3. Lapsiperheiden määrä pienenee tasaisesti
Suomessa oli vuoden 2011 lopussa 581 000 lapsiperhettä. Lapsiperheessä asuu kotona vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lapsiperheitä on 40 prosenttia kaikista perheistä. Lapsiperheiden osuus on viime vuodet ollut tasaisessa laskussa. Lapsiperheissä asuu vanhemmatkin sisarukset mukaan lukien 40 prosenttia väestöstä.
Lapsiperheiden määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 1 800 perheellä. Vähennyksen määrä on sama kuin edellisenä vuonna. Lapsiperheiden määrä vähenee, koska esikoistaan odottavien perheiden ikäluokat ovat pienempiä kuin kuopuksensa täysi-ikäisyyttä juhlivat ikäluokat. Myös yhä useammat naiset jäävät lapsettomiksi tahtoen tai tahtomattaan. Esimerkiksi 35-vuotiaista, vuonna 1976 syntyneistä, naisista on nyt lapsettomia 27 prosenttia. Osuus on sama kuin vuonna 1974 syntyneistä naisista edellisenä vuonna. Vuonna 1990 lapsettomia 35-vuotiaista oli 19 prosenttia. (Väestörakenne 1990 ja 2011)
Sellaisten lapsiperheiden määrä, joissa on alle 7-vuotiaita lapsia, lisääntyi jo seitsemäntenä vuotena peräkkäin. Vuonna 2011 tällaisten perheiden määrä kasvoi 1 400:lla. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että syntyneiden lasten määrä on 2000-luvun alkuvuosina lisääntynyt.
Taulukko 5. Lapsiperheet tyypeittäin 1950–2011
Vuosi | Yhteensä | Aviopari ja lapsia | Avopari ja lapsia | Äiti ja lapsia | Isä ja lapsia | Rekiste- röity pari ja lapsia | Henkilöitä lapsi- perheissa | Alle 18-v. lapsia | Lapsi- perheitä kaikista, % | Lapsi- perhe- väestö, % |
1950 | 599 329 | 515 115 | .. | 74 319 | 9 895 | .. | .. | 1 341 330 | 64 | .. |
1960 | 678 046 | 601 542 | .. | 67 381 | 9 123 | .. | .. | 1 536 464 | 65 | .. |
1970 1) | 677 035 | 602 076 | 5 800 | 61 173 | 7 986 | .. | .. | 1 345 089 | 59 | .. |
1980 2) | 688 732 | 572 142 | 32 100 | 74 839 | 9 651 | .. | .. | 1 163 926 | 54 | .. |
1990 | 640 637 | 490 999 | 59 900 | 78 948 | 10 790 | .. | 2 437 592 | 1 135 686 | 47 | 49 |
2000 | 612 627 | 398 892 | 95 120 | 103 984 | 14 631 | .. | 2 317 291 | 1 116 687 | 44 | 45 |
2005 | 591 528 | 368 553 | 104 782 | 103 044 | 15 063 | 86 | 2 232 613 | 1 084 865 | 42 | 43 |
2006 | 589 448 | 365 326 | 106 422 | 102 469 | 15 111 | 120 | 2 223 718 | 1 080 728 | 41 | 42 |
2007 | 587 767 | 362 884 | 107 290 | 102 156 | 15 291 | 146 | 2 216 526 | 1 076 522 | 41 | 42 |
2008 | 585 224 | 360 904 | 107 034 | 101 717 | 15 382 | 187 | 2 206 209 | 1 071 800 | 41 | 41 |
2009 | 584 172 | 358 871 | 107 377 | 102 146 | 15 549 | 229 | 2 200 603 | 1 068 554 | 40 | 41 |
2010 | 582 360 | 356 943 | 107 368 | 101 946 | 15 836 | 267 | 2 200 603 | 1 068 554 | 40 | 41 |
2011 | 580 547 | 354 567 | 107 738 | 101 963 | 15 940 | 339 | 2 185 130 | 1 061 710 | 40 | 40 |
% | ||||||||||
1950 | 100,0 | 85,9 | .. | 12,4 | 1,7 | .. | .. | .. | .. | .. |
1960 | 100,0 | 88,7 | .. | 9,9 | 1,3 | .. | .. | .. | .. | .. |
1970 | 100,0 | 88,9 | 0,9 | 9,0 | 1,2 | .. | .. | .. | .. | .. |
1980 | 100,0 | 83,1 | 4,7 | 10,9 | 1,4 | .. | .. | .. | .. | .. |
1990 | 100,0 | 76,6 | 9,4 | 12,3 | 1,7 | .. | .. | .. | .. | .. |
2000 | 100,0 | 65,1 | 15,5 | 17,0 | 2,4 | .. | .. | .. | .. | .. |
2005 | 100,0 | 62,3 | 17,7 | 17,4 | 2,5 | 0,0 | .. | .. | .. | .. |
2006 | 100,0 | 62,0 | 18,1 | 17,4 | 2,6 | 0,0 | .. | .. | .. | .. |
2007 | 100,0 | 61,7 | 18,3 | 17,4 | 2,6 | 0,0 | .. | .. | .. | .. |
2008 | 100,0 | 61,7 | 18,3 | 17,4 | 2,6 | 0,0 | .. | .. | .. | .. |
2009 | 100,0 | 61,4 | 18,4 | 17,5 | 2,7 | 0,0 | .. | .. | .. | .. |
2010 | 100,0 | 61,3 | 18,4 | 17,5 | 2,7 | 0,0 | .. | .. | .. | .. |
2011 | 100,0 | 61,1 | 18,6 | 17,6 | 2,7 | 0,1 |
2) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuosien 1981 rekisteripohjaisella perhe- ja avopariaineistolla.
3.1 Lapsiperheistä 61 prosenttia on avioparin perheitä
Yleisin lapsiperhe on edelleenkin avioparin perhe. Aviopari on huoltajana 61 prosentissa lapsiperheistä. Tämä tosin on lapsiperhemuoto, jonka määrä ja suhteellinen osuus ovat jatkuvasti pienentyneet, mutta silti sen vallitsevaa asemaa eivät muut perhemallit uhkaa vielä vuosikausiin. Kaikkien muiden lapsiperhetyyppien määrät kasvoivat vuoden aikana. Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli 107 700 avoparien lapsiperhettä, mikä on 19 prosenttia lapsiperheistä.
Nykyään 54 prosenttia esikoisista syntyy avioliiton ulkopuolella. Osuus on pysynyt lähes ennallaan vuodesta 1999 lähtien. Kaikista vuonna 2011 syntyneistä lapsista avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus on 41 prosenttia (Väestönmuutokset 2011).
Niiden lapsiperheiden, joissa on äiti ja lapsia, määrä (102 000) on kasvanut edellisestä vuodesta hieman. Näiden perheiden osuus lapsiperheistä on kuitenkin pysynyt samalla tasolla. Yhden vanhemman perheitä (äiti ja lapsia tai isä ja lapsia) on edelleen viidennes lapsiperheistä. Sellaiset lapsiperheet, joissa asuu vakituisesti isä ja lapsia, ovat edelleen melko harvinaisia. Niitä on vain 15 900. Vielä harvinaisempia ovat rekisteröidyn parin ja alle 18-vuotiaiden lasten muodostamat perheet, joita on noin 300.
Kuvio 5A. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 2011
Kuvio 5B. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 2011, suhteellinen jakauma
3.2 Yhdeksän prosenttia lapsiperheistä on uusperheitä
Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 18-vuotias vain toisen puolison lapsi, eli lapsi on tavallaan saanut uuden sosiaalisen vanhemman. Arkikielessä kuulee käsitettä käytettävän väljemmin: erilaisista erojen seurauksena syntyneistä viikonloppuperheistä puhutaan uusperheinä. Perhetilastot joudutaan kuitenkin tekemään lapsen vakinaisen asuinpaikan mukaan. Samaa lasta ei voida tilastoida kahteen perheeseen. Eronneet isät ja äidit, joiden luona on lapsia vain viikonloppuisin ja lomalla, jäävät perhetilaston ulkopuolelle, elleivät ole perustaneet uutta perhettä.
Uusperheitä on yhdeksän prosenttia (53 000 perhettä) kaikista lapsiperheistä. Uusperheiden määrä on kasvanut hitaasti siitä lähtien kun niistä vuonna 1990 tehtiin ensimmäiset tilastot. Vuonna 2011 määrä kasvoi lähes sadalla perheellä.
Puolet uusperheen vanhemmista on naimisissa keskenään ja puolet avoliitossa. Yleensä uusperheen lapsi on äidin lapsi, joka on saanut uuden sosiaalisen isän. Jos perheeseen on syntynyt yhteinenkin lapsi, ovat vanhemmat tavallisimmin menneet naimisiin, mutta muuten uudet puolisot asuvat enimmäkseen avoliitossa. Perheet, joissa asuu vakituisesti "sinun, minun ja meidän lapsia" ovat edelleen harvinaisuuksia, tällaisia perheitä on 768.
Taulukko 6. Uusperheet 1990–2011
Vuosi | Yhteensä | Aviopari | Avopari | Uusper- heiden osuus lapsi- perheistä, % | Äidin lapset | Isän lapset | Yhteiset lapset | Alle 18-v. lapsia uusper- heissä | Ei yhteisten lasten osuus kaikista lapsista, % | Uusperheiden alle 18-v. lasten osuus kaikista lapsista, % |
1990 | 44 426 | 21 808 | 22 618 | 6,9 | 50 713 | 7 443 | 30 089 | 88 245 | 5,1 | 7,8 |
1995 | 42 460 | 19 197 | 23 263 | 6,6 | 50 322 | 7 637 | 29 242 | 87 201 | 5,0 | 7,6 |
2000 | 47 288 | 21 315 | 25 973 | 7,7 | 58 550 | 8 541 | 30 931 | 98 022 | 6,0 | 8,8 |
2001 | 48 359 | 21 846 | 26 513 | 8,0 | 60 272 | 8 916 | 31 086 | 100 274 | 6,3 | 9,1 |
2002 | 49 294 | 22 431 | 26 863 | 8,2 | 61 816 | 9 120 | 31 226 | 102 162 | 6,5 | 9,3 |
2003 | 49 944 | 22 888 | 27 056 | 8,4 | 63 071 | 9 198 | 31 565 | 103 834 | 6,6 | 9,5 |
2004 | 50 867 | 23 872 | 26 995 | 8,6 | 64 503 | 9 366 | 32 040 | 105 909 | 6,8 | 9,7 |
2005 | 52 204 | 24 722 | 27 482 | 8,8 | 66 228 | 9 746 | 32 465 | 108 439 | 7,0 | 10,0 |
2006 | 52 920 | 25 275 | 27 645 | 9,0 | 67 175 | 10 054 | 32 817 | 110 071 | 7,1 | 10,2 |
2007 | 53 482 | 25 901 | 27 581 | 9,1 | 67 652 | 10 254 | 33 064 | 110 970 | 7,2 | 10,3 |
2008 | 53 674 | 26 415 | 27 259 | 9,2 | 67 463 | 10 378 | 33 227 | 111 068 | 7,3 | 10,4 |
2009 | 53 584 | 26 516 | 27 068 | 9,2 | 67 154 | 10 517 | 33 016 | 110 687 | 7,3 | 10,4 |
2010 | 53 265 | 26 612 | 26 653 | 9,1 | 66 508 | 10 417 | 33 057 | 109 982 | 7,2 | 10,3 |
2011 | 53 361 | 26 698 | 26 663 | 9,2 | 66 423 | 10 473 | 33 169 | 110 065 | 7,2 | 10,4 |
3.3 Viisi prosenttia lapsiperheistä vähintään nelilapsisia
Perheiden lapsimääriä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon perheen elinvaihe. Tilastoissa ovat esimerkiksi yksilapsisina perheet, joilla vasta esikoinen on syntynyt. Samoin yksilapsisina ovat perheet, joilla enää viimeinen lapsi asuu kotona. Perhetilastossa on kuvattu tietyn hetken poikkileikkaustilanne, eli minkä kokoisia perheitä maassa tietyllä hetkellä on, ei sitä, mikä on perheen lopullinen lapsiluku. Näin ollen eri ajankohtia on vaikea vertailla väestön ikärakenteen epätasaisuuden vuoksi.
Selvin muutos perheiden lapsimäärissä pitkällä aikavälillä on vähintään nelilapsisten perheiden määrän ja suhteellisen osuuden putoaminen sodan jälkeisistä ajoista (taulukko 7). 1980-luvun puolenvälin jälkeen näiden isojen perheiden määrä alkoi nousta, mutta nousu hiipui 2000-luvulle tultaessa. Viime vuosikymmenen ajan määrä on pysynyt melko vakaana. Kun samaan aikaan yksi- ja kaksilapsisten lapsiperheiden määrät ovat vähentyneet, niin vähintään nelilapsisten lapsiperheiden suhteellinen osuus on suurentunut viiden prosentin tuntumaan. Vähintään nelilapsisten perheiden määrä on viime vuodesta kasvanut lähes 200:lla.
Lapsimäärätilaston kärkisijalla on perhe, jossa asui vuoden 2011 lopussa 15 alaikäistä lasta. Kaikki kotona asuvat lapset mukaan lukien Suomen suurimmat perheet ovat myös 15-lapsisia.
Taulukko 7. Lapsiperheiden lapsiluku 1950–2011
Vuosi | Perheitä yhteensä | Perheiden lapsiluku | Alle 18-v. lapsia keskimäärin | |||
1 | 2 | 3 | 4- | |||
1950 | 599 329 | 234 682 | 173 092 | 95 100 | 96 455 | 2,24 |
1960 | 678 046 | 253 285 | 202 408 | 112 446 | 109 907 | 2,27 |
1970 | 677 035 | 287 649 | 222 276 | 100 358 | 66 752 | 1,99 |
1980 | 688 732 | 333 812 | 264 944 | 70 100 | 19 876 | 1,69 |
1990 | 640 637 | 286 549 | 250 317 | 81 163 | 22 608 | 1,77 |
2000 | 612 627 | 268 369 | 230 758 | 85 025 | 28 475 | 1,82 |
2005 | 591 528 | 255 549 | 225 879 | 81 775 | 28 325 | 1,83 |
2008 | 585 224 | 253 841 | 224 508 | 78 550 | 28 325 | 1,83 |
2009 | 584 172 | 254 457 | 223 777 | 77 528 | 28 410 | 1,83 |
2010 | 582 360 | 254 551 | 222 596 | 76 860 | 28 353 | 1,83 |
2011 | 580 547 | 253 995 | 221 643 | 76 367 | 28 542 | 1,83 |
% | ||||||
1950 | 100,0 | 39,2 | 28,9 | 15,9 | 16,1 | .. |
1960 | 100,0 | 37,4 | 29,9 | 16,6 | 16,2 | .. |
1970 | 100,0 | 42,5 | 32,8 | 14,8 | 9,9 | .. |
1980 | 100,0 | 48,5 | 38,5 | 10,2 | 2,9 | .. |
1990 | 100,0 | 44,7 | 39,1 | 12,7 | 3,5 | .. |
2000 | 100,0 | 43,8 | 37,7 | 13,9 | 4,6 | .. |
2005 | 100,0 | 43,2 | 38,2 | 13,8 | 4,8 | .. |
2008 | 100,0 | 43,4 | 38,4 | 13,4 | 4,8 | .. |
2009 | 100,0 | 43,6 | 38,3 | 13,3 | 4,9 | .. |
2010 | 100,0 | 43,7 | 38,2 | 13,2 | 4,9 | .. |
2011 | 100,0 | 43,8 | 38,2 | 13,2 | 4,9 |
Lapsiperheen keskimääräistä lapsilukua ei voi suoraan vertailla eri ajankohtina, koska eri perhevaiheessa olevien ikäluokkien suuruudet vaihtelevat. Luvut tulisi ikävakioida. Sekään ei anna suoraan aivan yksiselitteistä tietoa, sillä synnytysikä on kohonnut jatkuvasti. Siten esimerkiksi vuoden 1985 nuorimpia ikäluokkia ei voi suoraan verrata nykyisiin nuoriin ikäluokkiin, sillä nythän jo ensisynnyttäjät ovat keskimäärin kaksi vuotta vanhempia kuin silloin. 1990-luvulta lähtien lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku on kuitenkin pysynyt tasaisena.
Viime aikojen kehitys tulee esiin kuviossa 6, jossa on äidin ikäryhmittäin laskettu keskimääräinen alaikäisten kotona asuvien lasten määrä. Synnyttäjien vanheneminen näkyy siten, että yli 40-vuotiailla äideillä on lähes saman verran lapsia kussakin ikäryhmässä kuin edellisenä vuonna ja selkeästi enemmän kuin vuonna 1995. Alle 35-vuotiailla äideillä on puolestaan lähes saman verran lapsia kuin edellisenä vuonna.
Kuvio 6. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku äidin iän mukaan 1985, 1995, 2010 ja 2011
Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus
Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 09 1734 2798, Timo Nikander 09 1734 3250, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 9.11.2012
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2011,
3. Lapsiperheiden määrä pienenee tasaisesti
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/perh/2011/02/perh_2011_02_2012-11-09_kat_003_fi.html