Etusivu > Tilastot > Perheet > 2009 > Vuosikatsaus > 1. Suomen yleisin perhetyyppi on lapseton aviopari

1. Suomen yleisin perhetyyppi on lapseton aviopari

Perheet luokitellaan sen mukaan, ovatko puolisot naimisissa, avoliitossa vai rekisteröidyssä parisuhteessa keskenään ja onko perheessä lapsia. Näiden lisäksi ovat yhden vanhemman perheet. Lapsen iälle ei tässä aseteta mitään rajoitusta. Luvussa 3 käsitellään lapsiperheitä, joilla tarkoitetaan perheitä, joissa asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lapsiperheiden yhteydessä vanhemmista käytetään myös ilmaisua huoltaja. Seuraavassa tarkastelussa yhden vanhemman perheet eivät ole vain yksinhuoltajien perheitä, sillä isänsä tai äitinsä kanssa asuva, lapsen asemassa oleva henkilö voi olla minkä ikäinen tahansa. Tässä tilastossa vanhin lapsen asemassa oleva on 79-vuotias.

Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli 1 450 000 perhettä. Määrä lisääntyi 6 100 perheellä edellisestä vuodesta. Lisäys on jonkin verran pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Perheisiin kuuluu 76 prosenttia väestöstä. Osuus on pienentynyt 0,2 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Osuuden pienenemisen tahti on pysytellyt tällä tasolla 1990-luvun alusta lähtien. Perheväestön osuus oli suurimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin perheisiin kuului 87 prosenttia väestöstä. Perheisiin kuuluvan väestön määrä on lisääntynyt vuoden 2009 aikana 7 800 hengellä. Koko väestömäärä lisääntyi 25 100 hengellä. Vuoden 2009 lopussa perheen keskikoko oli 2,8 henkeä.

Taulukko 1. Perheväestö ja perheen keskikoko 1950–2009

Vuosi	Perheiden määrä	Perheväestö	Koko väestö	Perheväestön osuus, %	Perheen keskikoko
1950	930 572	3 457 474	4 029 803	85,8	3,7
1960	1 036 270	3 855 037	4 446 222	86,7	3,7
1970	1 153 878	3 986 005	4 598 336	86,7	3,5
1980	1 278 102	4 023 091	4 787 778	84,0	3,1
1990	1 365 341	4 101 922	4 998 478	82,1	3,0
2000	1 401 963	4 053 850	5 181 115	78,2	2,9
2005	1 426 002	4 037 753	5 255 580	76,8	2,8
2006	1 431 376	4 039 944	5 276 955	76,6	2,8
2007	1 437 709	4 045 561	5 300 484	76,3	2,8
2008	1 444 386	4 051 662	5 326 314	76,1	2,8
2009	1 450 488	4 059 511	5 351 427	75,9	2,8

Suomen yleisin perhetyyppi on lapseton aviopari. Tämän perhetyypin perheitä oli 35 prosenttia kaikista perheistä vuonna 2009. Vielä vuonna 2004 yleisin perhetyyppi Suomessa oli aviopari, jonka luona asuu jonkin ikäisiä lapsia. Vuonna 2009 avioparin ja lasten muodostamia perheitä oli 31 prosenttia kaikista perheistä. Tämän perhetyypin määrä on ollut pitkään laskusuunnassa, kun taas lapsettomien avioparien määrä on ollut kasvussa. Lastensa kanssa asuvien avioparien määrä vähentyi 3 300 perheellä edellisestä vuodesta. Vähennys oli jonkin verran pienempi kuin edellisenä vuonna.

Syitä lastensa kanssa asuvien avioparien määrän vähenemiseen voidaan hakea usealta suunnalta. Yleistyneet avioerot ovat vähentäneet avioparien määrää. Nuorten asumisolot ovat myös helpottuneet viime aikoina ja nuoret muuttavat aikaisemmin kotoa pois. Toisaalta taas uusia aviopareja, joilla olisi lapsia, muodostuu vähemmän, sillä perheitä perustavat ikäluokat ovat nykyään pieniä ja usein perhemuotona on avoliitto.

Mikä sitten selittää sitä, että lapsettomien avioparien määrä on lisääntynyt? Suuret ikäluokat ovat siinä iässä, että heidän lapsensa ovat muuttaneet pois kotoa ja vanhemmat siirtyneet perhetilastoissa lapsettomien avioparien luokkaan. Ero lapsettomien avioparien ja lastensa kanssa asuvien avioparien välillä on kuitenkin vielä toistaiseksi pieni.

Myös avoparien määrä ja osuus perheistä kasvaa. Avopareja, joilla ei ole lapsia, on tosin vielä vain 13 prosenttia kaikista perheistä. Avopareja, joilla on lapsia, on nykyisin kahdeksan prosenttia kaikista perheistä. Heidän määränsä on myös kasvussa.

Äiti ja lapsia -perheiden määrä on nyt vähentynyt jo kymmenenä vuonna peräkkäin. Isä ja lapsia -perheet ovat edelleen harvinaisia, näitä perheitä on vain kaksi perhettä sadasta. Suhteellinen osuus ei ole muuttunut juuri lainkaan viime vuosina.

Taulukko 2. Perheet tyypeittäin 1950–2009

Vuosi	Yhteensä	Aviopari, ei lapsia	Aviopari ja lapsia	Avopari ja lapsia	Avopari, ei lapsia	Äiti ja lapsia	Isä ja lapsia	Rekiste- röity miespari 1)	Rekiste- röity naispari 1)
1950	930 572	176 650	593 763	..	..	137 803	22 356	..	..
1960	1 036 270	207 897	678 822	..	..	129 706	19 845	..	..
1970 2)	1 153 878	260 562	722 001	6 800	19 100	126 394	19 021	..	..
1980 3)	1 278 102	302 818	711 226	36 200	65 900	140 725	21 233	..	..
1990	1 365 341	364 452	640 062	65 896	123 471	147 297	24 161	..	..
2000	1 401 963	436 019	514 868	102 581	160 132	159 432	28 931	..	..
2001	1 407 759	446 404	501 981	105 399	166 601	158 440	28 934	..	..
2002	1 411 947	454 977	492 524	107 443	170 368	157 143	29 093	207	192
2003	1 415 104	462 561	483 140	109 672	174 144	156 235	29 352	271	275
2004	1 420 781	471 962	475 705	111 294	177 095	154 851	29 192	325	357
2005	1 426 002	481 209	468 266	112 847	180 590	153 024	29 238	398	430
2006	1 431 376	488 880	461 569	114 671	184 732	151 475	29 101	455	493
2007	1 437 709	496 814	456 235	115 860	188 172	150 251	29 288	527	562
2008	1 444 386	504 728	452 180	115 966	191 177	149 631	29 460	579	665
2009	1 450 488	509 916	448 897	116 797	193 894	149 823	29 765	625	771
%
1950	100,0	19,0	63,8	..	..	14,8	2,4	..	..
1960	100,0	20,1	65,5	..	..	12,5	1,9	..	..
1970 2)	100,0	22,6	62,6	0,6	1,7	11,0	1,6	..	..
1980 3)	100,0	23,7	55,6	2,8	5,2	11,0	1,7	..	..
1990	100,0	26,7	46,9	4,8	9,0	10,8	1,8	..	..
2000	100,0	31,1	36,7	7,3	11,4	11,4	2,1	..	..
2001	100,0	31,7	35,7	7,5	11,8	11,3	2,1	..	..
2002	100,0	32,2	34,9	7,6	12,1	11,1	2,1	0,0	0,0
2003	100,0	32,7	34,1	7,8	12,3	11,0	2,1	0,0	0,0
2004	100,0	33,2	33,5	7,8	12,5	10,9	2,1	0,0	0,0
2005	100,0	33,7	32,8	7,9	12,7	10,7	2,1	0,0	0,0
2006	100,0	34,2	32,2	8,0	12,9	10,6	2,0	0,0	0,0
2007	100,0	34,6	31,7	8,1	13,1	10,5	2,0	0,0	0,0
2008	100,0	34,9	31,3	8,0	13,2	10,4	2,0	0,0	0,0
2009	100,0	35,2	30,9	8,1	13,4	10,3	2,1	0,0	0,1

1) Rekisteröity pari ja lapsia -perhetyypin perheitä oli yhteensä 240.
2) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 49, Helsinki 1981).
3) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuosien 1981 rekisteripohjaisella perhe- ja avopariaineistolla.

1.1 Perhetyypit vaihtelevat eri ikävaiheissa

Naisten perhetyypit ovat erilaiset eri ikävaiheissa. Nuorilla alle 28-vuotiailla perheellisillä naisilla perhetyyppi on tyypillisimmillään lapseton avopari. Jo 28-vuotiailla yleisin perhetyyppi on aviopari ja lapsia. Vasta 52-vuotiaiden naisten kohdalla muuttuu yleisimmäksi perhemuodoksi lapseton aviopari. Kaikkein vanhimpien (vähintään 89-vuotiaiden) naisten perheeseen kuuluu useammin lapsi kuin aviomies. Tämän ikäisistä naisista perheväestöön kuuluu enää vain yhdeksän prosenttia. Miesten vanhuus on perhetilastojen valossa erilainen. Esimerkiksi 89-vuotiaista miehistä perheisiin kuuluu 45 prosenttia. Tällöin perhe on tyypillisesti aviopari, jonka luona ei asu lapsia.

Kuvio 1A. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2009 (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan)

Kuvio 1B. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2009 (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan), suhteellinen jakauma

1.2 Miesparit naispareja vanhempia

Rekisteröidyssä parisuhteessa eli vuoden 2009 lopussa 625 miesparia ja 771 naisparia, mikä oli yhteensä 152 paria enemmän kuin vuonna 2008. Nämä perheet esitetään suurimmassa osassa perhetilaston taulukoita avioparien joukossa. Joissain koko maan taulukoissa nämä perheet esiintyvät omina ryhminään. Tieto voidaan tietosuojasyistä esittää kunnittain vain, jos pareja on vähintään viisi. Kuviossa 2 on rekisteröityjen mies- ja naisparien ikäjakauma parin nuoremman puolison mukaan. Siitä havaitaan, että miesparit ovat vanhempia kuin naisparit. Muissa kuvioissa rekisteröidyt parit ovat avioparien joukossa. Heitä on vielä niin vähän, etteivät he omana ryhmänään erottuisi.

Kuvio 2. Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 2009

1.3 Nuorena avoliitossa – avioliittoon myöhemmin

Avoliitto on nuorten lapsettomien asumisen malli. Aina 40-vuotiaaksi asti lapsettomien naisten parisuhde on useammin avo- kuin avioliitto. Äideistä puolestaan vain alle 25-vuotiaiden pienessä joukossa on enemmän avoliitossa asuvia kuin naimisissa olevia. Sitä vanhemmista puolison kanssa asuvista äideistä enemmistö on naimisissa. Mitä vanhempi nainen, sitä todennäköisemmin hänen parisuhteensa on avioliitto.

Avioparien osuus kaikista perheistä on 66 prosenttia ja parisuhdeperheistä 75 prosenttia. Avopareja on kaikista perheistä 21 prosenttia. Parisuhdeperheistä avopareja on 24 prosenttia.

Kaikista aviopareista 83 prosenttia on sellaisia, joissa kumpikin puoliso on ensimmäisessä avioliitossaan, joten voidaan sanoa perinteisen perhemallin olevan vielä vallitseva Suomessa. Avopareista 67 prosenttia on sellaisia, ettei kumpikaan puolisoista ole ollut aikaisemmin naimisissa. Avopareilla on siten keskimäärin selvästi useammin kuin aviopareilla jommankumman puolison edellinen avioliitto taustalla.

Rekisteröidyistä miespareista 85 prosentilla ei ole kummallakaan puolisolla avioliittoa takanaan, naispareista 74 prosentilla.

1.4 Avopariperheiden isät äitejä useammin naimattomia

Aikaisemmin ihmisen siviilisääty kertoi aika paljon hänen perheestään. Nykyään ei siviilisäädystä voi päätellä juuri mitään. Siviilisääty on menettänyt Pohjoismaissa merkitystään demografisena muuttujana.

Avopuolison kanssa ilman lapsia elävistä naisista 74 ja miehistä 75 prosenttia on naimattomia. Avovaimoissa taas on leskiä enemmän kuin avomiehissä.

Lasten ja avopuolison kanssa asuvista miehistä hieman suurempi osa kuin naisista on naimattomia. Vastaavasti eronneita miehiä on hieman vähemmän kuin naisia. Selityksenä ovat varmaankin uusperheet, joihin eronneen äidin luo on muuttanut uusi puoliso. Leskiä on myös avoäideissä hieman enemmän kuin isissä.

Taulukko 3. Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa ja yhden vanhemman perheissä 2009

Siviilisääty	Perhetyyppi
	Avomies ei lapsia	Avovaimo ei lapsia	Avomies ja lapsia	Avovaimo ja lapsia	Isä ja lapsia	Isä ja alle 18-v. lapsia	Äiti ja lapsia	Äiti ja alle 18-v. lapsia
Naimaton	75,0	73,9	78,1	76,8	17,4	26,0	31,1	40,6
Naimisissa	0,8	0,7	0,4	0,5	12,6	14,2	9,6	11,8
Eronnut	22,4	21,2	20,8	21,3	52,1	53,7	42,8	44,6
Leski	1,8	4,2	0,6	1,4	17,8	6,1	16,5	3,1
Yhteensä	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0
N	193 856	193 851	116 788	116 786	29 752	15 547	149 738	102 088

Yhden vanhemman perheiden isät ja äidit eroavat siviilisäädyiltään. Isistä yli puolet on eronneita, äideistä selvästi harvempi. Naimattomia näistä äideistä on 31 prosenttia, isistä vain 17 prosenttia. On otettava huomioon, että lapsen iällä ei ole mitään rajoitusta, eli ei puhuta yksinhuoltajista. Yhden vanhemman perheen lapsi voi olla minkä ikäinen vain, eli tässä mukana ovat myös esim. vanhojen leskiäitien ja heidän aikuisten lastensa muodostamat perheet.

Taulukkoon 3 on lisätty yhden vanhemman ja alaikäisten lasten muodostamien perheiden sarakkeet (eli isät ja äidit, joilla on alaikäisiä lapsia). Heidän siviilisäätyrakenteensa poikkeaa selvästi kaikkien yhden vanhemman perheiden ryhmästä. Leskiä on vähemmän ja kaikkia muita siviilisäätyjä on enemmän. Huomionarvoista on, että yhden vanhemman perheiden isissä leskiä on suhteellisesti lähes kaksinkertainen määrä kuin äideissä, vaikka leskeksi jää vähemmän isiä kuin äitejä. Eroissa lapset yleensä jäävät äidille, kuolemantapauksissa valinnanvaraa ei ole. Jo 41 prosenttia yhden vanhemman perheiden äideistä on naimattomia, osa alkujaankin yksinhuoltajia, mutta suurempi osa avoerojen seurauksena.

Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen (09) 1734 2798, Timo Nikander (09) 1734 3250, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 30.11.2010