekstrapolointimenetelmä vaihdetaan vuositason Benchmark-to-indicator -suhteeseen perustuvaksi, kun aikaisemmin käytettiin edellisen vuoden vastaavan neljänneksen Benchmark-to-indicator -suhdetta
  • arvonlisäyksen toimialakohtaiset deflaattorit/hintaestimaatit muodostetaan nyt tuotetason hintatietoja painottamalla, kun aikaisemmin käytettiin pääosin yhtä hintaindeksiä jokaista sektori/toimiala-yhdistelmää kohti.

Benchmark-to-indicator tarkoittaa tässä yhteydessä kansantalouden tilinpidon arvon suhdetta lähdeaineistoindikaattorin arvoon.

Tavoitteena laadukkaammat aikasarjat

Kun indikaattorisarjat täsmäytetään suoraan kansantalouden vuositilinpidon tasoihin ja ekstrapolointimenetelmä muutetaan vuositason Benchmark-to-indicator -suhteeseen perustuvaksi, saadaan kansantalouden neljännesvuositilinpidon aikasarjat noudattamaan paremmin laskennassa käytettyjen lähdeaineistoindikaattorien neljännesvuosittaista kehitystä.

Uusien täsmäytys- ja ekstrapolointimenetelmien johdosta talouden käännepisteet voidaan paikantaa entistä tarkemmin ja luotettavammin niin kuluvana vuonna kuin aiempinakin vuosina.

Uusi deflaattorien muodostamismenetelmä on yhtenevä kansantalouden vuositilinpidon kanssa ja tuottaa siten hintaestimaatteja, jotka ovat lähempänä vuositilinpidon hintoja. Tällöin myös kansantalouden neljännesvuositilinpidon arvonlisäyksen ja bruttokansantuotteen volyymiestimaatit ovat tarkempia ja lähempänä toteutuvia vuositilinpidon volyymitietoja.

Menetelmämuutokset aiheuttavat pieniä tarkentumisia kansantalouden neljännesvuositilinpidon aikasarjojen tietoihin vuodesta 1990 alkaen.

Lisätietoja: Pasi Koikkalainen (09) 1734 3332

Tarkempaa tietoa kansantalouden neljännesvuositilinpidon menetelmistä löytyy Kansainvälisen valuuttarahaston julkaisemasta kirjasta: Bloem, A., R.J. Dippelsman and N.Mæhle: Quarterly National Accounts Manual - Concepts, data sources and compilation. IMF, 2001. http://www.imf.org/external/pubs/ft/qna/2000/Textbook


Päivitetty 26.5.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Neljännesvuositilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9749. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ntp/ntp_2010-05-26_uut_001.html