Tämä tilasto on lakkautettu.
Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.
Palvelujen ulkomaankaupan tilaston menetelmäkuvaus 2003
Palvelujen ulkomaankaupan (eli PU-) tilasto kuvaa suomalaisten yritysten palvelujen myyntiä ja ostoa jaoteltuna sekä palvelutyypin että kohdemaan mukaan. Palvelujen ulkomaankauppa sisältyy vaihtotaseeseen, joten PU-tilasto muodostaa osan ulkomaankaupan maksutasetta. PU-tilastoa hyödynnetään myös kansantalouden tilinpidon ulkomaansektoria koskevien tietojen tuottamisessa. Lisäksi PU- tietoa lähetetään EU:n keskustilastovirasto Eurostatille, Euroopan Keskuspankille, IMF:lle ja OECD:lle Suomen tekemien kansainvälisten sopimusten puitteissa.
Tiedustelussa yrityksiltä kysyttiin seuraavien palvelujen vientiä ja tuontia:
- Posti- ja kuriiripalvelut
- Telekommunikaatiopalvelut
- Rakennuspalvelut ulkomaille
- Rakennuspalvelut Suomessa
- Tietotekniikkapalvelut
- Informaatiopalvelut
- Rojaltit ja lisenssimaksut
- Välityskauppa ja muut ulkomaankauppaan liittyvät palvelut
- Käyttöleasing
- Laki- ja tilinpito-, hallinto- ja PR-palvelut
- Mainonta, markkinointitutkimus ja mielipidemittaukset
- Tutkimus- ja kehittämispalvelut
- Arkkitehti-, insinööri- ja muu tekninen palvelu
- Maa- ja metsätalous- , kaivannais- ja jalostuspalvelut
- Muut sekalaiset liike-elämän palvelut
- Palvelut tytär- ja osakkuusyritysten ja sivuliikkeiden välillä, muualle kuulumattomat
- Audiovisuaaliset ja siihen liittyvät palvelut
- Muut henkilökohtaiset, kulttuuri- ja virkistyspalvelut
- Muut erittelemättömät palvelut
- Rahoituspalvelut ulkomaille/ulkomailta
Maajaottelu
Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska, Japani, Kanada, Norja, Sveitsi, Yhdysvallat, Venäjä, Viro, Intia, Kiina ja Muu maailma
Kohdejoukko
PU-tilaston tilastointiyksikkö on yritys ja tilastoinnin kehikkoperusjoukko muodostuu kaikista Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterissä olevista yrityksistä. Tämän perusjoukon lisäksi on käytetty tietoja niistä yrityksistä, jotka ovat raportoineet harjoittavansa palvelujen ulkomaankauppaa edellisessä vuoden 2002 tiedustelussa tai kuuluvat ulkomaalaisomisteisten yritysten (Foreign Affiliates Statistics eli FATS) vuoden 2002 tilastoon.
Kyselyn kohdejoukon muodostamista varten yrityspopulaatiosta poistettiin:
- Lakkautetut tai toimintansa keskeyttäneet yritykset. Samalla poistettiin yrityksen juridisen muodon perusteella myös mm. luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät.
- Yritykset, joiden toimialoilla ei todennäköisesti ole palvelujen ulkomaankauppaa ja toimialat, joilta on kahden viime vuoden aikana saatu pelkästään "ei palvelujen ulkomaankauppaa" -vastauksia (ks. Poistetut toimialat).
- Teollisuusyritykset, jotka työllistävät alle 20 henkilöä tai joiden liikevaihto on alle 10 milj. euroa.
- Palvelutoimialoilta poistettiin yritykset, jotka työllistävät alle 10 henkilöä ja yritykset, joiden liikevaihto on alle 1,5 milj. euroa.
- Viimeisenä poistettiin yritykset, jotka olivat edellisessä palvelujen ulkomaankaupan tiedustelussa vastanneet, etteivät harjoita palvelujen ulkomaankauppaa.
- Tällä tavoin saatiin kyselyn tutkimuskehikoksi 8 376 sellaista yritystä, jotka kokonsa tai toimialansa perusteella todennäköisimmin harjoittavat palvelujen ulkomaankauppaa.
Otantakehikon ja otoksen määrittäminen vuonna 2003
Tutkimuskehikko jaettiin kolmeen osakehikkoon: 1) kokonaistutkimuksen yritykset, 2) pk-yritykset ja 3) pienet yritykset (joihin lukeutuivat pääasiallisesti alle 20 hengen yritykset). Kokonaistutkimuksen osakehikkoon valittiin yritykset, jotka olivat ilmoittaneet vuonna 2002 käyneensä palvelujen ulkomaankauppaa, työllistivät vähintään sata henkeä tai olivat ulkomaalaisomisteisia tai omistivat ulkomaisia tytäryrityksiä ja työllistivät vähintään 80 henkeä. Kokonaistutkimuksen ryhmään saatiin näitä kriteerejä käyttämällä 1925 yritystä, jotka siis kaikki sisältyivät kyselyyn. Kahdesta jälkimmäisestä osakehikosta otettiin ositetulla satunnaisotannalla lopulliseen otokseen pk-yritysten kehikosta 16,5 prosenttia ja pienten yritysten kehikosta 9,8 prosenttia yrityksistä.
Otostutkimus (eli osakehikot 2 ja 3) jaettiin ositteisiin yrityksen kaksinumerotason toimialan ja kokoluokan perusteella. Toimiala 74 eli "Muu liike-elämää palveleva toiminta", johon lukeutuvat mm. erilaiset tekniset palvelut ja mainonta, ositettiin tarkemmalla tasolla siten, että kokoluokan lisäksi käytettiin toimialaluokituksen kolmenumerotasoa. Ositteita saatiin yhteensä 80. Satunnaisotannan toteuttamisessa käytettiin Bankierin allokointia, jonka avulla voitiin huomioida ositteiden sisällä esiintyvä heterogeenisuus. Mikäli jossakin ositteessa esiintyi liikevaihdon tavallista suurempaa hajontaa, siitä otettiin enemmän yrityksiä mukaan lopulliseen otokseen. Teollisuustoimialoilla yrityksiä otettiin mukaan kustakin ositteesta vähintään viisi ja palvelutoimialoilla vähintään kymmenen.
Otokseen sisällytettiin pk-yritysten kehikosta 496 yritystä ja
pienten yritysten kehikosta 337 yritystä. Kyselyn otosjoukon kooksi
saatiin 2 758 yritystä, joille lähetettiin kyselylomake
tammikuussa 2004.
Alkuun
Korotus
Tietojen tarkistusten jälkeen otosaineistoa koskevat tiedot laajennettiin korotusestimaattorin avulla kattamaan koko tutkimuskehikko. Niille kyselyyn vastaamattomille yrityksille, jotka olivat edellisenä vuonna antaneet PU-tietoja, imputoitiin uudet arvot laskemalla palvelutyyppikohtaiset muutokset erien suuruudessa 2002-2003 ja sitten kertomalla edellisvuoden vastaukset näin saadulla kertoimella. Muille otokseen kuuluneille vastaamatta jättäneille yrityksille imputoitiin vienti- ja tuontitieto käyttämällä korotusmuuttujana henkilöstön lukumäärän ja viennin suhdetta kullakin toimialalla.
Tämän jälkeen laskettiin viennin ja tuonnin kokonaisarvot toimialoittain. Estimointiin käytettiin Horwitz-Thompsonin mallia. Saadut kokonaisarvot jaettiin palvelutyypeittäin ja maittain käyttäen suhdemuuttujana kokonaistutkimuksen yritysten vastauksista saatuja suhdeosuuksia, joita oli käsitelty siten, että selvästi poikkeavat havainnot eivät päässeet vaikuttamaan jakaumaan liikaa. Itse kokonaistutkimuksen kohdalla käytettiin korotuskerrointa yksi. Tuloksena syntyi palvelujen ulkomaankauppaa koskeva kokonaistilasto palvelutyypeittäin ja kohdemaittain.
Tietojen oikeellisuus
Käytetyllä tilastointimenetelmällä saatiin luotettava kuva suomalaisten yritysten palveluja koskevista ulkomaantoiminnoista. Suurimpaan osakehikkoon eli kokonaistutkimuksen kehikkoon sisältyivät kaikki sellaiset suomalaiset yritykset, joilla on ollut palvelujen ulkomaankauppaa tai joista voitiin muiden indikaattorien avulla osoittaa, että niillä erittäin todennäköisesti on ulkomaantoimintaa jossakin mittakaavassa.
Tiedusteluun vastasi 94 prosenttia yrityksistä. Vastausprosentti oli erinomainen, mikä johtui myös kyselyn lakisääteisyydestä. Yrityksistä 31 prosenttia ilmoitti, ettei niillä ole palvelujen ulkomaankauppaa. Edellisenä vuonna tällaisten yritysten osuus oli suurempi ja osittain väheneminen johtui otannassa tehdyistä muutoksista, joiden avulla kohdejoukko saatiin rajattua tarkemmin. Kokonaistutkimuksen kehikossa ei-pu- (=ei palvelujen ulkomaankauppaa) vastauksia oli vain 17 prosenttia vastanneista. Kuten oli odotettavissa, palvelujen ulkomaankauppaa harjoittamattomien yritysten määrät kasvoivat selvästi siirryttäessä kokonaistutkimuksesta otostutkimuksen yrityksiin osakehikoissa 2 ja 3, mutta myös niissä oli palvelujen ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä enemmän kuin edellisinä vuosina.
Taulukko 1. Vastaustilat ja ´ei palvelujen ulkomaankauppaa` -vastausten lukumäärät ja osuudet osakehikoittain 2000-2003
2000 | Yrityksiä | Vastanneita | Ei-pu | Vastaus % | Ei-pu/vast % |
Kokonaistutkimus | 1 549 | 1 437 | 428 | 93 % | 30 % |
Pk-yritykset | 607 | 503 | 339 | 83 % | 67 % |
Pienet yritykset | 401 | 295 | 237 | 74 % | 80 % |
Yhteensä | 2 557 | 2 235 | 1 004 | 87 % | 45 % |
2001 | Yrityksiä | Vastanneita | Ei-pu | Vastaus % | Ei-pu/vast % |
Kokonaistutkimus | 1 681 | 1 599 | 436 | 95 % | 27 % |
Pk-yritykset | 625 | 493 | 372 | 79 % | 75 % |
Pienet yritykset | 412 | 324 | 276 | 79 % | 85 % |
Yhteensä | 2 718 | 2 416 | 1084 | 89 % | 45 % |
2002 | Yrityksiä | Vastanneita | Ei-pu | Vastaus % | Ei-pu/vast % |
Kokonaistutkimus | 1 887 | 1 805 | 405 | 96 % | 22 % |
Pk-yritykset | 484 | 415 | 290 | 86 % | 70 % |
Pienet yritykset | 325 | 285 | 209 | 88 % | 73 % |
Yhteensä | 2 696 | 2 505 | 904 | 93 % | 36 % |
2003 | Yrityksiä | Vastanneita | Ei-pu | Vastaus % | Ei-pu/vast % |
Kokonaistutkimus | 1 925 | 1 876 | 327 | 97 | 17 |
Pk-yritykset | 496 | 425 | 249 | 86 | 59 |
Pienet yritykset | 337 | 295 | 204 | 88 | 69 |
Yhteensä | 2 758 | 2 596 | 780 | 94 | 30 |
ei-pu = ei palvelujen ulkomaankauppaa vastauksia
Kokonaistutkimuksen aineisto kattoi viennissä noin 86 prosenttia lopullisista palvelujen kokonaisvientitiedoista. Imputoitujen tietojen osuus oli alle yhden prosentin ja korotusten osuus 14 prosenttia. Tuonnissa kokonaistutkimus kattoi noin 93 prosenttia palvelujen kokonaistuonnista. Imputoitujen tietojen osuus oli alle yhden prosentin myös tuontitilastossa ja korotettujen tietojen osuus noin seitsemän prosenttia palvelujen kokonaistuonnista. Taulukoissa 2 ja 3 esitetään otostutkimuksen yritysten raportoimat arvot, imputoidut luvut ja laskennalliset korotukset siten, että kahden otostutkimuksen vastaukset ja korotukset on laskettu yhteen.
Taulukko 2. Vientivastausten arvot ja korotetut arvot osakehikoittain 2000-2003, milj.euroa
|
Kokonaistutkimus | Imputoidut |
Otostutkimus | Yhteensä |
|
2000 | Vastaukset | 2 474 | 78 | ||
|
Laskennalliset tulokset | 2 474 | 47 | 720 | 3 241 |
|
% -osuus loppusummasta | 76,3 | 1,5 | 22,2 | 100,0 |
2001 | Vastaukset | 2 380 | 39 | ||
|
Laskennalliset tulokset | 2 380 | 75 | 561 | 3 016 |
|
% -osuus loppusummasta | 78,9 | 2,5 | 18,6 | 100,0 |
2002 | Vastaukset | 2 876 | 41 | ||
|
Laskennalliset tulokset | 2 876 | 26 | 453 | 3 355 |
|
% -osuus loppusummasta | 85,7 | 0,8 | 13,5 | 100,0 |
2003 | Vastaukset | 2 828 | 147 | ||
|
Laskennalliset tulokset | 2 828 | 7 | 468 | 3 303 |
|
% -osuus loppusummasta | 85,6 | 0,2 | 14,2 | 100,0 |
Taulukko 3. Tuontivastausten arvot ja korotetut arvot osakehikoittain 2000-2003, milj.euroa
|
Kokonaistutkimus | Imputoidut |
Otostutkimus | Yhteensä |
|
2000 | Vastaukset | 3 664 | 46 | ||
|
Laskennalliset tulokset | 3 664 | 14 | 369 | 4 047 |
|
% -osuus loppusummasta | 90,6 | 2,0 | 7,7 | 100,0 |
2001 | Vastaukset | 3 392 | 44 | ||
|
Laskennalliset tulokset | 3 392 | 76 | 288 | 3 756 |
|
% -osuus loppusummasta | 90,3 | 2,0 | 7,7 | 100,0 |
2002 | Vastaukset | 3 043 | 85 | ||
|
Laskennalliset tulokset | 3 043 | 25 | 558 | 3 626 |
|
% -osuus loppusummasta | 83,9 | 0,7 | 15,4 | 100,0 |
2003 | Vastaukset | 3 559 | 99 | ||
|
Laskennalliset tulokset | 3 559 | 11 | 253 | 3 823 |
|
% -osuus loppusummasta | 93,1 | 0,3 | 6,6 | 100,0 |
Imputointien merkitys kokonaisuuden kannalta oli vähäisempi kuin edellisinä vuosina, koska erityisesti suurten yritysten tietoja jouduttiin imputoimaan vähemmän. Otoksen tarkempi kohdentaminen näkyi parantuneena vastausprosenttina otosaineistossa ja myös siinä, että sekä vientiä että tuontia raportoitiin otostutkimuksessa enemmän kuin edellisinä vuosina. Estimointien osuuksiin vaikutti se, että erotuksena edellisvuosiin otostutkimukseen kuuluvat yritykset raportoivat vuonna 2003 enemmän vientiä kuin tuontia.
Kyselytutkimuksiin sisältyy aina mahdollisia virhelähteitä, joista tärkeimmät liittyvät vastauskatoon sekä yli- ja alipeittoon. PU-kyselyn kohdalla vastausprosentti oli niin hyvä, että vastauskadon vaikutukset jäivät väistämättä pieniksi. Kyselytutkimuksen peitolla tarkoitetaan tutkimuskehikon oikeellisuutta suhteessa niiden yritysten joukkoon, jotka kyselyn avulla halutaan tavoittaa, eli PU-kyselyn tapauksessa niiden yritysten joukkoa, jotka harjoittavat palvelujen ulkomaankauppaa. Alipeitto on tällöin tutkimuskehikon osoittautuminen liian pieneksi ja ylipeitto vastaavasti sitä, että tutkimuskehikkoon kuuluu yksiköitä, jotka eivät kuulu tutkimuksessa tavoiteltavien piiriin. Näitä ali- ja ylipeittoja voi tapahtua esimerkiksi erilaisten rekistereiden päivityksessä tapahtuvien viiveiden seurauksena, joita voi esiintyä esimerkiksi yritystoiminnan lopettamisen tai aloittamisen ja yritysjärjestelyjen rekisteröimisen yhteydessä. PU-kyselyn kohdalla ali- ja ylipeitto eivät aiheuttaneet merkittäviä ongelmia, koska valtaosa kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti harjoittavansa palvelujen ulkomaankauppaa, mutta mukana oli myös riittävä määrä ei-PU-vastauksia.
PU-kyselyssä tärkeä mahdollinen virhelähde on kyselylomake, jota koskevat ongelmat liittyvät siinä käytettyihin määritelmiin ja kohdemaiden yksilöimiseen, koska nämä eivät välttämättä ole yhteneviä yritysten yleisesti käyttämän kirjanpitotavan kanssa. Tämä aiheuttaa vastaajille ylimääräistä työtä ja lisää virheellisesti kirjattujen vastausten mahdollisuutta.
Kyselyn toteuttamiskriteerejä ja vastausten laatua arvioitaessa voidaan kokonaisuudessaan todeta, että kyselyn tuloksia voidaan pitää erittäin todenmukaisina. Mahdollisten virhelähteiden vaikutusta arvioidaan kyselyä kehitettäessä, vaikkakaan merkittäviä luotettavuusparannuksia ei ole enää saavutettavissa.
Tietojen julkistaminen ja käyttäjäkunta
Ennakkotiedot palvelujen ulkomaankaupasta vuodelta 2003 toimitettiin Suomen Pankin maksutasetilastointiin ja Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitoon kesäkuussa 2004. Lopulliset tiedot tuotettiin syyskuussa 2004. Revisioiden merkitys oli hyvin pieni ja ne johtuivat ennakkotietojen tuottamisen jälkeen saapuneista vastauksista sekä näiden aiheuttamista muutoksista imputoiduissa arvoissa.
PU-tilasto on hyvä apuväline julkisen ja yksityisen sektorin päättäjille, suunnittelijoille, tutkijoille ja tiedotusvälineille, kun halutaan ymmärtää yritystoiminnan globalisoitumista ja seurata sen etenemistä. Eri maiden viranomaiset käyttävät tilastoja multi- ja bilateraalisten kauppaneuvottelujen pohjana ja lisäksi tilastot auttavat kansantalouden kehityksen seurannassa sekä kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen toimintapolitiikan valmistelussa ja seurannassa. Tilastot helpottavat talous- ja kauppapoliittista valvontaa ja yksityinen sektori hyödyntää tilastoa markkinatutkimuksien ja strategioiden laadinnassa ja kehittämisessä. Ensisijaisesti tilastot ovat kansantalouden tilinpidon ja taloudellisen tutkimuksen olennainen tietolähde.
Palvelujen ulkomaankauppa tiedustelun ulkopuolelle jätetyt toimialat
Toimiala | Nimi |
01, 02, 05 | Maatalous, riistatalous ja metsätalous sekä kalatalous |
10 | Kivi- ja ruskohiilen kaivu; turpeen nosto |
142 | Hiekan ja saven otto |
145 | Muiden tuotteiden kaivu ja louhinta |
15810 | Pehmeän leivän ja tuoreiden leivonnaisten valmistus |
17401 | Sisustustekstiilien valmistus |
18240 | Muiden vaatteiden ja asusteiden valmistus |
18300 | Turkisten muokkaus ja turkistuotteiden valmistus |
19100 | Parkitseminen ja muu nahan valmistus |
19200 | Laukkujen, satuloiden yms. tuotteiden valmistus |
20510 | Muiden puutuotteiden valmistus |
21220 | Paperisten talous- ja hygieniatarvikkeiden valmistus |
28120 | Metallisten rakennuspuusepän tuotteiden valmistus |
28740 | Kiinnittimien, ruuvien, ketjujen ja jousien valmistus |
31300 | Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus |
40111 | Sähkön tuotanto vesi- ja tuulivoimalla |
40301 | Kaukolämmön erillistuotanto ja jakelu |
410 | Veden puhdistus ja jakelu |
45430 | Lattian ja seinien päällystys |
45442 | Lasitus |
50103 | Matkailuvaunujen vähittäiskauppa |
502 | Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus |
50302 | Moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden vähittäiskauppa |
504 | Moottoripyörien kauppa, korjaus ja huolto sekä osien ja varusteiden kauppa |
505 | Polttoaineiden vähittäiskauppa |
51441 | Taloustavaroiden ja -tarvikkeiden tukkukauppa |
515 | Puolivalmisteiden, jätteiden ja romun tukkukauppa pl. maatalousraaka-aineet |
521 | Vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä |
522 | Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan vähittäiskauppa erikoismyymälöissä |
523 | Lääkkeiden, sairaanhoitotarvikkeiden sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden vähittäiskauppa |
524 | Muu uusien tavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä |
525 | Käytettyjen tavaroiden vähittäiskauppa myymälöissä |
526 | Vähittäiskauppa muualla kuin myymälöissä |
527 | Henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus |
551 | Hotellit |
552 | Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta |
553 | Ravintolat, kahvila-ravintolat ja ruokakioskit |
554 | Kahvi-, olut- ja drinkkibaarit |
555 | Henkilöstö- ja laitosruokalat, ateriapalvelu |
601 | Rautatieliikenne |
602 | Muu maaliikenne |
603 | Putkijohtokuljetus |
611 | Meri- ja rannikkoliikenne |
612 | Sisävesiliikenne |
621 | Säännöllinen lentoliikenne |
622 | Tilauslentoliikenne |
623 | Avaruusliikenne |
631 | Lastinkäsittely ja varastointi |
632 | Muu liikennettä palveleva toiminta |
633 | Matkatoimistot ja muu matkailua palveleva toiminta |
634 | Muu kuljetusvälitys |
66032 | Vakuutusyhdistykset |
66039 | Muu vahinkovakuutus |
70110 | Kiinteistöjen rakennuttaminen |
70201 | Asuntojen vuokraus |
70320 | Isännöinti ja kiinteistönhoito |
714 | Henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden vuokraus |
746 | Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu |
747 | Siivous |
751 | Julkishallinto |
752 | Ulkoasiainhallinto, maanpuolustus ja järjestystoimi |
753 | Pakollinen sosiaalivakuutustoiminta |
801 | Peruskoulu |
802 | Lukio ja ammatillinen koulutus |
804 | Muu koulutus |
851 | Terveydenhuoltopalvelut |
852 | Eläinlääkintäpalvelut |
853 | Sosiaalipalvelut |
90031 | Ulkotilojen hoito |
911 | Työnantaja- ja ammattijärjestöt, elinkeinoelämän järjestöt |
912 | Ammattiyhdistykset |
913 | Uskonnolliset ja muut järjestöt |
92530 | Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja luonnonpuistot |
926 | Urheilutoiminta |
950 | Työnantajakotitaloudet |
Päivitetty 10.2.2005
Tilasto:
Palvelujen ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3509. 2003,
Palvelujen ulkomaankaupan tilaston menetelmäkuvaus 2003
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/pul/2003/pul_2003_2005-02-10_men_001.html