Etusivu > Tilastot > Perheet > 2014 > Vuosikatsaus > 1. Perheessä keskimäärin 2,8 henkilöä

1. Perheessä keskimäärin 2,8 henkilöä

Perheet luokitellaan sen mukaan, ovatko puolisot naimisissa, avoliitossa vai rekisteröidyssä parisuhteessa keskenään ja onko perheessä lapsia. Näiden lisäksi omana luokkanaan on yhden vanhemman perhe. Lapsen iälle ei tässä aseteta mitään rajoitusta. Luvussa 3 käsitellään lapsiperheitä, joilla tarkoitetaan perheitä, joissa asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Lapsiperheiden yhteydessä vanhemmista käytetään myös ilmaisua huoltaja. Seuraavassa tarkastelussa yhden vanhemman perheet eivät ole vain yksinhuoltajien perheitä, sillä isänsä tai äitinsä kanssa asuva, lapsen asemassa oleva henkilö voi olla minkä ikäinen tahansa.

Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 1 474 000 perhettä. Määrä lisääntyi 2 600 perheellä edellisestä vuodesta. Lisäys on lähes 2 800 pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Perheisiin kuuluu 75 prosenttia väestöstä. Osuus on pienentynyt 0,3 prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Osuuden pienenemisen tahti on pysytellyt tällä tasolla 1990-luvun alusta lähtien. Perheväestön osuus oli suurimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin perheisiin kuului 87 prosenttia väestöstä. Perheisiin kuuluvan väestön määrä on lisääntynyt vuoden 2014 aikana 2 100 hengellä. Koko maan väestömäärä lisääntyi 20 500 hengellä. Perheen keskikoko oli vuoden 2014 lopussa 2,8 henkilöä.

Taulukko 1. Perheväestö ja perheen keskikoko 1950–2014

Vuosi	Perheiden määrä	Perhe- väestö	Koko  väestö	Perhe- väestön osuus, %	Perheen keskikoko
1950	930 572	3 457 474	4 029 803	85,8	3,7
1960	1 036 270	3 855 037	4 446 222	86,7	3,7
1970	1 153 878	3 986 005	4 598 336	86,7	3,5
1980	1 278 102	4 023 091	4 787 778	84,0	3,1
1990	1 365 341	4 101 922	4 998 478	82,1	3,0
2000	1 401 963	4 053 850	5 181 115	78,2	2,9
2010	1 455 073	4 065 168	5 375 276	75,6	2,8
2012	1 465 733	4 075 094	5 426 674	75,1	2,8
2013	1 471 085	4 081 903	5 451 270	74,9	2,8
2014	1 473 666	4 084 001	5 471 753	74,6	2,8

Suomen yleisin perhetyyppi on edelleen lapseton aviopari, joita oli 36 prosenttia kaikista perheistä vuonna 2014. Vielä vuonna 2004 Suomen yleisin perhetyyppi oli aviopari, jonka luona asuu jonkin ikäisiä lapsia. Vuonna 2014 avioparin ja lasten muodostamia perheitä oli 29 prosenttia kaikista perheistä. Tämän perhetyypin määrä on kuitenkin pitkään ollut laskusuunnassa, kun taas lapsettomien avioparien määrä on ollut kasvussa. Lastensa kanssa asuvien avioparien määrä vähentyi 4 800 perheellä edellisestä vuodesta, kun vielä vuodesta 2005 vuoteen 2006 vähennys oli 6 700. Koska vuosimuutokset ovat pieniä, eri perhetyyppien määrän vähenemisen tai lisääntymisen syitä on vaikea selvästi osoittaa.

Myös avoparien määrä ja osuus perheistä kasvaa. Avopareja, joilla ei ole lapsia, on tosin vielä vain 14 prosenttia kaikista perheistä. Avopareja, joilla on lapsia, on nykyisin kahdeksan prosenttia kaikista perheistä. Määrä on kasvanut hitaasti viime vuosina.

Äiti ja lapsia -perheitä on kymmenen prosenttia kaikista perheistä. Isä ja lapsia -perheet ovat edelleen harvinaisia, näitä perheitä on vain kaksi perhettä sadasta. Suhteellinen osuus ei ole muuttunut juuri lainkaan viime vuosina.

Taulukko 2. Perheet tyypeittäin 1950–2014

Vuosi	Yhteensä	Aviopari, ei lapsia	Aviopari ja lapsia	Avopari ja lapsia	Avopari, ei lapsia	Äiti ja lapsia	Isä ja lapsia	Rekis- teröity miespari 1)	Rekis- teröity naispari 1)
1950	930 572	176 650	593 763	..	..	137 803	22 356	..	..
1960	1 036 270	207 897	678 822	..	..	129 706	19 845	..	..
1970 2)	1 153 878	260 562	722 001	6 800	19 100	126 394	19 021	..	..
1980 3)	1 278 102	302 818	711 226	36 200	65 900	140 725	21 233	..	..
1990	1 365 341	364 452	640 062	65 896	123 471	147 297	24 161	..	..
2000	1 401 963	436 019	514 868	102 581	160 132	159 432	28 931	..	..
2010	1 455 073	513 889	446 433	117 254	195 967	149 651	30 278	706	895
2011	1 460 570	518 550	442 257	118 054	200 171	149 196	30 534	773	1 035
2012	1 465 733	523 221	439 194	118 136	203 334	149 143	30 714	829	1 162
2013	1 471 085	525 933	434 571	120 040	208 264	149 110	30 955	905	1 307
2014	1 473 666	527 238	429 811	121 499	211 673	149 668	31 342	991	1 444
%
1950	100,0	19,0	63,8	..	..	14,8	2,4	..	..
1960	100,0	20,1	65,5	..	..	12,5	1,9	..	..
1970 2)	100,0	22,6	62,6	0,6	1,7	11,0	1,6	..	..
1980 3)	100,0	23,7	55,6	2,8	5,2	11,0	1,7	..	..
1990	100,0	26,7	46,9	4,8	9,0	10,8	1,8	..	..
2000	100,0	31,1	36,7	7,3	11,4	11,4	2,1	..	..
2010	100,0	35,3	30,7	8,1	13,5	10,3	2,1	0,0	0,1
2011	100,0	35,5	30,3	8,1	13,7	10,2	2,1	0,1	0,1
2012	100,0	35,7	30,0	8,1	13,9	10,2	2,1	0,1	0,1
2013	100,0	35,8	29,5	8,2	14,2	10,1	2,1	0,1	0,1
2014	100,0	35,8	29,2	8,2	14,4	10,2	2,1	0,1	0,1

1) Rekisteröity pari ja lapsia -perhetyypin perheitä oli yhteensä 550 vuonna 2014.
2) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 49, Helsinki 1981).
3) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuoden 1981 rekisteripohjaisella perhe- ja avopariaineistolla.

1.1 29-vuotiaiden naisten yleisin perhetyyppi on aviopari ja lapsia

Naisten perhetyypit ovat erilaiset eri ikävaiheissa. Alle 29-vuotiailla perheellisillä naisilla perhetyyppi on tyypillisimmillään lapseton avopari. Jo 29-vuotiailla naisilla yleisin perhetyyppi on aviopari ja lapsia. Tämä on luonnollista, koska nykyisin ensimmäinen lapsi synnytetään keskimäärin 28,6-vuotiaana ja ensimmäinen avioliitto solmitaan keskimäärin 30,7-vuotiaana. Vasta 53-vuotiaiden naisten kohdalla yleisimmäksi perhemuodoksi muuttuu lapseton aviopari. Kaikkein vanhimpien − vähintään 91-vuotiaiden − naisten perheeseen kuuluu useammin lapsi kuin aviomies. Perheväestöön tosin kuuluu tämän ikäisistä naisista vain yhdeksän prosenttia. Miesten vanhuus on perhetilastojen valossa erilainen kuin naisten. Vähintään 89-vuotiaista miehistä 41 prosenttia kuuluu perheisiin. Tällöin perhe on tyypillisesti aviopari, jonka luona ei asu lapsia.

Kuvio 1A. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2014 (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan)

Kuvio 1B. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 2014 suhteellinen jakauma (isä ja lapsia -perheet isän iän mukaan)

1.2 Rekisteröityjen parien keskimääräinen ikäero 5,7 vuotta

Vuoden 2014 lopussa rekisteröidyssä parisuhteessa eli 991 miesparia ja 1 444 naisparia, mikä on yhteensä 223 paria enemmän kuin vuonna 2013. Nämä perheet esitetään suurimmassa osassa tämän julkaisun taulukoita avioparien joukossa. Joissain koko maan taulukoissa nämä perheet esiintyvät omina ryhminään. Tämä tieto voidaan tietosuojasyistä esittää kunnittain vain, jos pareja on vähintään 10.

Kuviossa 2 on rekisteröityjen mies- ja naisparien ikäjakauma parin nuoremman puolison mukaan. Muissa kuvioissa rekisteröidyt parit ovat avioparien joukossa. Rekisteröityjä pareja on vielä niin vähän, etteivät ne omana ryhmänään erottuisi.

Kuvio 2. Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 2014

Rekisteröityjen parien ikäero on suurempi kuin aviopareilla. Rekisteröityjen parien keskimääräinen ikäero on 5,7 vuotta, kun aviopareilla ikäeroa on keskimäärin 3,4 vuotta. Miesparien ikäero on keskimäärin 7,2 vuotta, mikä on selvästi naisparien keskimääräistä ikäeroa, 4,7 vuotta, suurempi. Saman ikäisten osapuolten osuus on rekisteröidyillä pareilla pienempi (8,5 %) kuin aviopareilla (12,6 %). Vähintään 20 vuoden ikäero on 3,5 prosentilla rekisteröidyistä pareista, aviopareista vain 0,4 prosentilla ikäero on 20 vuotta tai sitä suurempi. Miespareilla ikäero oli vähintään 20 vuotta (7,5 %) selvästi useammin kuin naispareilla (0,8 %).

1.3 Avoliitto tyypillinen nuorille lapsettomille naisille

Aina 40-vuotiaaksi asti lapsettomien naisten parisuhde on useammin avo- kuin avioliitto. Äideistä puolestaan alle 25-vuotiaiden pienessä joukossa on enemmän avoliitossa asuvia kuin naimisissa olevia. Tätä vanhemmista puolison kanssa asuvista äideistä enemmistö on naimisissa. Mitä vanhempi nainen, sitä todennäköisemmin hänen parisuhteensa on avioliitto.

Avioparien osuus kaikista perheistä on 65 prosenttia ja parisuhdeperheistä 74 prosenttia. Avopareja on kaikista perheistä 23 prosenttia. Parisuhdeperheistä avopareja on 26 prosenttia.

Kaikista aviopareista 81 prosenttia on sellaisia, joissa kumpikin puoliso on ensimmäisessä avioliitossaan. Avopareista 68 prosenttia on sellaisia, ettei kumpikaan puolisoista ole ollut aikaisemmin naimisissa. Avopareilla on siten keskimäärin selvästi useammin kuin aviopareilla jommankumman puolison edellinen avioliitto taustalla. Rekisteröidyistä miespareista 86 prosentilla ei ole kummallakaan puolisolla avioliittoa takanaan, naispareista 75 prosentilla.

1.4 Yhden vanhemman perheissä isien ja äitien siviilisäädyt erilaiset

Avopuolison kanssa ilman lapsia elävistä naisista 74 ja miehistä 75 prosenttia on naimattomia, joten sukupuolten välillä ei tässä ole juuri eroa. Avovaimoissa on leskiä enemmän kuin avomiehissä. Lasten ja avopuolison kanssa asuvien naisten ja miesten siviilisäädyssä ei ole juurikaan eroa.

Taulukko 3. Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa ja yhden vanhemman perheissä 2014

Siviilisääty	Perhetyyppi
	Avomies ei lapsia	Avovaimo ei lapsia	Avomies ja lapsia	Avovaimo ja lapsia	Isä ja lapsia	Isä ja  alle 18-v. lapsia	Äiti ja lapsia	Äiti ja alle 18-v. lapsia
Naimaton	74,9	73,9	78,6	78,6	20,2	28,0	32,9	41,4
Naimisissa	0,7	0,6	0,4	0,5	13,1	14,9	10,3	12,5
Eronnut	22,6	21,6	20,4	19,9	51,1	52,2	42,8	43,4
Leski	1,8	3,9	0,5	1,0	15,6	4,9	14,0	2,6
Yhteensä	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0	100,0
N	211 632	211 592	121 491	121 477	31 331	16 426	149 489	102 955

Yhden vanhemman perheiden isät ja äidit eroavat siviilisäädyiltään. Isistä yli puolet on eronneita, äideistä 43 prosenttia. Äideistä naimattomia on lähes kolmannes, isistä noin viidennes. On kuitenkin huomioitava, että lapsen iällä ei ole mitään rajoitusta, eli ei puhuta yksinhuoltajista. Yhden vanhemman perheen lapsi voi olla minkä ikäinen tahansa, eli tässä mukana ovat myös esimerkiksi vanhojen leskiäitien ja heidän aikuisten lastensa muodostamat perheet.

Taulukkoon 3 on lisätty myös yhden vanhemman perheiden sarakkeet, eli isät ja äidit, joilla on alaikäisiä lapsia. Heidän siviilisäätyrakenteensa poikkeaa selvästi kaikkien yhden vanhemman perheiden ryhmästä: leskiä on vähemmän ja kaikkia muita siviilisäätyjä on enemmän. Huomionarvoista on, että yksinhuoltajaisissä leskiä on suhteellisesti enemmän kuin -äideissä, vaikka leskeksi jää vähemmän isiä kuin äitejä. Eroissa lapset yleensä jäävät äidille, kuolemantapauksissa valinnanvaraa ei ole. Yksinhuoltajaäideistä jopa 41 prosenttia on naimattomia, osa alkujaankin yksinhuoltajia, mutta suuri osa avoerojen seurauksena.

Lähde: Väestö- ja oikeustilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen 029 551 2798, Timo Nikander 029 551 3250, info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 27.11.2015