2. Kokonaan vieraskielisiä perheitä vain kolme prosenttia
Kaikista perheistä 86 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia (3,75). Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen- ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on kolmessa prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 51 200 eli kolme prosenttia kaikista perheistä.
Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä. Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 4 200 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia.
Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 27 500 on avio- tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 21 800. Liitot vieraskielisten kanssa ovat lisääntyneet 2 500:lla.
Taulukko 4. Suomen-, ruotsin- tai muunkieliset perheet 1990–2013
Mies/vaimo suomen tai muunkielinen | Vuosi | ||||||
1990 | 1995 | 2000 | 2005 | 2010 | 2012 | 2013 | |
Suomenkielinen mies ja suomenkielinen vaimo | 1 088 742 | 1 081 473 | 1 089 232 | 1 105 316 | 1 114 828 | 1 114 397 | 1 113 618 |
Suomenkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo | 16 544 | 16 876 | 17 394 | 17 904 | 18 337 | 18 463 | 18 496 |
Suomenkielinen vaimo ja ruotsinkielinen mies | 22 734 | 22 822 | 23 445 | 24 218 | 24 552 | 24 696 | 24 738 |
Suomenkielinen mies ja muunkielinen vaimo | 4 020 | 7 636 | 11 094 | 16 062 | 21 772 | 24 419 | 25 753 |
Suomenkielinen vaimo ja muunkielinen mies | 5 951 | 8 679 | 10 236 | 13 181 | 17 441 | 19 423 | 20 354 |
Suomenkielinen äiti/isä | 162 209 | 174 554 | 174 861 | 166 741 | 161 302 | 159 373 | 158 547 |
Ruotsinkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo | 53 348 | 50 845 | 49 198 | 48 190 | 47 881 | 47 633 | 47 434 |
Ruotsinkielinen mies ja muunkielinen vaimo | 300 | 483 | 655 | 982 | 1 434 | 1 623 | 1 735 |
Ruotsinkielinen vaimo ja muunkielinen mies | 410 | 597 | 678 | 943 | 1 261 | 1 396 | 1 471 |
Ruotsinkielinen äiti/isä | 8 489 | 8 871 | 8 609 | 8 147 | 7 953 | 7 775 | 7 750 |
Muunkielinen mies ja muunkielinen vaimo | 1 832 | 7 425 | 11 668 | 16 944 | 27 638 | 33 826 | 37 375 |
Muunkielinen äiti/isä | 762 | 2 709 | 4 893 | 7 374 | 10 674 | 12 709 | 13 768 |
2.1 Venäjänkielisten perheistä 15 prosenttia on yhden vanhemman perheitä
Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjänkieliset. Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli yhteensä 13 700 sellaista venäjänkielistä perhettä, joissa perheen ainoa vanhempi tai molemmat vanhemmat olivat venäjänkielisiä. Hieman vähemmän (12 200) on perheitä, joissa jompikumpi puolisoista on venäjänkielinen. Venäjänkielisten perheiden määrä on noin 1 400 perhettä suurempi kuin vuosi sitten.
Venäjänkielisiä yhden vanhemman perheitä on lähes 4 000, mikä on 15 prosenttia venäjänkielisistä perheistä. Määrä on kasvanut yli sadalla edellisestä vuodesta. Venäjänkielisillä yhden vanhemman perheet ovat hieman yleisempiä kuin yhden vanhemman perheet koko maan tasolla (12 %). Venäjänkielisistä yhden vanhemman perheistä 95 prosenttia on äidin ja lasten muodostamia perheitä, kun kaikista perheistä näitä on 83 prosenttia.
Venäjänkielisten perheistä yleisin kieliyhdistelmä on venäjänkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo. Vuoden 2013 aikana tällaisten parien määrä on noussut 700:lla. Vuonna 1990 venäjänkielisiä pariskuntia oli vain 300, nyt jo lähes 10 000.
Toiseksi yleisin venäjänkielisten perheiden kieliyhdistelmä on suomenkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo, 8 200. On edelleen melko harvinaista, että suomenkielisellä naisella on venäjänkielinen puoliso. Määrä, 1 500, on kuitenkin yli nelinkertaistunut vuodesta 1990.
2.2 Viidessä prosentissa perheistä vähintään toinen vanhempi tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen
Vain viisi prosenttia Suomen perheistä on sellaisia, joissa vähintään toinen puolisoista tai perheen ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, 77 700 perhettä. Vuonna 1990 Suomessa oli vain 12 500 tällaista perhettä, vuonna 2000 jo 36 000. Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä on lisääntynyt 4 600 perheellä. Määrällisesti eniten kasvoi niiden perheiden määrä, jossa sekä mies että vaimo ovat ulkomaan kansalaisia.
Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli 1990-luvun alkupuolella Suomen kansalainen vaimona ja ulkomaan kansalainen miehenä. 2000-luvun alussa oli eniten sellaisia ulkomaalaisten perheitä, joissa vaimo oli ulkomaan kansalainen ja mies Suomen kansalainen. Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä on edelleen suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo. Lähes yhtä paljon on kahden ulkomaalaisen puolison perheitä, joita on 23 100 (kuvio 3). Vielä vuonna 2011 toiseksi yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli ulkomaalainen mies ja suomalainen vaimo. Tässä ei tehdä eroa avio- ja avoliittojen välille.
Perheistä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen, suurin ulkomaalaisten ryhmä on Viron kansalaisten perheet, joita on 13 100. Lähes yhtä paljon on Venäjän kansalaisten perheitä, 12 000.
Kokonaan ulkomaalaisia perheitä eli sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on 32 000. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi on Venäjän kansalainen, oli vuoden 2013 lopussa 5 600. Kokonaan virolaisia perheitä oli 8 100, joista lähes kolmasosa on äitien ja lasten perheitä. Virolaisperheiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 1 100 perheellä.
Kahden Somalian kansalaisen tai yhden vanhemman somalialaisia perheitä oli 1 100. Näiden perheiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 65 perheellä. Somalian kansalaisten perheistä yli puolet on äidin ja lasten perheitä. Monet aikoinaan Somaliasta muuttaneet ovat olleet Suomessa jo niin kauan, että he ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Henkilöiden äidinkielestä päätellen kahden puolison tai yhden vanhemman alkujaan somalialaisia perheitä olisi noin 2 400.
Kuvio 3. Ulkomaiden kansalaisten perheet 1990, 2003 ja 2013
2.3 Miehillä useammin ulkomailla syntynyt puoliso kuin naisilla
Parhaan käsityksen suomalaisten ulkomaalaisista puolisoista saa tarkastelemalla puolisoiden syntymämaita. On tosin muistettava, että alkuperäisiäkin Suomen kansalaisia on syntynyt jonkin verran ulkomailla. Suomessa syntyneillä miehillä on 37 100 ulkomailla syntynyttä puolisoa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 1 400 hengellä. Suomessa syntyneillä naisilla on 31 900 ulkomailla syntynyttä puolisoa, määrä on kasvanut 1 200 hengellä. Nykyään miehillä on useammin ulkomaalaistaustainen puoliso kuin naisilla.
Suomalaisten miesten ja naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat lähtöisin eri maista. Miesten puolisot ovat lähinnä naapurimaissa syntyneitä, niin lännessä, idässä kuin etelässäkin. Entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä ei voida erotella virolaisiksi tai venäläisiksi (tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa syntyneiksi), koska virolaisillakin on syntymämaana usein Neuvostoliitto ja suuri osa sieltä tulleista puolisoista on muuttanut Suomeen jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Suomalaismiehillä on entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä tai Virossa syntyneitä puolisoja 11 800, Ruotsissa syntyneitä puolisoja on 8 500. Thaimaassa syntyneitä puolisoita on 4 200, määrä on lisääntynyt 267:lla viime vuodesta. Seuraavaksi yleisimmät puolisoiden syntymämaat ovat Kiina, Saksa, Filippiinit, Yhdysvallat, Puola ja Britannia.
Naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat useammista eri maista kuin miesten puolisot. Ruotsissa syntyneitä puolisoita on 8 700. Entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa syntyneitä miehiä on 2 600 eli saman verran kuin edeltävänä vuonna. Seuraavaksi useimmin suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat Britanniasta, Saksasta, Turkista ja Yhdysvalloista.
Kuvio 4A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2013
Kuvio 4B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 2013
Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus
Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 029 551 2798, Timo Nikander 029 551 3250, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala
Päivitetty 21.11.2014
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2013,
2. Kokonaan vieraskielisiä perheitä vain kolme prosenttia
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 27.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/perh/2013/02/perh_2013_02_2014-11-21_kat_002_fi.html