Rikoksiin syylliseksi epäiltyjen tulot koko väestöä matalammat

Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 2012 oli 284 000. Edelliseen vuoteen verrattuna kaikkien syylliseksi epäiltyjen määrä väheni kuusi prosenttia. Syylliseksi epäiltyjen 15 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön kuuluvien keskimääräinen tulo (valtionveronalainen tulo) oli noin 12 000 euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin 26 000 euroa. Vastaavat mediaanitulot olivat noin 6 600 ja 22 000 euroa.

Syylliseksi epäillyt ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen mukaan 2012, 15 vuotta täyttäneet, %

Syylliseksi epäillyistä alle 5 000 euron tulot oli 22 prosentilla, koko väestön vastaavan osuuden oltua seitsemän prosenttia. Vähintään 20 000 euron tulot oli 21 prosentilla epäillyistä, koko väestöstä vastaava osuus oli 54 prosenttia. Rikoksia, joihin syylliseksi epäillyillä oli erityisen alhaiset valtionveronalaiset tulot, olivat etenkin ryöstöt ja huumausainerikokset. Ryöstörikoksiin epäillyistä kolmanneksen ja huumausainerikoksiin epäillyistä neljänneksen valtionveronalaiset tulot olivat alle 5 000 euroa. Korkeammalla tulotasolla sen sijaan syyllistyttiin rattijuopumuksiin, kavallus- ja verorikoksiin sekä kirjanpitorikoksiin. Alle 5 000 euron tulot oli rattijuopumuksiin syylliseksi epäillyistä 16 prosentilla, kavalluksiin epäillyillä 14, verorikoksiin 9 ja kirjanpitorikoksiin 10 prosentilla. Syylliseksi epäillyistä miesten ja naisten tulotasot poikkesivat vain hieman toisistaan. Miehistä 44 ja naisista 48 prosentilla oli alle 10 000 euron tulot.

Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verohallituksen verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 2011. Syylliseksi epäiltyjen, joilla ei ole henkilötunnusta, verotustietoja ei ole tiedossa. Tällaisia henkilöitä ovat esim. turistit. Ryhmään 'muut' sisältyvät tulottomat ja tuntemattomat rekisteröityyn väestöön kuuluvat (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat), mutta ei henkilötunnuksettomia.

15–vuotta täyttäneet syylliseksi epäillyt ja koko väestö iän ja tulojen mukaan 2012, %

Ikäluokat	Epäillyt/ Koko väestö	Yhteensä	Alle 10 000 €	10 000– 39 999 €	40 000 € ja yli	Muut
Yhteensä	Epäillyt	100,0	44,6	28,4	5,9	21,1
Yhteensä	Koko väestö	100,0	18,4	60,1	17,7	3,8
15–20	Epäillyt	20,1	12,0	1,3	0,0	6,8
15–20	Koko väestö	8,8	5,7	0,9	0,0	2,1
21–29	Epäillyt	29,4	13,4	8,4	0,7	7,0
21–29	Koko väestö	13,5	3,9	8,4	0,8	0,4
30–39	Epäillyt	22,3	9,6	7,0	1,6	4,1
30–39	Koko väestö	14,7	1,8	8,6	3,8	0,4
40–49	Epäillyt	15,4	5,8	5,5	1,9	2,2
40–49	Koko väestö	15,8	1,6	8,7	5,2	0,4
50–59	Epäillyt	8,6	3,0	3,5	1,2	0,9
50–59	Koko väestö	16,7	1,8	9,8	4,8	0,3
60–	Epäillyt	4,1	0,7	2,7	0,5	0,1
60–	Koko väestö	30,5	3,5	23,6	3,2	0,1

15 vuotta täyttäneistä syylliseksi epäillyistä 63 prosenttia on suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 31 prosenttia keskiasteen koulutuksen. Koko väestöllä vastaavat luvut ovat 32 ja 40 prosenttia.

Pääasiallisen toiminnan mukaan tarkasteltuna 15 vuotta täyttäneet syylliseksi epäillyt jakautuvat melko tasan työllisiin (27 %), työttömiin (22 %), opiskelijoihin (20 %) ja työvoiman ulkopuolella oleviin (23 %). Eläkeläisiä oli yhdeksän prosenttia. Koko väestöstä suurimmat ryhmät ovat työlliset (52 %) ja eläkeläiset (29 %). Työlliset syyllistyivät erityisesti raiskausrikoksiin (67 %), velallisen epärehellisyyteen (61 %) ja verorikoksiin (51 %). Työttömät puolestaan syyllistyivät huumausainerikoksiin (29 %) ja väärennyksiin (27 %).

Julkaisussa tietoja esitetään myös syylliseksi epäiltyjen sosioekonomisesta asemasta.

Rikoksia tuli poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon vuonna 2012 kaikkiaan 425 000. Määrä oli 33 000 pienempi kuin vuotta aiemmin. Lisäksi liikenneturvallisuuden vaarantamisia ja liikennerikkomuksia kirjattiin 435 000, mikä oli 69 000 tapausta vähemmän kuin edellisvuonna.

Tilaston esittämistapa on uudistettu vuoden 2009 alusta. Liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset on erotettu muista rikoksista ja ne esitetään omana taulukkonaan. Rikosten kokonaismäärä on vertailukelpoinen aiemmin esitettyjen lukujen kanssa, koska sama erottelu on tehty myös takautuvasti vuoteen 1980 asti. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rikosten vertailtavuutta eri vuosien kesken sekä edistää niiden kansainvälistä vertailukelpoisuutta. Tilaston laatuselosteessa on tarkempia tietoja uudistuksesta.

Vuoden 2009 alusta luvuissa ovat mukana myös tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset. Muutoksen vaikutukset rikosten vertailtavuuteen eivät ole suuria. Yleisimmistä rikostyypeistä muutos vaikuttaa lähinnä huumausainerikosten vertailtavuuteen.

Lähde: Poliisin tietoon tullut rikollisuus 2012. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 09 1734 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (32 sivua 469,6 kt)

Katsaukset

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen (2.4.2013)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Kuviot

Laatuselosteet

Laatuseloste: Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tullut rikollisuus (2.4.2013)

Päivitetty 2.4.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Poliisin tietoon tullut rikollisuus [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3651. 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/polrik/2012/polrik_2012_2013-04-02_tie_001_fi.html