Etusivu > Tilastot > Opiskelijat ja tutkinnot > 2020 > Opiskelijat ja tutkinnot > Laatuseloste: Opiskelijat ja tutkinnot

Laatuseloste: Opiskelijat ja tutkinnot

• 1. Tilastotietojen relevanssi
• 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
• 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
• 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
• 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys
• 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
• 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

1. Tilastotietojen relevanssi

Opiskelijat ja tutkinnot -tilastossa kuvataan esi- ja perusopetuksen sekä perusasteen jälkeisen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita ja tutkinnon suorittaneita. Tilastossa on tietoja opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden iästä, alueellisesta liikkuvuudesta, kansalaisuudesta ja äidinkielestä. Perusasteen jälkeisellä koulutuksella tarkoitetaan lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa sekä kansainvälisissä koulutustilastoissa.

Opiskelijoilla tarkoitetaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita tilastovuoden 20.9. tilanteesta. Myös esiopetuksen ja peruskoulun kirjoilla 20.9. olleet oppilaat lasketaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiksi. Ammatillisen koulutuksen tiedot ovat kalenterivuodelta vuodesta 2013 alkaen, näyttötutkintoon valmistavan ja oppisopimuskoulutuksen tiedot jo vuodesta 2004 alkaen.

Tutkinnon suorittaneet ovat tilastovuonna 1.1.-31.12. ylioppilastutkinnon, ammatillisen tutkinnon, ammattikorkeakoulututkinnon tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Myös peruskoulun päättäneet lasketaan tutkinnon suorittaneiksi.

Tilastolain (23.4.2004/280, muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Opiskelijat ja tutkinnot -tilasto perustuu henkilöpohjaisiin (esi- ja perusopetustietojen osalta tilastovuoteen 2019 saakka oppilaitoksittaisiin) opiskelija- ja tutkintotietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt koulutuksen järjestäjien kautta oppilaitoksilta, suoraan oppilaitoksilta, KOSKI-tietovarannosta, Korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta (VIRTA) ja ylioppilastutkintorekisteristä. Tilastovuodesta 2019 lähtien lukiokoulutuksen opiskelijatiedot ja ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot ja tilastovuodesta 2020 lähtien esi- ja perusopetuksen tiedot perustuvat koulutuksen järjestäjien/oppilaitosten Opetushallituksen KOSKI-tietovarantoon ilmoittamiin tietoihin. Lisäksi on ollut käytössä KOSKI-tietovarantoa täydentäviä tiedonkeruita. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Tilaston yhteydessä on tilastovuoteen 2012 saakka julkaistu myös ennakolliset opiskelijamäärät koulutussektoreittain. Tilastovuodesta 2013 alkaen ennakkotiedot opiskelijamäärästä on julkaistu Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilaston yhteydessä.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tietojen käsittelyprosessin aikana tilaston perustana olevien opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten listaus- ja tilastollisten tarkistusohjelmien avulla sekä puhelintiedusteluilla ja vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tiedot vuodelta 2020 ovat lopullisia. Esi- ja perusopetuksen tiedot julkistetaan seitsemän kuukauden viiveellä. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen tiedot julkistetaan 6 kuukauden viiveellä. Ammattikorkeakoulutuksen tiedot julkistetaan 4 kuukauden viiveellä. Yliopistokoulutuksen tiedot julkistetaan 5 kuukauden viiveellä. Kaikkia koulutussektoreita koskevat tiedot ilmestyvät 10 kuukauden viiveellä. Tilasto ilmestyy vuosittain.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tilastosta julkaistaan tietoja Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tarkempia tietoja voi kysellä myös suoraan Ajankäyttö, koulutus ja kulttuuri –ryhmästä, jossa tilasto laaditaan. Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta erityisselvityksiä.

Lisää tietoa tilastossa käytetyistä käsitteistä löytyy tilaston nettisivuilta ja Tilastokeskuksen käsitetietokannasta.

Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivuilta. Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Opiskelijatietoja on tuotettu vaihtelevasti koulutussektorista riippuen. Kaikki perusasteen jälkeiset koulutussektorit kattava henkilöpohjainen opiskelijatiedonkeruu aloitettiin vuonna 1999. Tutkintotietoja on saatavissa tutkintorekisteristä vuodesta 1971 lähtien. Peruskouluista aikasarjatietoa on saatavissa 1980-luvulta lähtien. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat tilastoinnissa ja koulutusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset.

Esi- ja perusopetus

Peruskouluista aikasarjatietoa on saatavissa 1980-luvulta lähtien. Peruskoulutiedot ovat koulukohtaisia vuodesta 1998 lähtien vuoteen 2019 saakka. Vuodesta 2020 alkaen tilaston tiedot tuotetaan henkilöpohjaisina KOSKI-tietovarannosta.

Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksen opiskelijoiden aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 2001 ja ylioppilastutkintojen aikasarja on vertailukelpoinen vuodesta 1910 alkaen. Tilaston tietokantataulukoista löytyy vertailukelpoisia aikasarjatietoja vuodesta 2002 alkaen. Vanhemmat tiedot löytyvät paperijulkaisuista.

Vuoden 2019 tiedot lukiokoulutuksen opiskelijoista eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa tietolähteen muutoksen vuoksi. Vuoden 2019 opiskelijatiedot perustuvat Opetushallinnon KOSKI-tietovarannon tietoihin. Aiemmin Tilastokeskus keräsi lukiokoulutuksen opiskelijatiedot omalla tiedonkeruullaan suoraan oppilaitoksista. Siirtymävaiheessa huomattiin, että osa oppilaitoksista ei ole aiemmin ilmoittanut kaikkia tiedonkeruussa pyydettyjä tietoja kattavasti. Joillakin oppilaitoksilla oli aiemmin jäänyt ilmoittamatta poissaolevien opiskelijoiden ja mahdollisesti samaan aikaan ammatillista tutkintoa opiskelevien opiskelijoiden opiskeluoikeudet.

Ammatillinen koulutus

Tietoja ammatillisesta koulutuksesta on kerätty Tilastokeskuksessa 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Aikasarjatietoa on saatavissa kattavammin vuodesta 1999, josta lähtien tiedot ovat kauttaaltaan henkilöpohjaisia. Vuodesta 2004 lähtien näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijatiedot saatiin koko kalenterivuodelta, kun ne aikaisemmin olivat vain poikkileikkausajankohdalta 20.9. Vuonna 2013 kerättiin opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tiedot koko kalenterivuodelta. Aikaisempina vuosina tiedot on kerätty 20.9. tilanteesta. Vuonna 2018 ammatillisten perustutkintojen oppisopimuskoulutus ei sisältynyt 20.9. opiskelijoiden määrään. Tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista muista opiskelijoista ja koulutustyypeistä (ammatillinen perustutkintokoulutus, ammattitutkintokoulutus ja erikoisammattitutkintokoulutus), sillä vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen. Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista.

Vuodesta 2019 eteenpäin tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista perustutkinto-opiskelijoista osaamisen hankkimistavasta riippumatta. Osaamisen hankkimistapoja ovat oppilaitosmuotoinen koulutus, oppisopimus ja koulutussopimus. Vuonna 2019 tietoa koulutusmaakunnasta ei ollut kattavasti saatavilla, jonka johdosta aluetietona käytetään oppilaitoksen sijaintimaakuntaa.

Ammattikorkeakoulutus

Tilaston tietokantataulukoista löytyy vertailukelpoisia aikasarjatietoja vuodesta 2002 alkaen kansallisella koulutusluokituksella. Tätä vanhempia tietoja löytyy Oppilaitostilastot-julkaisusta vuodesta 1997 alkaen.

Yliopistokoulutus

Yliopistotietoja on kerätty summatasolla (yliopistoittain, tiedekunnittain ja tutkinnoittain) vuodesta 1938 alkaen. Henkilöpohjaisina tietoja on kerätty vuodesta 1966 alkaen tilastovuoteen 2013 asti suoraan oppilaitoksista ja tilastovuodesta 2014 alkaen korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta. Aikasarjoja sähköisessä muodossa voidaan toimittaa vuodesta 1984 alkaen.

Vuodesta 2010 alkaen yliopistotilastot sisältävät myös Maanpuolustuskorkeakoulun tiedot. Vuodesta 2012 alkaen uudet opiskelijat ovat kyseenomaisen tutkinnon kyseenomaisessa yliopistossa ensimmäistä kertaa aloittavia. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa kyseenomaiseen yliopistoon kirjoille tulleita. Myös muut tilastoinnissa tapahtuneet muutokset voivat vaikuttaa eri vuosien vertailtavuuteen.

Tilaston tietokantataulukoista löytyy vertailukelpoisia aikasarjatietoja vuodesta 2001 alkaen kansallisella koulutusluokituksella.

Koulutustilastojen vanhoja paperijulkaisuja on digitoitu Kansallisarkiston Doria-julkaisuarkistoon.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilastotiedot on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin Tilastokeskuksen vuoden 2020 lopussa lakkautuneet koulutussektoreittain (esi- ja peruskouluopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus ja yliopistokoulutus) laaditut tilastot.

Lähde: Koulutustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Heli Hiltunen 029 551 3314, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala

---

Päivitetty 22.10.2021