Tämä tilasto on lakkautettu.
Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.
Laatuseloste: Pakkokeinot
- 1. Tilastotietojen relevanssi
- 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
- 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
- 4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
- 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
- 6. Tilastojen vertailukelpoisuus
- 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
1. Tilastotietojen relevanssi
Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen pakkokeinot -tilasto keskittyy kuvaamaan sitä, millaisia pakkokeinoja poliisi, tulli ja rajavartiolaitos käyttää, miten paljon niitä on ja miten ne jakautuvat rikoksittain ja alueittain. Alueluokituksena käytetään poliisilaitosta. Lisäksi tilasto sisältää tiedot pakkokeinon kohteena olevan henkilön sukupuolesta ja iästä. Pakkokeinoista esitetään soveltuvin osin tiedot kiinnioton, pidätyksen ja vangitsemisen kestosta, pakkokeinojen erityisperusteista, pakkokeinon kohteeksi joutuneen henkilön veren alkoholipromillesta sekä säilössäolovuorokausista.
Tilasto ei sisällä tietoja telekuuntelusta, televalvonnasta eikä teknisestä tarkkailusta pakkokeinona. Samoin tilasto ei sisällä tietoja liiketoimintakielloista.
Tilasto sisältää tiedot pakkokeinolakiperusteisista pakkokeinoista. Niillä pyritään poikkeuksetta rikoksen selvittämiseen. Lisäksi tilasto sisältää ns. poliisilakiperusteiset kiinniotot, niillä taas pyritään suojaamaan kohteena olevaa henkilöä itseään tai estämään kohtuuton häiriön tai vahingon aiheuttaminen. Poliisilakiperusteisen kiinnioton kohteeksi joutuneista henkilöistä käytetään usein nimitystä 'päihtyneenä säilöön otetut', joita valtaosa heistä on. Poliisilakiperusteista kiinniottoa ei ole kuitenkaan rajattu pelkästään päihtyneisiin.
Lisäksi tilasto sisältää ulkomaalaislakiperusteisia pakkokeinoja, joista esimerkkinä voidaan mainita 'ulkomaalaisen säilöönotto'. Osan pakkokeinoista voi päättää poliisi itse, osa taas on senkaltaisia, että ne edellyttävät tuomioistuimen päätöstä. Tilastossa pakkokeinot, joiden lyhenne päättyy O -kirjaimeen, ovat tuomioistuimen hyväksymiä.
Vuoden 2005 alusta otettiin käyttöön uutena nimikkeenä lähestymiskielto.
Tilasto kuvaa pakkokeinoja, joita on käytetty vuoden aikana. Niiden taustalle oleva rikosilmoitus on saatettu tehdä aikaisemminkin..
2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus
Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perusaineisto on saatu poliisin käytössä olevasta automaattiseen tietojenkäsittelyyn perustuvasta Poliisiasiain tietojärjestelmästä, josta käytetään lyhennettä PATJA.
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus
Tilastossa ovat kaikki edellä mainitut poliisin määräämät pakkokeinot ja kaikki poliisin tuomioistuimen päätettäväksi jättämät pakkokeinot. Suhteellisen harvinaiset tapaukset, joissa tuomioistuin ei ole hyväksynyt pakkokeinoa tai on muuttanut sitä, eivät välttämättä näy tilastossa. Tilastojen perusaineistona PATJAA voidaan pitää hyvänä.
4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilaston perusaineisto poimitaan poliisin PATJA -järjestelmästä tilastovuotta seuraavan helmikuun alussa. Tulokset valmistuvat touko – kesäkuun aikana.
5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys
Tietoja poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen pakkokeinoista julkaistaan internetissä Tilastokeskuksen StatFin -tilastopalvelussa osoitteessa http://statfin.stat.fi/statweb.
Vuoteen 2008 tietoja pakkokeinoista julkaistiin myös Oikeustilastollisessa vuosikirjassa, Poliisin tietoon tullut rikollisuus -jaksossa.
6. Tilastojen vertailukelpoisuus
Tilastoissa käytetään tilastovuoden lopussa voimassa olevaa poliisilaitos- ja rikosluokitusta.
Lainmuutokset vaikeuttavat vertailua eri vuosien ja eri pakkokeinotyyppien välillä. Esimerkiksi henkilökatsastuksiin sisältyvä DNA- tunnisteiden ottoa koskeva lainsäädäntö muuttui 2004 alusta (Laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimesta 22.8.2003/761 ja Pakkokeinolaki 27.6.2003/646). Muutos aiheutti sen, että DNA-tunnisteiden otto muuttui normaaliksi tutkimusrutiiniksi.
Pakkokeinojen määriin voivat vaikuttaa esimerkiksi muutokset poliisin rikostutkimuskäytännöissä tai päihtyneiden huollossa.
Poliisilaitosten määrä väheni vuoden 2009 alusta 90:stä 24:ään. Vuodesta 2009 lähtien tiedot esitetään uuden poliisilaitosjaon mukaisesti. Tilastokeskuksen StatFin -tilastopalveluun jäävät lisäksi vuodet 2002 - 2008 aikaisempien poliisilaitosten mukaisesti tehtyinä.
Tilasto on tuotettu samankaltaisena vuodesta 2002 lähtien.
7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys
Poliisilakiperusteisten säilöönottojen määrä ei määritelmällisistä syistä ole täysin sama kuin poliisin tietoon tullut rikollisuus- tilastossa esitetty päihtyneenä säilöön otettujen määrä.
Henkilötarkastuksiin ja kotietsintöihin liittyvistä takavarikoista esitetään vuosien 2009 ja 2010 tilastossa vain kokonaismäärät. Tarkempaa luokittelua ko. pakkokeinoista ei ole käytettävissä.
Humalatilan tutkimuksista ei esitetä Statfin-tietokantataulukkoa vuosilta 2009 ja 2010.
Tuomioistuinten päättämistä pakkokeinoista on saatavissa tietoja tuomioistuintilastoista.
Lähde: Pakkokeinot 2010. Tilastokeskus
Lisätietoja: Jorma Kallio (09)1734 3248, oikeus@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma
Päivitetty 1.6.2011
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Pakkokeinot [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-1730. 2010,
Laatuseloste: Pakkokeinot
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pkei/2010/pkei_2010_2011-06-01_laa_001_fi.html