Yliopistotutkintojen määrä jatkoi kasvuaan

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 2020 Suomessa suoritettiin kaikkiaan noin 35 800 yliopistotutkintoa. Tutkintojen määrä kasvoi 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suoritettujen alempien korkeakoulututkintojen määrä kasvoi 12 prosenttia ja ylempien tutkintojen määrä 14 prosenttia. Tohtorintutkintojen määrä kasvoi 7 prosenttia.

Yliopistotutkintojen määrä 2002–2020

Eniten tutkintoja, reilut 8 900, suoritettiin Helsingin yliopistossa. Seuraavaksi eniten tutkintoja suoritettiin Tampereen yliopistossa, lähes 4 300 tutkintoa. Aalto-yliopistossa, Turun yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa suoritettiin kussakin noin 3 500 tutkintoa. Pienimmät yliopistot tutkintomäärien perusteella olivat Maanpuolustuskorkeakoulu (noin 300 tutkintoa) sekä Taideyliopisto (noin 370 tutkintoa).

Kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden alalla suoritettiin eniten tutkintoja (noin 6 500). Humanistisella ja taidealalla suoritettuja tutkintoja oli noin 5 800 ja yhteiskunnallisella alalla noin 4 700 tutkintoa. Tohtorin tutkintoja suoritettiin eniten terveys- ja hyvinvointialalla (yhteensä 416), luonnontieteiden alalla (yhteensä 325) sekä tekniikan alalla (yhteensä 293).

Noin 30 500 uutta opiskelijaa aloitti yliopisto-opintonsa vuonna 2020. Määrä on 13 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Alempaa korkeakoulututkintoa aloittavien opiskelijoiden määrä kasvoi 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja ylempää korkeakoulututkintoa aloittavien osuus 16 prosenttia. Tohtorin tutkinnon aloittavia oli 10 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Yliopistoissa opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 2020 yhteensä lähes 156 600 opiskelijaa. Alempaan korkeakoulututkintoon opiskelevia oli noin 77 900 ja ylempään korkeakoulututkintoon opiskelevia noin 59 900. Jatkotutkintoon tähtäävässä koulutuksessa opiskeli noin 18 700 opiskelijaa, joista lisensiaatin tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa noin 600 ja tohtorin tutkintoon tähtäävässä noin 18 100 opiskelijaa. Naisten osuus kaikista opiskelijoista oli 55 prosenttia.

Naisten osuus suoritetuista yliopistotutkinnoista oli lähes 60 prosenttia. Osuus oli samalla tasolla kuin vuonna 2019. Koulutusaloittain tarkasteltuna eniten opiskelijoita oli humanistisella ja taidealalla, noin 25 200 opiskelijaa. Tekniikan alaa opiskeli noin 23 500 opiskelijaa ja kaupan, hallinnon ja oikeustieteen alaa noin 23 200 opiskelijaa. Naiset opiskelivat selvästi miehiä useammin kasvatusaloja (kahdeksan kymmenestä naisia), humanistista ja taidealaa, terveys- ja hyvinvointialaa sekä yhteiskunnallista alaa (seitsemän kymmenestä naisia). Miehet puolestaan opiskelivat naisia useammin tietojenkäsittelyä ja tietoliikennettä (kahdeksan kymmenestä miehiä), palvelualoja sekä tekniikan alaa (seitsemän kymmenestä miehiä).

Helsingin yliopistossa oli vuonna 2020 eniten opiskelijoita, noin 31 600. Opiskelijamäärältään seuraavaksi suurimmat yliopistot olivat Tampereen yliopisto (vajaat 21 000 opiskelijaa) ja Aalto-yliopisto (reilut 18 000 opiskelijaa). Tarkempia aikasarjatietoja yliopisto-opiskelijoista ja tutkinnoista koulutuksen ja yliopiston mukaan on saatavissa tietokantataulukoista .

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Vesa Hämäläinen 029 551 2594, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

Julkaisu pdf-muodossa (183,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Laatuselosteet

Laatuseloste: Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot (12.5.2021)

Päivitetty 12.5.2021

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Opiskelijat ja tutkinnot [verkkojulkaisu].
ISSN=2737-0399. Yliopistokoulutus 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/opiskt/2020/15/opiskt_2020_15_2021-05-12_tie_003_fi.html