Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Menetelmäseloste: Yrityspalvelut 2019

Perusjoukko

Euroopan parlamentin ja neuvoston yritystoiminnan rakennetilastoasetuksen 295/2008 määritelmän mukaan Yrityspalvelut-tilaston perusjoukko kattaa kaikki vähintään 20 henkilöä työllistävät yritykset tietyillä yrityspalveluita tarjoavilla toimialoilla. 20 henkilön alaraja johtaisi kuitenkin monilla toimialoilla siihen, että perusjoukko kattaisi vain pienen osan toimialan liikevaihdosta. Lisäksi joillakin toimialoilla pienet ja suuret yritykset ovat erikoistuneet tiettyjen palveluiden tuottamiseen.

Yrityspalvelut-tilastossa toimialakohtaisen henkilöstöalarajan määrittämisen lähtökohta on, että kehikko kattaa 80 % toimialan liikevaihdosta ja tuottaa edustavan kuvan toimialan rakenteesta. Tiedot kerätään toimialasta riippuen joko vähintään 5 tai 20 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä. Alle 5 henkilöä työllistävät yritykset ovat liikevaihdoltaan usein niin pieniä, että tietojen kysyminen näiltä yrityksiltä ei ole tiedonantorasituksen ja saadun tiedon merkityksen vuoksi perusteltua. Myöskään useamman kuin kahden henkilöstöalarajan käyttö ei ole tilaston selkeyden näkökulmasta perusteltua.

Kehikko on ositettu toimialasta riippuen TOL3, 4- tai 5-numerotasolla siten, että kaikilta toimialoilta saadaan edustava joukko yrityksiä kehikkoon. Ositus perustuu siihen, että rakennetilastoasetuksen mukaan Yrityspalvelut-tilasto kattaa tietyt CPA-luokat. CPA noudattelee TOL2008-luokitusta, joten kyselyjoukkoa laadittaessa tulee varmistaa, että vastaajayrityksiä saadaan kaikista asetuksen mukaisista CPA-luokista. Ositus on tehty tarkemmalla 5-numerotasolla niissä tapauksissa, joissa tietyn CPA-luokan mukaista palvelua tuotetaan merkittävästi vain yhdellä TOL5-numerotason toimialalla.

 

Taulukko 1. Toimialoittaiset ositteet, henkilöstörajat ja ositteen kattavuus
TOIMIALA (TOL 2008) HENKILÖSTÖ
-RAJA
KATTAVUUS OSITTEEN
LIIKEVAIHDOSTA (%)
Tietotekniset palvelut
582 Ohjelmistojen kustantaminen 20 99
62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta 20 74
631 Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus
ja niihin liittyvät palvelut, verkkoportaalit
20 84
Mainostoiminta
73111 Mainostoimistot 5 81
73112 Suora- ja ulkomainonta 5 65
73119 Muu mainospalvelu 5 54
73120 Mainostilan vuokraus ja myynti 5 83
Työllistämistoiminta
781 Työnvälitystoiminta 5 95
782 Työvoiman vuokraus 20 89
783 Muut henkilöstön hankintapalvelut 5 93
Lakiasiainpalvelut
69101 Asianajotoimistot 5 80
69102 Lakiasiaintoimistot 5 37
69103 Patenttitoimistot 20 83
69109 Muu lakiasiain palvelu 5 32
Laskentatoimi, kirjanpito ja tilintarkastus
69201 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu 5 65
69202 Tilintarkastuspalvelu 20 86
69209 Muu laskentatoimen palvelu 5 72
Liikkeenjohdon konsultointi
702 Liikkeenjohdon konsultointi 5 58
Arkkitehti- ja insinööripalvelut
71110 Arkkitehtipalvelut 5 71
71121 Yhdyskuntasuunnittelu 20 86
71122 Maa- ja vesirakentamisen tekninen palvelu 5 71
71123 Rakennetekninen palvelu 5 78
71124 LVI-tekninen suunnittelu 5 74
71125 Sähkötekninen suunnittelu 5 72
71126 Muu rakennustekninen palvelu 5 80
71127 Kone- ja prosessisuunnittelu 20 73
71129 Muu tekninen palvelu 5 61
Tekninen testaus ja analysointi
71201 Autokatsastus 20 47
71202 Muu tekninen testaus ja analysointi 20 67
Markkina- ja mielipidetutkimukset
732 Markkina- ja mielipidetutkimukset 5 85

 

Kehikko on toimialoittaisen osituksen lisäksi ositettu henkilöstömäärän mukaan neljään kokoluokkaan: 5-19, 20-49, 50-99 ja vähintään 100 henkilöä. Kaikki toimialaan perustuvat ositteet on jaettu näihin kokoluokkiin, jolloin ositteita oli yhteensä 92. Ositteiden määrään vaikuttaa se, että kaikki kokoluokat eivät olleet edustettuina kaikissa toimialoittaisissa ositteissa.

Vähintään 100 henkilöä työllistävät yritykset on poimittu kyselyjoukkoon varmoina. Perusjoukon pienuudesta johtuen, noin 3535 yritystä, useista toimialaositteista poimitaan kyselyjoukkoon kaikki yksiköt. Satunnaisotantaa hyödynnetään niissä ositteissa, joiden osalta ei ole perusteltua poimia kaikkia yrityksiä kyselyjoukkoon.

Yrityksiä poimitaan satunnaisotannalla siten, että otantasuunnitelmassa määritellään ositteesta poimittavien yritysten lukumäärä. Otannassa hyödynnetään PPS-menetelmää (Probability Proportional to Size). Tällä menetelmällä yksikön poimintatodennäköisyys suurenee yksikön liikevaihdon kasvaessa. Tarkoituksena on saada mahdollisimman suuren osan toimialan liikevaihdosta kattavat yritykset otokseen.

Laskentamenetelmä

Vastauskadon vaikutus korjataan laskemalla jokaisessa ositteessa kadonkorjauskerroin vastanneiden yritysten lukumäärien perusteella.

Korotettaessa tietoja perusjoukkoon poimitaan yritysten liikevaihtotiedot uudestaan samasta Tilastokeskuksen tietokannasta, jota käytetään muiden yritystilastojen laadinnassa. Yrityskohtainen otospaino kerrotaan ensimmäisessä vaiheessa lasketulla ositekohtaisella kadonkorjauspainolla, jolloin saadaan yritykselle alustava painokerroin. Tällä painokertoimella korotetut liikevaihtotiedot summataan ositteittain ja verrataan summia tietokannasta poimittuihin ositteiden summiin. Näiden erojen perusteella painokertoimet korjataan vielä niin, että summat täsmäävät.


Päivitetty 9.10.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Palvelualojen hyödyketilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2242-2129. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/palhy/palhy_2020-10-09_men_001_fi.html