Etusivu > Tilastot > Palvelujen ulkomaankauppa > 2004 > Palvelujen ulkomaankauppa

Palvelujen ulkomaankauppa

Menetelmäkuvaus

Kohdejoukko

Palvelujen ulkomaankaupan tilaston tilastointiyksikkö on yritys ja tilastoinnin kehikkoperusjoukko muodostuu kaikista Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterissä olevista yrityksistä. Tämän perusjoukon lisäksi käytetään tietoja niistä yrityksistä, jotka ovat raportoineet harjoittavansa palvelujen ulkomaankauppaa edellisessä vuoden 2003 tiedustelussa tai kuuluvat ulkomaisten yritysten (Foreign Affiliates Statistics, FATS) vuoden 2003 tilastoon.

Kyselyn kohdejoukon muodostamista varten yrityspopulaatiosta poistettiin:

1. Lakkautetut tai toimintansa keskeyttäneet yritykset, ja yrityksen juridisen muodon perusteella mm. luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät.
2. Yritykset, joiden toimialoilla ei todennäköisesti ole palvelujen ulkomaankauppaa ja toimialat, joilta on kahden viime vuoden aikana saatu "Ei palvelujen ulkomaankauppaa" -vastauksia.
3. Teollisuusyritykset, jotka työllistävät alle 20 henkilöä tai joiden liikevaihto on alle kymmenen miljoonaa euroa.
4. Yritykset palvelutoimialoilla, jotka työllistävät alle kymmenen henkilöä ja, joiden liikevaihto on alle 1,5 miljoonaa euroa.
5. Yritykset, jotka olivat edellisessä palvelujen ulkomaankaupan tiedustelussa vastanneet, etteivät harjoita palvelujen ulkomaankauppaa.

Kyselyn tutkimuskehikoksi muodostui 8 422 sellaista yritystä, jotka kokonsa tai toimialansa perusteella todennäköisimmin harjoittavat palvelujen ulkomaankauppaa. Tutkimuskehikko jaettiin kolmeen osakehikkoon: 1) kokonaistutkimuksen yritykset, 2) pk-yritykset ja 3) pienet yritykset, joihin lukeutuu pääasiallisesti alle 20 hengen yritykset. Kokonaistutkimuksen osakehikkoon valittiin yritykset, jotka olivat ilmoittaneet vuonna 2003 käyneensä palvelujen ulkomaankauppaa, työllistivät vähintään sata henkeä tai, jotka olivat ulkomaalaisomisteisia (tai omistivat ulkomaisia tytäryrityksiä) ja työllistivät vähintään 80 henkeä. Kokonaistutkimuksen ryhmään saatiin näitä kriteerejä käyttämällä 2 300 yritystä, jotka kaikki sisältyivät kyselyyn.

Osakehikkojen 2) ja 3) otostutkimukset jaettiin ositteisiin yrityksen kaksinumerotason toimialan ja kokoluokan perusteella. Toimiala "Muu liike-elämää palveleva toiminta", johon lukeutuvat mm. erilaiset tekniset palvelut ja mainonta, ositettiin tarkemmalla tasolla siten, että kokoluokan lisäksi käytettiin toimialaluokituksen kolmenumerotasoa. Satunnaisotannan toteuttamisessa käytettiin Bankierin allokointia, jonka avulla voitiin huomioida ositteiden sisällä esiintyvä heterogeenisuus. Jos tietyssä ositteessa esiintyi liikevaihdon tavallista suurempaa hajontaa, siitä otettiin yrityksiä enemmän mukaan lopulliseen otokseen. Teollisuustoimialoilla yrityksiä otettiin kustakin ositteesta vähintään viisi ja palvelutoimialoilla vähintään kymmenen. Ositetulla satunnaisotannalla lopullisella otoksella katettiin pk-yrityksien osakehikosta 13 prosenttia ja pienten yritysten osakehikosta 9,5 prosenttia yrityksistä.

Kyselyn otosjoukon kooksi saatiin 2 982 yritystä, joille lähetettiin kyselylomake tammikuussa 2005.

Otantakehikon ja otoksen määrittäminen vuonna 2004

FATS = Foreign Affiliates Statistics, Ulkomaisten yritysten tilasto
PK-yritys = Pienet ja keskisuuret yritykset
PU = Palvelujen ulkomaankauppa tilasto

Korotus

Tietojen tarkistusten jälkeen otosaineistoa koskevat tiedot korotettiin kattamaan koko tutkimuskehikko. Kyselyyn vastaamattomille yrityksille, jotka olivat edellisenä vuonna antaneet tietoja, imputoitiin uudet arvot laskemalla palvelutyyppikohtaiset muutokset erien suuruudessa vuodesta 2003 vuoteen 2004 ja kertomalla edellisvuoden vastaukset muutoskertoimella. Muille otokseen kuuluneille vastaamatta jättäneille yrityksille imputoitiin vienti- ja tuontitieto käyttämällä korotusmuuttujana henkilöstön lukumäärän ja viennin (tai tuonnin) suhdetta kullakin toimialalla. Horwitz-Thompsonin mallin avulla estimoitiin viennin ja tuonnin kokonaisarvot toimialoittain. Saadut kokonaisarvot jaettiin palvelutyypeittäin ja maittain käyttäen suhdemuuttujana kokonaistutkimuksen yrityksien vastauksista saatuja suhdeosuuksia, joita oli käsitelty siten, että selvästi poikkeavat havainnot eivät päässeet vaikuttamaan merkittävästi jakaumaan. Kokonaistutkimuksen kohdalla käytettiin korotuskerrointa yksi. Tuloksena syntyi palvelujen ulkomaankauppaa koskeva kokonaistilasto palvelutyypeittäin ja kohdemaittain.

Tietojen oikeellisuus

Käytetyllä tilastointimenetelmällä tavoitteena on saada kuva suomalaisten yritysten palveluja koskevista ulkomaantoiminnoista. Suurimpaan osakehikkoon eli kokonaistutkimukseen sisältyvät kaikki sellaiset suomalaiset yritykset, joilla on ollut palvelujen ulkomaankauppaa tai joista voidaan muiden indikaattorien avulla osoittaa, että niillä on erittäin todennäköisesti ulkomaantoimintaa.

Tiedusteluun vastasi 93 prosenttia yrityksistä. Vastausprosentti oli erinomainen, joka johtui myös kyselyn lakisääteisyydestä. Yrityksistä 31 prosenttia ilmoitti, ettei niillä ole palvelujen ulkomaankauppaa. Edellisinä vuosina näiden yrityksien osuus on ollut suurempi. Väheneminen johtuu osittain otannassa tehdyistä muutoksista, joiden avulla kohdejoukko saatiin rajattua tarkemmaksi. Kokonaistutkimuksen kehikossa "Ei palvelujen ulkomaankauppaa" -vastauksia oli 20 prosenttia vastanneista. Odotusten mukaisesti palvelujen ulkomaankauppaa harjoittamattomien yrityksien määrät kasvoivat selvästi siirryttäessä kokonaistutkimuksesta otostutkimuksen yrityksiin osakehikoissa 2) ja 3), mutta myös niissä oli palvelujen ulkomaankauppaa käyviä yrityksiä enemmän kuin edellisinä vuosina.

Vastaustilat ja ei-PU-vastausten lukumäärät ja osuudet osakehikoittain 2000-2004

2000	Yrityksiä	Vastanneita	Ei-PU	Vastaus %	Ei-PU/vast %
Kokonaistutkimus	1 549	1437	428	93	30
P&K-yritykset	607	503	339	83	67
Pienet yritykset	401	295	237	74	80
Yhteensä	2 557	2 235	1 004	87	45
2001	Yrityksiä	Vastanneita	Ei-PU	Vastaus %	Ei-PU/vast %
Kokonaistutkimus	1 681	1 599	436	95	27
P&K-yritykset	625	493	372	79	75
Pienet yritykset	412	324	276	79	85
Yhteensä	2 718	2 416	1 084	89	45
2002	Yrityksiä	Vastanneita	Ei-PU	Vastaus %	Ei-PU/vast %
Kokonaistutkimus	1 887	1 805	405	96	22
P&K-yritykset	484	415	290	86	70
Pienet yritykset	325	285	209	88	73
Yhteensä	2 696	2 505	904	93	36
2003	Yrityksiä	Vastanneita	Ei-PU	Vastaus %	Ei-PU/vast %
Kokonaistutkimus	1 925	1 876	327	97	17
P&K-yritykset	496	425	249	86	59
Pienet yritykset	337	295	204	88	69
Yhteensä	2 758	2 596	780	94	30
2004	Yrityksiä	Vastanneita	Ei-PU	Vastaus %	Ei-PU/vast %
Kokonaistutkimus	2 300	2 180	443	95	20
P&K-yritykset	371	318	204	86	64
Pienet yritykset	311	275	207	88	75
Yhteensä	2  982	2  773	854	93	31

  Ei-PU = ei palvelujen ulkomaankauppaa

Kokonaistutkimuksen aineisto kattoi sekä viennin että tuonnin puolella noin 92 prosenttia lopullisista palvelujen kokonaistiedoista. Imputoitujen vientitietojen osuus oli alle yhden prosentin ja korotusten osuus noin seitsemän prosenttia kokonaisvientitiedoista. Tuontitilastossa imputoitujen tietojen osuus oli alle kaksi prosenttia ja korotettujen tietojen osuus kuusi prosenttia palvelujen kokonaistuonnista. Viime vuosina imputointien merkitys kokonaisuuden kannalta on ollut vähäisempi kuin alkuvuosina, koska erityisesti suurten yritysten tietoja on imputoitu vähemmän. Otoksen tarkempi kohdentuminen on heijastunut parantuneena vastausprosenttina otosaineistossa ja myös siinä, että sekä vientiä että tuontia on raportoitu otostutkimuksessa enemmän kuin alkuvuosina.

Kyselytutkimuksiin sisältyy aina mahdollisia virhelähteitä, joista tärkeimmät liittyvät vastauskatoon sekä yli- ja alipeittoon. Palvelujen ulkomaankauppa kyselyn kohdalla vastausprosentti oli niin hyvä, että vastauskadon vaikutukset jäivät väistämättä pieniksi. Kyselytutkimuksen peitolla tarkoitetaan tutkimuskehikon oikeellisuutta suhteessa niiden yritysten joukkoon, jotka kyselyn avulla halutaan tavoittaa. Palvelujen ulkomaankauppa kyselyn tapauksessa se merkitsee niiden yritysten joukkoa, jotka harjoittavat palvelujen ulkomaankauppaa. Alipeitto on tutkimuskehikon osoittautuminen liian pieneksi ja ylipeitto vastaavasti sitä, että tutkimuskehikkoon kuuluu yksiköitä, jotka eivät kuulu tutkimuksessa tavoiteltavien piiriin. Näitä ali- ja ylipeittoja voi tapahtua esimerkiksi erilaisten rekistereiden päivityksessä tapahtuvien viiveiden seurauksena, joita voi esiintyä esimerkiksi yritystoiminnan lopettamisen tai aloittamisen ja yritysjärjestelyjen rekisteröimisen yhteydessä. Palvelujen ulkomaankauppa kyselyn kohdalla ali- ja ylipeitto eivät aiheuttaneet merkittäviä ongelmia, koska valtaosa kyselyyn vastanneista yrityksistä ilmoitti harjoittavansa palvelujen ulkomaankauppaa.

Kyselyssä tärkeä mahdollinen virhelähde on kyselylomake, jota koskevat ongelmat liittyvät siinä käytettyihin määritelmiin ja kohdemaiden yksilöimiseen, koska nämä eivät välttämättä ole yhteneviä yritysten yleisesti käyttämän kirjanpitotavan kanssa. Tämä aiheuttaa vastaajille ylimääräistä työtä ja lisää virheellisesti kirjattujen vastausten mahdollisuutta. Mahdollisten virhelähteiden vaikutusta arvioidaan kyselyä kehitettäessä.

---

Päivitetty 31.3.2006