Etusivu > Tilastot > Opintojen kulku > 2018 > Ulkomaalaistaustaisuus vaikutti erityisesti toisen asteen läpäisyyn

Julkaistu: 14.3.2018

Ulkomaalaistaustaisuus vaikutti erityisesti toisen asteen läpäisyyn

Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan suomalaistaustaiset opiskelijat läpäisevät lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen ulkomaalaistaustaisia nopeammin. Kolmessa ja puolessa vuodessa suomalaistaustaisista opiskelijoista läpäisi lukiokoulutuksen 81 prosenttia kun ulkomaalaistaustaisten läpäisyaste oli 66 prosenttia. Ammatillisen koulutuksen läpäisi kolmessa ja puolessa vuodessa suomalaistaustaisista 69 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 60 prosenttia.

Läpäisyasteet koulutussektorin ja syntyperän mukaan 2016

Läpäisyaste kertoo kuinka monta prosenttia koulutuksen aloittaneista on suorittanut tutkinnon tarkastellun opiskeluajan puitteissa. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen tarkasteluaika on 3,5 vuotta, ammattikorkeakoulutuksen 4,5 vuotta ja yliopistokoulutuksen 5,5 vuotta.
Syntyperän määrittämiseen on käytetty Tilastokeskuksen syntyperäluokitusta.

Suomalaistaustaiset opiskelijat läpäisivät lukiokoulutuksen selvästi ulkomaalaistaustaisia nopeammin

Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä

Aloittamis- vuosi	Lukio- koulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä	Läpäisy- aste	Uusia suomalais- taustaisia opiskelijoita, miehiä	Läpäisy- aste	Uusia suomalais- taustaisia opiskelijoita, naisia	Läpäisy- aste	Uusia ulkomaalais- taustaisia opiskelijoita, miehiä	Läpäisy- aste	Uusia ulkomaalais- taustaisia opiskelijoita, naisia	Läpäisy- aste
		%		%		%		%		%
2011	32 897	89,9	13 676	89,4	18 057	91,2	518	71,8	646	81,3
2012	32 183	89,4	13 251	88,7	17 762	91,1	507	68,2	663	75,7
2013	31 884	80,6	12 810	80,7	17 768	81,7	581	60,4	725	69,8

Vuoden 2016 tietojen perusteella lukiokoulutus suoritetaan vain harvoin yli 4,5 vuodessa: Lukion uusista opiskelijoista 81 prosenttia suoritti lukion oppimäärän korkeintaan kolmessa ja puolessa vuodessa ja 89 prosenttia korkeintaan neljässä ja puolessa vuodessa. Lukiossa opiskelevat miehet suorittivat lukiotutkinnon hieman hitaammin kuin lukiossa opiskelevat naiset.

Lukion uusista suomalaistaustaisista miesopiskelijoista lukiotutkinnon suoritti enintään 3,5 vuodessa 81 prosenttia, kun naisilla vastaava luku oli 82 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla sukupuolten välinen ero koulutuksen läpäisyssä oli suomalaistaustaisia suurempi: miesopiskelijoista lukiotutkinnon suoritti enintään 3,5 vuodessa 60 prosenttia ja naisopiskelijoista 70 prosenttia. Neljässä ja puolessa vuodessa lukiokoulutuksen läpäisyasteet paranivat sekä suomalaistaustaisilla että ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla: ulkomaalaistaustaisista miehistä tutkinnon suoritti 68 prosenttia ja naisista puolestaan 76 prosenttia. Suomalaistaustaisista miehistä tutkinnon suoritti enintään neljässä ja puolessa vuodessa 89 prosenttia ja naisista 91 prosenttia.

Suomalaistaustaiset naiset suorittivat lukiotutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisia naisia useammin, läpäisyasteiden välinen ero oli 12 prosenttiyksikköä. Neljässä ja puolessa vuodessa läpäisyasteiden välinen ero kasvoi 15 prosenttiyksikköön. Ero pieneni kun aloittamisesta oli kulunut viisi ja puoli vuotta, jolloin suomalaistaustaisista naisista oli suorittanut tutkinnon 91 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista naisista 81 prosenttia. Suomalaistaustaiset miehet suorittivat tutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisia miehiä useammin, läpäisyasteiden välinen ero oli 20 prosenttiyksikköä. Läpäisyasteiden välinen ero supistui kun aloittamisesta oli viisi ja puoli vuotta, jolloin ero oli 18 prosenttiyksikköä.

Ulkomaalaistaustaisilla miehillä heikko läpäisyaste ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä

Aloittamis- vuosi	Amm. koulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä	Läpäisy- aste	Amm. koulutuksen uusia suomalais- taustaisia opiskelijoita, miehiä	Läpäisy- aste	Amm. koulutuksen uusia suomalais- taustaisia opiskelijoita, naisia	Läpäisy- aste	Amm. koulutuksen uusia ulkomaalais- taustaisia opiskelijoita, miehiä	Läpäisy- aste	Amm. koulutuksen uusia ulkomaalais- taustaisia opiskelijoita, naisia	Läpäisy- aste
		%		%		%		%		%
2011	50 499	77,1	24 592	77,0	23 621	77,7	1 180	68,4	1 106	76,3
2012	49 759	74,6	24 549	74,5	22 640	75,5	1 324	63,6	1 246	72,0
2013	48 679	68,3	23 866	68,5	22 103	69,1	1 464	55,5	1 246	66,1

Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 68 prosenttia suoritti tutkinnon enintään kolmessa ja puolessa vuodessa ja 75 prosenttia korkeintaan neljässä ja puolessa vuodessa. Naiset suorittivat tutkinnon hieman miehiä nopeammin. Ero suomalaistaustaisten miesten ja naisten läpäisyasteissa oli kuitenkin pieni, ollen alle yhden prosenttiyksikön.

Suomalaistaustaiset miehet ja naiset läpäisivät ammatillisen koulutuksen lähes yhtä usein sen mukaan kuinka paljon aloittamisesta oli kulunut aikaa. Ulkomaalaistaustaisilla opiskelijoilla sukupuolten väliset erot läpäisyasteissa olivat suurempia. Ulkomaalaistaustaisista miesopiskelijoista tutkinnon suoritti enintään kolmessa ja puolessa vuodessa 56 prosenttia, kun naisista tutkinnon suoritti 66 prosenttia. Neljässä ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisista miehistä tutkinnon suoritti 64 prosenttia ja naisista 72 prosenttia, jolloin läpäisyasteiden erotus oli 8 prosenttiyksikköä.

Suomalaistaustaiset miehet suorittivat ammatillisen tutkinnon ulkomaalaistaustaisia miehiä useammin kolmessa ja puolessa vuodessa, läpäisyasteiden välinen ero oli 13 prosenttiyksikköä. Neljässä ja puolessa vuodessa läpäisyasteiden erotus pieneni 11 prosenttiyksikköön ja edelleen 9 prosenttiyksikköön, kun aloittamisesta oli kulunut aikaa 5,5 vuotta. Naisten kohdalla erot läpäisyasteissa eivät olleet yhtä suuria kuin miesten kohdalla. Ulkomaalaistaustaisista naisista tutkinnon suoritti 3,5 vuodessa 66 prosenttia, kun suomaslaistaustaisten naisten vastaava osuus oli 69 prosenttia. Läpäisyasteiden ero pieneni yhteen prosenttiyksikköön, kun aloittamisesta oli kulunut 5,5 vuotta.

Ulkomaalaistaustaisilla suomalaistaustaisia parempi läpäisyaste ammattikorkeakoulutuksessa

Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä, nuorten koulutus

Aloittamis- vuosi	AMK- koulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä	Läpäisy- aste	AMK- koulutuksen uusia suomalais- taustaisia opiskelijoita, miehiä	Läpäisy- aste	AMK- koulutuksen uusia suomalais- taustaisia opiskelijoita, naisia	Läpäisy- aste	AMK- koulutuksen uusia ulkomaalais- taustaisia opiskelijoita, miehiä	Läpäisy- aste	AMK- koulutuksen uusia ulkomaalais- taustaisia opiskelijoita, naisia	Läpäisy- aste
		%		%		%		%		%
2009	28 400	67,7	12 197	58,5	14 556	74,9	930	65,8	717	78,5
2010	29 030	65,2	12 578	55,1	14 612	73,5	980	61,6	860	77,6
2011	28 646	60,6	12 288	48,0	14 178	70,9	1 159	57,9	1 021	72,1
2012	28 093	49,6	11 462	32,8	14 260	62,5	1 257	44,6	1 114	63,1
2013	26 894	27,2	11 378	12,9	13 404	38,8	1 063	25,0	1 049	36,6

Ammattikorkeakoulututkinnon suoritti neljässä ja puolessa vuodessa 50 prosenttia koulutuksen aloittaneista. Enintään seitsemässä ja puolessa vuodessa valmistui 68 prosenttia aloittaneista. Neljässä ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisista valmistui 53 prosenttia, kun suomalaistaustaisista valmistui 49 prosenttia. Ryhmien välinen ero läpäisyasteissa säilyi saman suuruisena kun aloittamisesta oli kulunut aikaa 7,5 vuotta.

Sukupuolten välinen ero läpäisyasteissa oli suuri sekä suomalais– että ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kohdalla. Suomalaistaustaisista naisista tutkinnon suoritti 4,5 vuodessa 63 prosenttia, kun miehistä vastaavassa ajassa tutkinnon suoritti 33 prosenttia. Sukupuolten välinen ero alkoi kaventumaan, kun aloittamisesta oli kulunut kuusi ja puoli vuotta, jolloin ero oli 18 prosenttiyksikköä. Ulkomaalaistaustaisista naisista tutkinnon suoritti 4,5 vuodessa 63 prosenttia ja miehistä 45 prosenttia. Kuudessa ja puolessa vuodessa ulkomaalaistaustaisista miehistä tutkinnon suoritti 62 prosenttia ja naisista 78 prosenttia.

Ulkomaalaistaustaiset miehet suorittivat tutkinnon suomalaistaustaisia miehiä useammin neljässä ja puolessa vuodessa, läpäisyasteiden välinen ero oli 12 prosenttiyksikköä. Viidessä ja puolessa vuodessa läpäisyasteiden erotus pieneni 10 prosenttiyksikköön ja edelleen 7 prosenttiyksikköön, kun aloittamisesta oli kulunut aikaa 6,5 vuotta. Naisten kohdalla erot läpäisyasteissa eivät olleet yhtä suuria kuin miesten kohdalla. Suomalais- ja ulkomaalaistaustaisista naisista tutkinnon suoritti neljässä ja puolessa vuodessa 63 prosenttia. Läpäisyasteiden ero kasvoi 4 prosenttiyksikköön, kun aloittamisesta oli kulunut kuusi ja puoli vuotta, jolloin ulkomaalaistaustaisista naisista tutkinnon oli suorittanut 78 prosenttia ja suomalaistaustaisista naisista 74 prosenttia.

Puolet ulkomaalaistaustaisista läpäisi yliopistotutkinnon kolmessa ja puolessa vuodessa

Yliopistokoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä (alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot)

Aloittamis- vuosi	Yliopisto- koulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä	Läpäisy- aste	Yliopisto- koulutuksen uusia suomalais- taustaisia opiskelijoita, miehiä	Läpäisy- aste	Yliopisto- koulutuksen uusia suomalais- taustaisia opiskelijoita, naisia	Läpäisy- aste	Yliopisto- koulutuksen uusia ulkomaalais- taustaisia opiskelijoita, miehiä	Läpäisy- aste	Yliopisto- koulutuksen uusia ulkomaalais- taustaisia opiskelijoita, naisia	Läpäisy- aste
		%		%		%		%		%
2009	19 940	70,7	7 977	63,0	10 501	77,4	843	59,9	619	70,3
2010	19 766	66,0	7 909	58,8	10 324	72,4	871	57,4	662	64,4
2011	19 827	62,1	7 812	54,1	10 225	68,2	974	58,6	816	65,8
2012	22 815	51,8	8 847	41,4	12 015	59,0	1 097	50,4	856	59,8
2013	23 162	32,0	9 142	21,4	12 090	36,9	1 047	49,4	883	53,5

Yliopistokoulutuksen läpäisyaste kasvaa, mitä kauemmin koulutuksen aloittamisesta on kulunut aikaa. Mitä vanhempaa uusien opiskelijoiden kohorttia tarkasteltiin, sitä korkeammaksi läpäisyaste nousi. Opiskelijoista 62 prosenttia suoritti alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon viidessä ja puolessa vuodessa ja 7,5 vuotta opiskelleista 71 prosenttia oli suorittanut yliopistotutkinnon. Suomalaistaustaiset naiset läpäisevät tutkinnon selvästi miehiä nopeammin. Viidessä ja puolessa vuodesta naisista tutkinnon suoritti 68 prosenttia, kun miehistä tutkinnon suoritti 54 prosenttia. Suomalaistaustaisista naisista 77 prosenttia ja miehistä 63 prosenttia oli suorittanut tutkinnon, kun aloittamisesta oli kulunut 7,5 vuotta.

Ulkomaalaistaustaiset opiskelijat suorittavat tutkinnon selvästi suomalaistaustaisia opiskelijoita nopeammin. Naisista tutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 66 prosenttia ja miehistä 59 prosenttia. Valtaosa ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista aloitti suoraan maisteriopinnoissa.

Tämän tilaston tietokantatauluissa on tietoa koulutussektoreiden eri koulutusalojen sekä eri syntyperäryhmien välisistä eroista läpäisyasteissa (ks. tietokantataulukot ). Tietokantataulukoissa on tietoja myös niistä opiskelijoista, jotka eivät läpäisseet koulutustaan tavoiteajassa.

Tässä tilastossa koulutuksen suorittaneiden määrä suhteessa koulutuksen aloittaneisiin oli lisääntynyt erityisesti korkeakoulukoulutuksen osalta. Opiskelu kiinnosti aiempaa enemmän myös muiden tilastojen perusteella, kun koulutuksen keskeyttäminen väheni. Opiskelijoiden työssäkäynti kasvoi aavistuksen edellisvuoteen verrattuna. ( Koulutuksen keskeyttäminen , Opiskelijoiden työssäkäynti ).

Lähde: Koulutustilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Mika Witting 029 551 3530, koulutustilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (269,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

• Tietokantataulukot ja niiden muuttujat
• Arkistoidut taulukot

Liitetaulukot

• Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä (14.3.2018)
• Liitetaulukko 2. Ammatillisen koulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä (14.3.2018)
• Liitetaulukko 3. Ammattikorkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä, nuorten koulutus (14.3.2018)
• Liitetaulukko 4. Yliopistokoulutuksen alemman ja ylemmän korkeakoulukoulutuksen uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2016 loppuun mennessä (14.3.2018)

Laatuselosteet

• Laatuseloste: Opintojen kulku (14.3.2018)

---

Päivitetty 14.3.2018