Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

1. Lapseton aviopari on edelleen Suomen yleisin perhetyyppi

Perheet luokitellaan sen mukaan, ovatko puolisot naimisissa, avoliitossa vai rekisteröidyssä parisuhteessa keskenään ja onko perheessä lapsia. Näiden lisäksi on yhden vanhemman perhe. Lapsen iälle ei tässä aseteta mitään rajoitusta. Luvussa 3 käsitellään lapsiperheitä, joilla tarkoitetaan perheitä, joissa asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lapsiperheiden yhteydessä vanhemmista käytetään myös ilmaisua huoltaja. Seuraavassa tarkastelussa yhden vanhemman perheet eivät ole vain yksinhuoltajien perheitä, sillä isänsä tai äitinsä kanssa asuva, lapsen asemassa oleva henkilö voi olla minkä ikäinen tahansa. Tässä tilastossa vanhin lapsen asemassa oleva on 78-vuotias.

Vuoden 2010 lopussa Suomessa oli 1 455 000 perhettä. Määrä lisääntyi 4 600 perheellä edellisestä vuodesta. Lisäys on 1 500 pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Perheisiin kuuluu 76 prosenttia väestöstä. Osuus on pienentynyt 0,3 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Osuuden pienenemisen tahti on pysytellyt tällä tasolla 1990-luvun alusta lähtien. Perheväestön osuus oli suurimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin perheisiin kuului 87 prosenttia väestöstä. Perheisiin kuuluvan väestön määrä on lisääntynyt vuoden 2010 aikana 5 700 hengellä. Koko väestömäärä lisääntyi 23 800 hengellä. Perheen keskikoko oli vuoden 2010 lopussa 2,79 henkeä.

Taulukko 1. Perheväestö ja perheen keskikoko 1950–2010

Vuosi   Perheiden määrä Perheväestö   Koko väestö     Perheväestön osuus, % Perheen keskikoko
1950 930 572 3 457 474 4 029 803 85,8 3,7
1960 1 036 270 3 855 037 4 446 222 86,7 3,7
1970 1 153 878 3 986 005 4 598 336 86,7 3,5
1980 1 278 102 4 023 091 4 787 778 84,0 3,1
1990 1 365 341 4 101 922 4 998 478 82,1 3,0
2000 1 401 963 4 053 850 5 181 115 78,2 2,9
2005 1 426 002 4 037 753 5 255 580 76,8 2,8
2006 1 431 376 4 039 944 5 276 955 76,6 2,8
2007 1 437 709 4 045 561 5 300 484 76,3 2,8
2008 1 444 386 4 051 662 5 326 314 76,1 2,8
2009 1 450 488 4 059 511 5 351 427 75,9 2,8
2010 1 455 073 4 065 168 5 375 276 75,6 2,8

Suomen yleisin perhetyyppi on edelleen lapseton aviopari, joita oli 35 prosenttia kaikista perheistä vuonna 2010. Vielä vuonna 2004 yleisin perhetyyppi Suomessa oli aviopari, jonka luona asuu jonkin ikäisiä lapsia Vuonna 2010 avioparin ja lasten muodostamia perheitä oli 31 prosenttia kaikista perheistä. Tämän perhetyypin määrä on kuitenkin pitkään ollut laskusuunnassa, kun taas lapsettomien avioparien määrä on ollut kasvussa. Viime vuosina vuosimuutokset ovat koko ajan pienentyneet. Esimerkiksi lastensa kanssa asuvien avioparien määrä vähentyi 2 500 perheellä edellisestä vuodesta, kun vielä vuodesta 2005 vuoteen 2006 vähennys oli 6 700. Koska vuosimuutokset ovat pieniä, eri perhetyyppien määrän vähenemisen tai lisääntymisen syitä on vaikea selvästi osoittaa.

Myös avoparien määrä ja osuus perheistä kasvaa. Avopareja, joilla ei ole lapsia, on tosin vielä vain 14 prosenttia kaikista perheistä. Avopareja, joilla on lapsia, on nykyisin kahdeksan prosenttia kaikista perheistä. Määrä on kasvanut hitaasti viime vuosina.

Äiti ja lapsia -perheiden määrä on nyt vähentynyt jo yhtenätoista vuonna peräkkäin. Isä ja lapsia -perheet ovat edelleen harvinaisia, näitä perheitä on vain kaksi perhettä sadasta. Suhteellinen osuus ei ole muuttunut juuri lainkaan viime vuosina.

Taulukko 2. Perheet tyypeittäin 1950–2010

Vuosi     Yhteensä   Aviopari, ei lapsia  Aviopari ja lapsia     Avopari ja lapsia    Avopari, ei lapsia    Äiti ja lapsia   Isä ja lapsia    Rekiste- röity miespari 1) Rekiste- röity naispari 1)
1950 930 572 176 650 593 763 .. .. 137 803 22 356 .. ..
1960 1 036 270 207 897 678 822 .. .. 129 706 19 845 .. ..
1970 2) 1 153 878 260 562 722 001 6 800 19 100 126 394 19 021 .. ..
1980 3) 1 278 102 302 818 711 226 36 200 65 900 140 725 21 233 .. ..
1990 1 365 341 364 452 640 062 65 896 123 471 147 297 24 161 .. ..
2000 1 401 963 436 019 514 868 102 581 160 132 159 432 28 931 .. ..
2001 1 407 759 446 404 501 981 105 399 166 601 158 440 28 934 .. ..
2002 1 411 947 454 977 492 524 107 443 170 368 157 143 29 093 207 192
2003 1 415 104 462 561 483 140 109 672 174 144 156 235 29 352 271 275
2004 1 420 781 471 962 475 705 111 294 177 095 154 851 29 192 325 357
2005 1 426 002 481 209 468 266 112 847 180 590 153 024 29 238 398 430
2006 1 431 376 488 880 461 569 114 671 184 732 151 475 29 101 455 493
2007 1 437 709 496 814 456 235 115 860 188 172 150 251 29 288 527 562
2008 1 444 386 504 728 452 180 115 966 191 177 149 631 29 460 579 665
2009 1 450 488 509 916 448 897 116 797 193 894 149 823 29 765 625 771
2010 1 455 073 513 889 446 433 117 254 195 967 149 651 30 278 706 895
%
1950 100,0 19,0 63,8 .. .. 14,8 2,4 .. ..
1960 100,0 20,1 65,5 .. .. 12,5 1,9 .. ..
1970 2) 100,0 22,6 62,6 0,6 1,7 11,0 1,6 .. ..
1980 3) 100,0 23,7 55,6 2,8 5,2 11,0 1,7 .. ..
1990 100,0 26,7 46,9 4,8 9,0 10,8 1,8 .. ..
2000 100,0 31,1 36,7 7,3 11,4 11,4 2,1 .. ..
2001 100,0 31,7 35,7 7,5 11,8 11,3 2,1 .. ..
2002 100,0 32,2 34,9 7,6 12,1 11,1 2,1 0,0 0,0
2003 100,0 32,7 34,1 7,8 12,3 11,0 2,1 0,0 0,0
2004 100,0 33,2 33,5 7,8 12,5 10,9 2,1 0,0 0,0
2005 100,0 33,7 32,8 7,9 12,7 10,7 2,1 0,0 0,0
2006 100,0 34,2 32,2 8,0 12,9 10,6 2,0 0,0 0,0
2007 100,0 34,6 31,7 8,1 13,1 10,5 2,0 0,0 0,0
2008 100,0 34,9 31,3 8,0 13,2 10,4 2,0 0,0 0,0
2009 100,0 35,2 30,9 8,1 13,4 10,3 2,1 0,0 0,1
2010 100,0 35,3 30,7 8,1 13,5 10,3 2,1 0,0 0,1
1) Rekisteröity pari ja lapsia -perhetyypin perheitä oli yhteensä 281.
2) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 49, Helsinki 1981).
3) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuoden 1981 rekisteripohjaisella perhe- ja avopariaineistolla.

1.1 Nuorten perheellisten naisten perhetyyppi yleisimmin lapseton avopari

Naisten perhetyypit ovat erilaiset eri ikävaiheissa. Nuorilla alle 28-vuotiailla perheellisillä naisilla perhetyyppi on tyypillisimmillään lapseton avopari. Jo 28-vuotiailla yleisin perhetyyppi on aviopari ja lapsia. Vasta 52-vuotiaiden naisten kohdalla yleisimmäksi perhemuodoksi muuttuu lapseton aviopari. Kaikkein vanhimpien (vähintään 89-vuotiaiden) naisten perheeseen kuuluu useammin lapsi kuin aviomies. Tämän ikäisistä naisista perheväestöön kuuluu enää vain yhdeksän prosenttia. Miesten vanhuus on perhetilastojen valossa erilainen. Esimerkiksi 89-vuotiaista miehistä perheisiin kuuluu 46 prosenttia. Tällöin perhe on tyypillisesti aviopari, jonka luona ei asu lapsia.

Kuvio 1A. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2010 (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan)

Kuvio 1A. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2010 (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan)

Kuvio 1B. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2010, suhteellinen jakauma (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan)

Kuvio 1B. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2010, suhteellinen jakauma (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan)

1.2 Rekisteröityjä pareja on edelleen vähän

Vuoden 2010 lopussa rekisteröidyssä parisuhteessa eli 706 miesparia ja 895 naisparia, mikä oli yhteensä 205 paria enemmän kuin vuonna 2009. Nämä perheet esitetään suurimmassa osassa tämän julkaisun taulukoita avioparien joukossa. Joissain koko maan taulukoissa nämä perheet esiintyvät omina ryhminään. Tämä tieto voidaan tietosuojasyistä esittää kunnittain vain, jos pareja on vähintään viisi. Kuviossa 2 on rekisteröityjen mies- ja naisparien ikäjakauma parin nuoremman puolison mukaan. Siitä havaitaan, että miesparit ovat naispareja vanhempia. Muissa kuvioissa rekisteröidyt parit ovat avioparien joukossa. Rekisteröityjä pareja on vielä niin vähän, etteivät ne omana ryhmänään erottuisi.

Kuvio 2. Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 2010

Kuvio 2. Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 2010

1.3 Alle 40-vuotiaat lapsettomat naiset useammin avo- kuin avioliitossa

Avoliitto on nuorten lapsettomien asumisen malli. Aina 40-vuotiaaksi asti lapsettomien naisten parisuhde on useammin avo- kuin avioliitto. Äideistä puolestaan vain alle 25-vuotiaiden pienessä joukossa on enemmän avoliitossa asuvia kuin naimisissa olevia. Sitä vanhemmista puolison kanssa asuvista äideistä enemmistö on naimisissa. Mitä vanhempi nainen, sitä todennäköisemmin hänen parisuhteensa on avioliitto.

Avioparien osuus kaikista perheistä on 66 prosenttia ja parisuhdeperheistä 75 prosenttia. Avopareja on kaikista perheistä 22 prosenttia. Parisuhdeperheistä avopareja on 25 prosenttia.

Kaikista aviopareista 82 prosenttia on sellaisia, joissa kumpikin puoliso on ensimmäisessä avioliitossaan, joten voidaan sanoa perinteisen perhemallin olevan vielä vallitseva Suomessa. Avopareista 67 prosenttia on sellaisia, ettei kumpikaan puolisoista ole ollut aikaisemmin naimisissa. Avopareilla on siten keskimäärin selvästi useammin kuin aviopareilla jommankumman puolison edellinen avioliitto taustalla. Rekisteröidyistä miespareista 84 prosentilla ei ole kummallakaan puolisolla avioliittoa takanaan, naispareista 75 prosentilla.

1.4 Avovaimot avomiehiä useammin leskiä

Aikaisemmin ihmisen siviilisääty kertoi aika paljon hänen perheestään. Nykyään ei siviilisäädystä voi päätellä juuri mitään. Siviilisääty on menettänyt Pohjoismaissa merkitystään demografisena muuttujana.

Avopuolison kanssa ilman lapsia elävistä naisista 74 ja miehistä 75 prosenttia on naimattomia. Avovaimoissa taas on leskiä enemmän kuin avomiehissä.

Lasten ja avopuolison kanssa asuvista miehistä hieman suurempi osa kuin naisista on naimattomia. Vastaavasti eronneita miehiä on hieman vähemmän kuin naisia. Selityksenä ovat varmaankin uusperheet, joihin eronneen äidin luo on muuttanut uusi puoliso. Avoäideissä on myös leskiä hieman enemmän kuin avoisissä.

Taulukko 3. Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa ja yhden vanhemman perheissä 2010

Siviilisääty Perhetyyppi
Avomies ei lapsia Avovaimo ei lapsia Avomies ja lapsia Avovaimo ja lapsia Isä ja lapsia Isä ja alle  18-v. lapsia Äiti ja lapsia Äiti ja alle  18-v. lapsia
Naimaton 75,0 73,9 78,3 77,3 18,1 26,7 31,4 40,8
Naimisissa 0,8 0,7 0,4 0,5 13,0 14,6 9,8 12,0
Eronnut 22,4 21,3 20,7 20,9 51,6 53,1 42,8 44,2
Leski 1,8 4,2 0,6 1,3 17,4 5,7 16,0 3,0
Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0
N 195 929 195 922 117 248 117 237 30 265 15 833 149 543 101 863

Yhden vanhemman perheiden isät ja äidit eroavat siviilisäädyiltään. Isistä yli puolet on eronneita, äideistä selvästi harvempi. Naimattomia näistä äideistä on 31 prosenttia, isistä vain 17 prosenttia. On kuitenkin huomioitava, että lapsen iällä ei ole mitään rajoitusta, eli ei puhuta yksinhuoltajista. Yhden vanhemman perheen lapsi voi olla minkä ikäinen tahansa, eli tässä mukana ovat myös esimerkiksi vanhojen leskiäitien ja heidän aikuisten lastensa muodostamat perheet.

Taulukkoon 3 on lisätty myös yhden vanhemman perheiden sarakkeet, eli isät ja äidit, joilla on alaikäisiä lapsia. Heidän siviilisäätyrakenteensa poikkeaa selvästi kaikkien yhden vanhemman perheiden ryhmästä. Leskiä on vähemmän ja kaikkia muita siviilisäätyjä on enemmän. Huomionarvoista on, että leskiä on yksinhuoltajaisissä suhteellisesti lähes kaksinkertainen määrä kuin -äideissä, vaikka leskeksi jää vähemmän isiä kuin äitejä. Eroissa lapset yleensä jäävät äidille, kuolemantapauksissa valinnanvaraa ei ole. Jo 41 prosenttia yksinhuoltajaäideistä on naimattomia, osa alkujaankin yksinhuoltajia, mutta suurempi osa avoerojen seurauksena.


Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen (09) 1734 2798, Timo Nikander (09) 1734 3250, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 30.11.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2010, 1. Lapseton aviopari on edelleen Suomen yleisin perhetyyppi . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/perh/2010/02/perh_2010_02_2011-11-30_kat_001_fi.html