Etusivu > Tilastot > Perheet > 2011 > Vuosikatsaus > 5. Lapsista 66 prosenttia asuu avioparien perheissä

5. Lapsista 66 prosenttia asuu avioparien perheissä

Lapsiperheitä voidaan tarkastella myös pitämällä yksikkönä perheen sijasta lasta. Tulokset ovat tällöin hieman erilaisia. Esimerkiksi 61 prosenttia lapsiperheistä oli avioparien perheitä, mutta 66 prosenttia lapsista asuu avioparien perheissä, koska niissä on keskimäärin enemmän lapsia kuin avoparien ja yhden vanhemman perheissä. Kahden vanhemman perheessä (eli kun lukuun lisätään avoparien ja rekisteröityjen parien lapset) asuu 83 prosenttia alaikäisistä lapsista kuten edellisenäkin vuonna.

Taulukko 8. Alle 18-vuotiaat lapset perhetyypeittäin 1985–2011

Vuosi	Yhteensä	Aviopari	Rekisteröity parisuhde	Avopari	Äiti	Isä
1985	1 136 027	959 580	..	61 386	102 413	12 648
1990	1 135 686	916 855	..	91 164	113 184	14 483
1995	1 150 562	858 255	..	125 222	148 706	18 379
2000	1 116 687	777 447	..	156 411	162 544	20 285
2005	1 084 865	727 638	131	172 898	162 875	21 323
2006	1 080 728	721 911	183	175 516	161 834	21 284
2007	1 076 522	716 804	216	176 801	161 184	21 517
2008	1 071 800	713 202	277	175 986	160 730	21 605
2009	1 068 554	708 684	331	175 951	161 755	21 833
2009	1 068 554	708 684	331	175 951	161 755	21 833
2010	1 064 470	704 953	397	175 563	161 427	22 130
2011	1 061 710	701 396	500	175 981	161 575	22 258
Prosenttia
1985	100,0	84,5	..	5,4	9,0	1,1
1990	100,0	80,7	..	7,9	10,0	1,3
1995	100,0	74,6	..	10,9	12,9	1,6
2000	100,0	69,6	..	14,0	14,6	1,8
2005	100,0	67,1	0,0	15,9	15,0	2,0
2006	100,0	66,8	0,0	16,2	15,0	2,0
2007	100,0	66,6	0,0	16,4	15,0	2,0
2008	100,0	66,5	0,0	16,4	15,0	2,0
2009	100,0	66,3	0,0	16,5	15,1	2,0
2010	100,0	66,2	0,0	16,5	15,2	2,1
2011	100,0	66,1	0,0	16,6	15,2	2,1

Alle vuoden ikäisistä vauvoista 92 prosenttia asuu kummankin vanhempansa kanssa, 8 prosenttia yksinhuoltajaäidin kanssa (kuvio 9). Ensin mainittu prosenttiosuus on noussut yhdessätoista vuodessa vain prosenttiyksikön, jälkimmäinen on pysynyt ennallaan.

Isän tai äidin kanssa asuvien lasten osuus nousee iän myötä. 17-vuotiaista lapsista viidennes asuu vain äidin kanssa, vuosikymmen sitten 17 prosenttia. Vastaavasti neljä prosenttia asui vain isän kanssa, mikä on sama prosenttiosuus kuin vuosikymmen aiemmin.

Kuvio 9. Lapset perhetyypin ja iän mukaan 2011

5.1 Kolmannes lapsista elää ainakin kahden sisaruksensa kanssa

Vaikka 44 prosenttia lapsiperheistä oli vuoden 2011 lopussa yksilapsisia, perheiden lapsista oli samanaikaisesti ainoita lapsia vain 24 prosenttia. Näistä lapsista useilla ainoana lapsena olo on vain tilapäistä, sillä osa tulee saamaan sisaruksen myöhemmin. Osalla vanhempi sisarus on jo täyttänyt 18 vuotta tai muuttanut pois kotoa.

Vuoden 2011 lopussa 42 prosenttia lapsista eli yhden sisaruksen kanssa ja peräti 34 prosentilla lapsista oli ainakin kaksi sisarusta kotonaan. Vuonna 1985 vain 27 prosentilla lapsista oli vähintään kaksi sisarusta kotona.

Taulukko 9. Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan 1985–2011

Vuosi	Yhteensä	Perheen alaikäisten lasten määrä
		1	2	3	4-
1985	1 136 027	306 784	518 206	221 211	89 826
1990	1 135 751	286 529	500 680	243 504	105 038
1995	1 150 562	284 915	484 092	257 283	124 272
2000	1 116 687	268 369	461 516	255 075	131 727
2005	1 084 865	255 549	451 758	245 325	132 233
2006	1 080 728	254 705	451 428	242 382	132 213
2007	1 076 522	254 832	450 088	238 782	132 820
2008	1 071 800	253 841	449 016	235 650	133 293
2009	1 068 554	254 457	447 554	232 584	133 959
2010	1 064 470	254 551	445 192	230 580	134 147
2011	1 061 710	253 995	443 286	229 101	135 328
Prosenttia
1985	100,0	27,0	45,6	19,5	7,9
1990	100,0	25,2	44,1	21,4	9,2
1995	100,0	24,8	42,1	22,4	10,8
2000	100,0	24,0	41,3	22,8	11,8
2005	100,0	23,6	41,6	22,6	12,2
2006	100,0	23,6	41,8	22,4	12,2
2007	100,0	23,7	41,8	22,2	12,3
2008	100,0	23,7	41,9	22,0	12,4
2009	100,0	23,8	41,9	21,8	12,5
2010	100,0	23,9	41,8	21,7	12,6
2011	100,0	23,9	41,8	21,6	12,7

Perhetilastojen poikkileikkauksellisuus havainnollistuu kuviossa 10. Siinä on perheiden lapset iän ja perheen lapsiluvun mukaan. Tässä ainoita lapsia määriteltäessä on otettu huomioon perheen kotona asuvat alle 18-vuotiaat lapset. Alle vuoden ikäisistä ainoita lapsia on 41 prosenttia, eli he ovat perheidensä esikoisia. Alhaisimmillaan ainoiden lasten osuus ikäluokasta on 7–8-vuotiailla: heistä 13 prosenttia on ainoita lapsia.

Esikoisen ollessa noin 7-vuotias ilmeisesti perheeseen on jo viimeistään syntynyt toinenkin lapsi. Toisaalta vanhempi sisarus on harvemmin täyttänyt 18 vuotta. Kun voidaan olettaa, että osalle 7-vuotiaista syntyy vielä sisarus ja osalla on jo kotoa lähtenyt sisarus, voidaan päätellä, että noin 10 prosenttia lapsista jää lopullisesti ainokaiseksi. Samaan tulokseen päädytään tarkastelemalla koko maan naisten lapsimääriä synnytettyjen lasten määrän mukaan.

Kuviosta 10 näkyy, että 8–9-vuotiailla perhe on suurimmillaan. Tämän ikäisistä 44 prosenttia asuu perheissä, joissa on vähintään kolme alaikäistä lasta. Osuus on yhtä suuri kuin edellisenäkin vuonna.

Kuvio 10. Lapset iän ja perheen alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 2011

5.2 Etelä-Karjalassa ja Ahvenanmaalla eniten ilman sisaruksia asuvia

Sisarusten määrissä on eroja myös alueittain. Alueilla joissa perheet ovat suurempia, useiden sisarusten kanssa asuvien lasten osuus on myös luonnollisesti suurempi kuin pienten perheiden alueilla. Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla yli 20 prosentilla lapsista on kolme tai enemmän kotona asuvaa alle 18-vuotiasta sisarusta. Sen sijaan Kymenlaaksossa, Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla yli kolmen sisaruksen kanssa elävien lasten osuus on alle 10 prosenttia.

Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla on toisaalta myös pienimmät ilman sisaruksia elävien lasten osuudet − alle 20 prosenttia molemmissa. Kymenlaaksossa, Uudellamaalla, Etelä-Karjalassa ja Ahvenanmaalla useammalla kuin joka neljännellä lapsella ei ole kotona asuvia sisaruksia.

Kuvio 11. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 2011

Suomen kunnista suhteellisesti vähiten ilman sisaruksia eläviä lapsia on Yli-Iissä (9 %), Luodossa ja Sievissä (10 %). Suhteellisesti eniten ilman sisaruksia eläviä on Helsingissä, Kolarissa ja Pelkosenniemellä (kaikissa 31 %).

Vähintään kolmen sisaruksen kanssa asuvia suurperheiden lapsia on suhteellisesti eniten Merijärvellä (54 %), Yli-Iissä (52 %) ja Lumijoella (51 %). Lisäksi myös Ranualla, Perhossa ja Sievissä yli puolet lapsista asuu vähintään nelilapsisissa perheissä. Lapsia, jotka asuvat vähintään kolmen sisaruksen kanssa, on luonnollisesti suhteellisesti eniten kunnissa, joissa lapsiperheiden koko on suurin (Luku 4.2). Suhteellisesti vähiten vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä on Ahvenanmaan Brändössä ja Sottungassa, joissa nelilapsisia perheitä ei ole lainkaan. Seuraavaksi tulevat Hammarland ja Sund (4 %). Manner-Suomessa vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä on vähiten Taivassalossa (5 %), Naantalissa ja Ristijärvellä (6 %).

5.3 Seitsemän prosenttia lapsista on uusperheen lapsia

Uusperheissä kasvaa kaikkiaan 110 000 alle 18-vuotiasta lasta (10 % kaikista lapsista) kuten edellisenäkin vuonna. Näistä puolisoiden yhteisiä lapsia on 33 200, eli lapsi on syntynyt perheeseen, jossa on ennestään vain äidin ja/tai vain isän lapsia. Uusperheistä 44 prosenttia on sellaisia, että perheeseen on syntynyt myös yhteisiä lapsia. Varsinaisia uusperheen lapsia, eli lapsia, jotka ovat saaneet uuden sosiaalisen vanhemman, on 77 000 (7 % kaikista lapsista). Näistä lapsista 66 400 on äidin perheeseen tuomia lapsia ja 10 500 isän.

5.4 Lapsista 13 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia

Lasten ulkomaalaistaustaisuutta voidaan tarkastella sen mukaan, ovatko lapset itse syntyneet ulkomailla tai onko vähintään toinen heidän vanhemmistaan syntynyt ulkomailla. Näillä kriteereillä ulkomaalaistaustaisten lasten osuudeksi kaikista lapsista saadaan 13 prosenttia (137 000). Toki on muistettava, että osa ulkomailla syntyneistä lapsista voi olla myös suomalaistaustaisia, esimerkiksi ulkomailla työkomennuksella olevien Suomessa syntyneiden vanhempien lapsia. Tässä tarkastelun kohteena ovat kaikki Suomen väestössä olevat lapset, myös ne, jotka eivät kuulu perheväestöön.

Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Vuoden 2002 lopussa lapsista kahdeksan prosenttia oli sellaisia, jotka olivat syntyneet ulkomailla tai joiden vanhemmista vähintään toinen oli ulkomailla syntynyt.

Vuoden 2011 lopussa lapsista kolme prosenttia oli ulkomailla syntyneitä, mikä on prosenttiyksikkö enemmän kuin vuonna 2002. Lapsia, jotka itse ovat syntyneet Suomessa, mutta joiden kumpikin vanhempi on syntynyt ulkomailla, on myös kolme prosenttia, vuonna 2002 vastaava osuus oli prosentti.

Kuten vuonna 2002, myös vuonna 2011 ulkomaalaistaustaisten lasten joukossa oli eniten niitä lapsia, jotka olivat itse Suomessa syntyneitä, mutta toinen vanhemmista ulkomailla syntynyt (7 %).

Kuvio 12. Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18–vuotiaista 2002–2011

Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 09 1734 2798, Timo Nikander 09 1734 3250, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 9.11.2012