Julkaistu: 11.10.2021
Palkansaajien mediaaniansio 3 217 euroa kuukaudessa vuonna 2020
Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 3 217 euroa kuukaudessa vuonna 2020. Koulutusasteittain tarkasteltuna suurimmat kokonaisansiot olivat tutkijakoulutusasteen suorittaneilla palkansaajilla, 5 057 euroa. Kokonaisansiot sisältävät säännöllisen työajan palkan lisäksi kaikki palkanlisät ja luontoisedut, mutta eivät kertaluontoisesti maksettavia palkaneriä kuten tulospalkkioita tai lomarahoja.
Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaanit koulutusasteittain vuonna 2020
Koulutusaste vaikuttaa eri tavoin miesten ja naisten palkkoihin
Korkeampi koulutusaste tuotti keskimäärin suuremman palkan kuin alempi koulutusaste. Koulutusaste kuvaa koulutuksen pituutta ja tavoitetasoa. Pitkäaikaisempi koulutus tarkoittaa yleensä myös korkeampaa koulutusastetta. Koulutusaste-luokituksesta voi lukea tarkemmin täältä: https://www2.stat.fi/fi/luokitukset/koulutusaste/.
Kaikilla koulutusasteen päätasoilla ylemmästä perusasteesta tutkijakoulutusasteeseen miesten mediaanipalkka ylitti naisten mediaanipalkan koulutusasteesta riippuen noin 10-30 prosenttia. Vähiten eroa naisten ja miesten mediaanipalkoissa oli tutkijakoulutusasteella. Suurin ero mediaanipalkoissa oli alimman korkea-asteen eli opistotason tutkinnon suorittaneilla. Tämän koulutusasteen yleisin ryhmä oli opistoasteen liiketalouden ja markkinoinnin merkonomi -tutkinnon (koulutuskoodi 531158) suorittaneet.
Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaanit koulutusasteittain ja sukupuolen mukaan vuonna 2020
Eri suuruinen palkkataso saman koulutusasteen suorittaneiden miesten ja naisten välillä johtuu esimerkiksi siitä, että miehet ja naiset suorittavat tutkintonsa eri aloilta. Koulutusasteen lisäksi koulutusala ja suoritettu tutkinto vaikuttavat palkkaan. Eri koulutusaloilta ja tutkinnoista suunnataan tyypillisesti erilaisiin tehtäviin, toimialoille ja sektoreille. Kokonaisansioiden eroihin sukupuolten välillä vaikuttaa myös muut tekijät, kuten työuran pituus tai työaikaan liittyvien lisien ja ylityön määrä.
Miesvaltaisilla aloilla keskimäärin korkeampi palkkataso kuin naisvaltaisilla aloilla
Miesten suosimilla tutkinnoilla päästiin keskimäärin korkeampaan palkkatasoon kuin naisten suosimilla tutkinnoilla. Esimerkiksi alemman korkeakouluasteen (sisältää ammatillisen korkea-asteen, ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot) tutkinnon suorittaneiden mediaaniansioissa näkyy selkeä nouseva trendi sen mukaan, miten suuri osuus tietyn tutkinnon suorittaneista on miehiä.
Alla olevaan kuvioon on kuvattu omana pisteenään jokainen yli 250 palkansaajaa vuonna 2020 sisältänyt alemman korkeakouluasteen koulutuksen tutkinto. Jokaiselle tutkinnolle on laskettu kokonaiskuukausiansion mediaani sekä miesten osuus tutkinnon suorittaneista palkansaajista. Tutkinnot, joiden suorittaneista miesten osuus oli yli 80%, olivat valtaosin eri alojen insinööritutkintoja. Naisvaltaisilta aloilta tyypillisiä tutkintoja olivat esimerkiksi sosionomin ja terveydenhoitajan tutkinnot. Samansuuntainen korrelaatio miesten osuuden ja palkan välillä oli havaittavissa kaikilla koulutusasteilla perusasteen jälkeen.
Alemman korkeakouluasteen tutkintojen kokonaisansioiden mediaani ja miesten osuus kaikista tutkinnon suorittaneista vuonna 2020
Sellaisia tutkintoja, joiden suorittaneista miesten ja naisten osuus on tasainen, olivat esimerkiksi ympäristötekniikan insinöörin ja ensihoitajan tutkinnot. Miesten ansiot olivat ympäristötekniikan insinööreillä 8 prosenttia ja ensihoitajilla 6 prosenttia saman tutkinnon suorittaneiden naisten ansioita korkeammat. Näiden tutkintojen osalta naisten ja miesten palkkaero oli huomattavasti pienempi kuin kaikkien alemman korkeakouluasteen suorittaneiden keskimääräinen 31 prosentin palkkaero. Kaikilla koulutusasteilla naisten ja miesten palkkaero oli selvästi pienempi saman tutkinnon suorittaneiden kesken kuin koulutusasteen sisällä.
Julkaisun tiedot perustuvat Tilastokeskuksen palkkarakennetilastoon. Vuoden 2020 palkkarakennetilasto kuvaa noin 1,4 miljoonan kokoaikaisen palkansaajan ansiotietoja ja yhteensä 1,7 miljoonan koko- ja osa-aikaisen ansiotietoja. Palkkarakennetilasto kuvaa julkisen sektorin osalta kaikkia ja yksityisen sektorin osalta yli viiden hengen yrityksissä työskenteleviä palkansaajia. Tilaston ulkopuolelle jää yksityisen sektorin yritysten ylin johto.
Tilastossa julkaistavat ansiotiedot ovat kokonaisansioita. Kokonaisansiot sisältävät säännölliseltä työajalta maksettavan ansion lisäksi yli- ja lisätyöajalta maksettavat palkanosat, työaikalisät, sijainti- ja olosuhdelisät, tehtävän, ammattitaidon ja palvelusvuosien perusteella maksettavat lisät, suoritusperusteiset palkanosat, varallaolo- ja päivystyskorvaukset ja luontoisedut, mutta eivät kertaluonteisesti maksettavia palkkaeriä, kuten tulospalkkioita. Kokonaisansiot ovat bruttomääräisiä, eli niistä ei ole vähennetty veroja tai muita maksuja.
Lähde: Palkkarakenne 2020, Tilastokeskus
Lisätietoja: Hanna Jokimäki 029 551 3333, Matti Lahdenmäki 029 551 3690, palkkarakenne@tilastokeskus.fi
Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala
Julkaisu pdf-muodossa (267,6 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
-
- Laatuseloste: Palkkarakenne (11.10.2021)
Päivitetty 11.10.2021
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Palkkarakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0076. 2020. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pra/2020/pra_2020_2021-10-11_tie_001_fi.html