Etusivu > Tilastot > Perheet > 2009 > Vuosikatsaus > 3. Lapsiperheiden osuus tasaisessa laskussa

3. Lapsiperheiden osuus tasaisessa laskussa

Suomessa oli vuoden 2009 lopussa 584 000 lapsiperhettä. Lapsiperheessä asuu kotona vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lapsiperheitä on 40 prosenttia kaikista perheistä. Lapsiperheiden osuus on viime vuodet ollut tasaisessa laskussa. Lapsiperheissä asuu vanhemmatkin sisarukset mukaan lukien 41 prosenttia väestöstä.

Lapsiperheiden määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 1 100 perheellä. Vähennyksen määrä on pienempi kuin edellisenä vuonna. Lapsiperheiden määrä vähenee, koska esikoistaan odottavien perheiden ikäluokat ovat pienempiä kuin kuopuksensa täysi-ikäisyyttä juhlivat ikäluokat. Myös yhä useammat naiset jäävät lapsettomiksi tahtoen tai tahtomattaan. Esimerkiksi 35-vuotiaista, vuonna 1974 syntyneistä, naisista on nyt lapsettomia 27 prosenttia, mikä on sama osuus kuin vuonna 1973 syntyneistä naisista edellisenä vuonna. Vuonna 1990 lapsettomia 35-vuotiaista, 1965 syntyneistä naisista, oli 19 prosenttia. Vuonna 2009 jokaisessa 1-vuotisikäluokassa äitien prosenttiosuus on nyt pienempi kuin vuonna 1990 (Väestörakenne 1990 ja Väestörakenne ja väestönmuutokset kunnittain 2009).

Sellaisten lapsiperheiden määrä, joissa on alle 7-vuotiaita lapsia, lisääntyi jo viidentenä vuotena peräkkäin. Vuonna 2009 tällaisten perheiden määrä kasvoi lähes 2 900:lla. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että syntyneiden lasten määrä on 2000-luvun alkuvuosina lisääntynyt.

Taulukko 5. Lapsiperheet tyypeittäin 1950–2009

Vuosi	Yhteensä	Aviopari ja lapsia	Avopari ja lapsia	Äiti ja lapsia	Isä ja lapsia	Rekiste- röity pari ja lapsia	Henkilöitä lapsi- perheissa	Alle 18-v. lapsia	Lapsi- perheitä kaikista, %	Lapsi- perhe- väestö, %
1950	599 329	515 115	..	74 319	9 895	..	..	1 341 330	64	..
1960	678 046	601 542	..	67 381	9 123	..	..	1 536 464	65	..
1970 1)	677 035	602 076	5 800	61 173	7 986	..	..	1 345 089	59	..
1980 2)	688 732	572 142	32 100	74 839	9 651	..	..	1 163 926	54	..
1990	640 637	490 999	59 900	78 948	10 790	..	2 437 592	1 135 686	47	49
2000	612 627	398 892	95 120	103 984	14 631	..	2 317 291	1 116 687	44	45
2005	591 528	368 553	104 782	103 044	15 063	86	2 232 613	1 084 865	42	43
2006	589 448	365 326	106 422	102 469	15 111	120	2 223 718	1 080 728	41	42
2007	587 767	362 884	107 290	102 156	15 291	146	2 216 526	1 076 522	41	42
2008	585 224	360 904	107 034	101 717	15 382	187	2 206 209	1 071 800	41	41
2009	584 172	358 871	107 377	102 146	15 549	229	2 200 603	1 068 554	40	41
%
1950	100,0	85,9	..	12,4	1,7	..	..	..	..	..
1960	100,0	88,7	..	9,9	1,3	..	..	..	..	..
1970	100,0	88,9	0,9	9,0	1,2	..	..	..	..	..
1980	100,0	83,1	4,7	10,9	1,4	..	..	..	..	..
1990	100,0	76,6	9,4	12,3	1,7	..	..	..	..	..
2000	100,0	65,1	15,5	17,0	2,4	..	..	..	..	..
2005	100,0	62,3	17,7	17,4	2,5	0,0	..	..	..	..
2006	100,0	62,0	18,1	17,4	2,6	0,0	..	..	..	..
2007	100,0	61,7	18,3	17,4	2,6	0,0	..	..	..	..
2008	100,0	61,7	18,3	17,4	2,6	0,0	..	..	..	..
2009	100,0	61,4	18,4	17,5	2,7	0,0	..	..	..	..

1) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 49, Helsinki 1981).
2) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuosien 1981 rekisteripohjaisella perhe- ja avopariaineistolla.

3.1 Avioparin perhe edelleen yleisin lapsiperhe

Ylivoimaisesti yleisin lapsiperhe on edelleenkin avioparin perhe. Aviopari on huoltajana 61 prosentissa lapsiperheistä. Tämä tosin on lapsiperhemuoto, jonka määrä ja suhteellinen osuus ovat jatkuvasti pienentyneet, mutta silti sen vallitsevaa asemaa eivät muut perhemallit uhkaa vielä vuosikausiin. Vuoden aikana ovat kasvaneet lapsiperheistä avopari ja lapsia -perheiden, äiti ja lapsia -perheiden, isä ja lapsia -perheiden sekä rekisteröityjen parien perheiden määrät. Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli 107 400 avoparien lapsiperhettä, 18 prosenttia lapsiperheistä.

Esikoisista syntyy nykyään 54 prosenttia avioliiton ulkopuolella. Osuus on pysynyt lähes ennallaan vuodesta 1999 lähtien. Toisista lapsista 37 prosenttia syntyy vanhemmille, jotka eivät ole naimisissa keskenään, kolmansista lapsista 28 prosenttia (Väestönmuutokset 2009). Kaikista vuonna 2009 syntyneistä lapsista avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus on 41 prosenttia.

Niiden lapsiperheiden, joissa on äiti ja lapsia, määrä (102 100) on kasvanut hieman edellisestä vuodesta. Näiden perheiden osuus lapsiperheistä on kuitenkin pysynyt samalla tasolla. Yhden vanhemman perheitä (äiti ja lapsia tai isä ja lapsia) on viidennes lapsiperheistä. Sellaiset lapsiperheet, joissa asuu vakituisesti isä ja lapsia, ovat edelleen melko harvinaisia Suomessa, niitä on vain 15 500. Vielä harvinaisempia ovat rekisteröidyn parin ja alle 18-vuotiaiden lasten muodostamat perheet, joita on 229.

Kuvio 5A. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 2009

Kuvio 5B. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 2009, suhteellinen jakauma

3.2 Uusperheiden vanhemmista vajaa puolet naimisissa keskenään

Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi, eli lapsi on tavallaan saanut uuden sosiaalisen vanhemman. Arkikielessä kuulee käsitettä käytettävän väljemmin: erilaisista erojen seurauksena syntyneistä viikonloppuperheistä puhutaan uusperheinä. Perhetilastot joudutaan kuitenkin tekemään lapsen vakinaisen asuinpaikan mukaan. Samaa lasta ei voida tilastoida kahteen perheeseen. Eronneet isät ja äidit, joiden luona on vain viikonloppuisin ja lomalla lapsia, jäävät perhetilaston ulkopuolelle, elleivät ole perustaneet uutta perhettä.

Uusperheitä on 9 prosenttia (54 000 perhettä) kaikista lapsiperheistä. Uusperheiden määrä on kasvanut hitaasti siitä lähtien kun niistä vuonna 1990 tehtiin ensimmäiset tilastot. Vuonna 2009 määrä pieneni 90 perheellä.

Uusperheen vanhemmista 49 prosenttia on naimisissa keskenään ja loput avoliitossa. Yleensä uusperheen lapsi on äidin lapsi, joka on saanut uuden sosiaalisen isän. Jos perheeseen on syntynyt yhteinenkin lapsi, ovat vanhemmat tavallisimmin menneet naimisiin, muuten uudet puolisot asuvat enimmäkseen avoliitossa. Perheet, joissa asuu vakituisesti "sinun, minun ja meidän lapsia" ovat edelleen harvinaisuuksia, tällaisia perheitä on 744.

Taulukko 6. Uusperheet 1990–2009

Vuosi	Yhteensä	Aviopari	Avopari	Uusper- heiden osuus lapsi- perheistä, %	Äidin lapset	Isän lapset	Yhteiset lapset	Alle 18-v. lapsia uusper- heissä	Ei yhteisten lasten osuus kaikista lapsista	Uusperheiden alle 18-v. lasten osuus kaikista lapsista
1990	44 426	21 808	22 618	6,9	50 713	7 443	30 089	88 245	5,1	7,8
1995	42 460	19 197	23 263	6,6	50 322	7 637	29 242	87 201	5,0	7,6
2000	47 288	21 315	25 973	7,7	58 550	8 541	30 931	98 022	6,0	8,8
2001	48 359	21 846	26 513	8,0	60 272	8 916	31 086	100 274	6,3	9,1
2002	49 294	22 431	26 863	8,2	61 816	9 120	31 226	102 162	6,5	9,3
2003	49 944	22 888	27 056	8,4	63 071	9 198	31 565	103 834	6,6	9,5
2004	50 867	23 872	26 995	8,6	64 503	9 366	32 040	105 909	6,8	9,7
2005	52 204	24 722	27 482	8,8	66 228	9 746	32 465	108 439	7,0	10,0
2006	52 920	25 275	27 645	9,0	67 175	10 054	32 817	110 071	7,1	10,2
2007	53 482	25 901	27 581	9,1	67 652	10 254	33 064	110 970	7,2	10,3
2008	53 674	26 415	27 259	9,2	67 463	10 378	33 227	111 068	7,3	10,4
2009	53 584	26 516	27 068	9,2	67 154	10 517	33 016	110 687	7,3	10,4

3.3 Lapsiperheiden lasten määrä

Perheiden lapsimääriä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon perheen elinvaihe. Tilastoissa ovat esimerkiksi yksilapsisina perheet, joilla vasta esikoinen on syntynyt. Samoin yksilapsisina ovat perheet, joilla enää viimeinen lapsi asuu kotona. Perhetilastossa on kuvattu tietyn hetken poikkileikkaustilanne, eli minkä kokoisia perheitä maassa tietyllä hetkellä on, ei sitä, mikä on perheen lopullinen lapsiluku. Näin ollen eri ajankohtia on vaikea vertailla väestön ikärakenteen epätasaisuuden vuoksi.

Selvin muutos perheiden lapsimäärissä pitkällä aikavälillä on vähintään nelilapsisten perheiden määrän ja suhteellisen osuuden putoaminen sodan jälkeisistä ajoista (taulukko 7). 1990-luvulta lähtien näiden isojen perheiden osuus lapsiperheistä on kuitenkin noussut hieman, vaikka erityisesti viime vuosien määrälliset vuosimuutokset ovat olleetkin hyvin pieniä.

Yksilapsisten perheiden määrä on kasvanut edellisvuodesta noin 600 lapsiperheellä. Kaikista lapsiperheistä yksilapsisia oli vuoden 2009 lopussa 43,6 prosenttia.

Lapsimäärätilaston kärkisijalla on perhe, jossa asui vuoden 2009 lopussa 15 alaikäistä lasta. Kaikki kotona asuvat lapset mukaan lukien Suomen suurimmat perheet ovat myös 15-lapsisia.

Taulukko 7. Lapsiperheiden lapsiluku 1950–2009

Vuosi	Perheitä yhteensä	1	2	3	4-	Alle 18-v. lapsia keskimäärin
1950	599 329	234 682	173 092	95 100	96 455	2,24
1960	678 046	253 285	202 408	112 446	109 907	2,27
1970	677 035	287 649	222 276	100 358	66 752	1,99
1980	688 732	333 812	264 944	70 100	19 876	1,69
1990	640 637	286 549	250 317	81 163	22 608	1,77
2000	612 627	268 369	230 758	85 025	28 475	1,82
2005	591 528	255 549	225 879	81 775	28 325	1,83
2006	589 448	254 705	225 714	80 794	28 235	1,83
2007	587 767	254 832	225 044	79 594	28 297	1,83
2008	585 224	253 841	224 508	78 550	28 325	1,83
2009	584 172	254 457	223 777	77 528	28 410	1,83
%
1950	100,0	39,2	28,9	15,9	16,1	..
1960	100,0	37,4	29,9	16,6	16,2	..
1970	100,0	42,5	32,8	14,8	9,9	..
1980	100,0	48,5	38,5	10,2	2,9	..
1990	100,0	44,7	39,1	12,7	3,5	..
2000	100,0	43,8	37,7	13,9	4,6	..
2005	100,0	43,2	38,2	13,8	4,8	..
2006	100,0	43,2	38,3	13,7	4,8	..
2007	100,0	43,4	38,3	13,5	4,8	..
2008	100,0	43,4	38,4	13,4	4,8	..
2009	100,0	43,6	38,3	13,3	4,9	..

Lapsiperheen keskimääräistä lapsilukua ei voi suoraan vertailla eri ajankohtina, koska eri perhevaiheessa olevien ikäluokkien suuruudet vaihtelevat. Luvut tulisi ikävakioida. Tosin sekään ei anna suoraan aivan yksiselitteistä tietoa, sillä synnytysikä on kohonnut jatkuvasti. Siten esimerkiksi vuoden 1985 nuorimpia ikäluokkia ei voi suoraan verrata nykyisiin nuoriin ikäluokkiin, nythän jo ensisynnyttäjät ovat keskimäärin kaksi vuotta vanhempia kuin silloin. 1990-luvun alkupuolelta lähtien lapsiperheiden lasten määrä on vuosi vuodelta vähentynyt.

Viime aikojen kehitys tulee esiin kuviossa 6, jossa on äidin ikäryhmittäin laskettu keskimääräinen alaikäisten kotona asuvien lasten määrä. Synnyttäjien vanheneminen näkyy siten, että yli 40-vuotiailla äideillä on lähes saman verran lapsia kussakin ikäryhmässä kuin edellisenä vuonna ja selkeästi enemmän kuin vuonna 1990. Alle 35-vuotiailla äideillä on puolestaan lähes saman verran lapsia kuin edellisenä vuonna ja vuonna 1990.

Kuvio 6. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku äidin mukaan 1985, 1990, 2008 ja 2009

Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen (09) 1734 2798, Timo Nikander (09) 1734 3250, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 30.11.2010