Etusivu > Tilastot > Rajahaastattelututkimus > Käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät

Asuinmaa

Asuinmaa (country of residence) määritellään maaksi, jossa henkilö on asunut tai tulee yhtäjaksoisesti asuneeksi yli 12 kuukauden ajan. Henkilöllä tulee olla asunto kyseisessä maassa. Henkilöllä voi olla samanaikaisesti useampia kuin yksi asuinmaa. Suomen rajan ylittävistä matkustajista määritellään ulkomaiset kävijät (non-residents) asuinmaan, ei kansalaisuuden (nationality) mukaan.

Asuinpaikka

Asuinpaikka (place of residence) on se sijainti, jossa henkilö on asunut tai tulee yhtäjaksoisesti asuneeksi yli 12 kuukauden ajan. Henkilöllä tulee olla asunto kyseisessä paikassa. Rajahaastattelututkimuksessa asuinpaikka rekisteröidään tietyissä asuinmaissa asuvilta matkustajilta, käyttäen erikseen määriteltyä asuinalueluokittelua (area of residence).

Kansalaisuus

Kansalaisuus on sama kuin passin myöntämismaa. Henkilöllä voi olla useita kansalaisuuksia tai ei lainkaan kansalaisuutta. Kansalaisuudeksi hyväksytään myös muukalaispassin omistaminen.

Käynti

Rajahaastattelututkimuksen perusyksikkö on muualla kuin Suomessa asuvan matkustajan yksi käynti Suomessa. Käynti alkaa rajanylityksestä Suomeen saavuttaessa ja päättyy seuraavaan rajanylitykseen Suomesta poistuttaessa. Yhden matkan aikana voi matkustajalle tulla useita käyntejä Suomessa. Tutkimuksen tiedot koskevat pääsääntöisesti juuri sitä yhtä käyntiä, jonka päättyessä tiedot kerätään.

Majoitustapa

Rajahaastattelututkimuksessa kirjataan ulkomaisen, Suomessa yöpyneen matkustajan kaikki majoitustavat. Eri majoitustapoina kirjataan mm. hotelli, leirintäalue, oma asunto/mökki sekä tuttavien tai sukulaisten luona majoittuminen. Majoitustavan määritys perustuu matkustajan omaan ilmoitukseen.

Matkailija

Matkailijalla (tourist, overnight visitor) tarkoitetaan yöpyvää matkailijaa, joka viettää vähintään yhden yön matkan kohteessa joko maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa. Kansainvälinen matkailija on matkailija, joka viettää ainakin yhden yön matkan kohteena olevassa maassa. Kotimaanmatkailija on matkailija, joka viettää ainakin yhden yön matkan kohteena olevassa paikassa.

Matkailija joka ei yövy yhtään kertaan matkansa aikana on päivämatkailija (päiväkävijä).

Matkailukulutus

Matkailukulutuksella (tourism expenditure) tarkoitetaan matkasta aiheutuneita kokonaiskustannuksia, jotka matkailija itse tai joku muu hänen puolestaan maksaa. Matkailukulutukseen lasketaan mukaan menot tavaroihin ja palveluihin sekä matkustuksen aikana että matkan kohteessa. Mukaan lasketaan matkaan liittyvät maksut, jotka on maksettu ennen matkaa tai sen jälkeen. Myös henkilöliikennepalvelut (kotimaiset tai kansainväliset) lasketaan mukaan matkailukulutukseen (vrt. matkustustase).

Matkan pääkohde

Matkan pääkohde Suomessa on se matkakohde, jonka ulkomainen matkustaja ilmoittaa pääasialliseksi kohteekseen. Pääasiallisia matkakohteita voi olla useita, joista korkeintaan kaksi kirjataan. Rajahaastattelututkimuksessa matkan pääkohde rekisteröidään kunnan tarkkuudella. Pääasiallinen kohde voi olla myös paikka, jossa ei olla yövytty.

Matkan syy

Matkan pääsyy viittaa matkan tarkoitukseen eli motivaatioon. Matkan pääsyy voi olla esimerkiksi työmatka, vapaa-ajanmatka, tuttava- ja sukulaisvierailu tai näiden syiden jokin yhdistelmä. Rajahaastattelututkimuksessa selvitetään matkan pääsyy Suomessa, ei välttämättä koko matkan aikana.

Matkustaja

Rajahaastattelututkimuksessa matkustajia ovat kaikki Suomessa käyvät ulkomaiset henkilöt, jotka viipyvät Suomen-käynnillään alle 12 kuukautta. Matkustajaksi määrittyminen ei riipu Suomen-käynnin pääsyystä. Matkustajaksi luetaan myös sellainen Suomen-vierailulle saapunut henkilö, jolle Suomi on normaalia elinpiiriä (esim. työpaikka Suomessa).

Pakettimatka

Pakettimatka (package travel, package tours, package holidays) sisältää joukon matkanjärjestäjän ennakkoon kokoamia matkailupalveluja (valmismatka), jotka ostetaan yhtenä kokonaisuutena sille määrättyyn hintaan. Pakettimatka sisältää vähintään matkat ja majoituksen. Lisänä voi olla aterioita (täysi- tai puolihoito tai pelkkä aamiainen), bussimatkoja, autonvuokraus, pääsylippuja, retkiä, ohjelmapalveluja, hoitoja yms. Pakettimatkan hinta on yleensä edullisempi kuin ostettaessa siihen sisältyvät palvelut erillisinä tuotteina. Pakettimatkan synonyymina käytetään Suomessa yleisesti (mm. matkatoimistot) termiä 'valmismatka'.

Päiväkävijä

Päiväkävijä (same-day visitor) on matkailija, joka ei yövy matkan aikana eikä matkan kohteessa maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa. Kansainvälinen päiväkävijä on kansainvälinen matkailija, joka ei yövy matkan kohteena olevassa maassa. Kotimaan päiväkävijä on kotimaanmatkailija, joka ei yövy matkan kohteena olevassa paikassa asuinmaassaan.

Päiväkävijä viipyy matkan kohteessa alle 24 tuntia niin, että saapuminen ja lähtö tapahtuvat saman vuorokauden aikana. Päiväkävijöiksi lasketaan myös risteilijät, jotka yöpyvät laivalla ja käyvät maissa matkan kohteessa. Tällöin päiväkävijän lähtöpaikka on laiva.

Tavanomainen elinpiiri

Tavanomainen elinpiiri (the usual environment) koostuu henkilön lähiympäristöstä, johon kuuluvat koti ja paikat, joissa käydään töissä tai koulussa (opiskellaan) sekä muut paikat, joissa käydään usein (esim. päivittäistavarakauppa, pankki ym. palvelut).

Tavanomaisen elinpiirin käsitteellä, ja näin ollen myös matkailulla, on kaksi ulottuvuutta: useus ja etäisyys. Paikat joissa käydään säännöllisesti ja usein kuuluvat henkilön tavanomaiseen elinpiiriin, vaikka ne sijaitsisivat pitkän matkan päässä vakituisesta asunnosta (esim. viikottaiset matkat omalle vapaa-ajanasunnolle). Toisaalta, lähellä vakituista asuntoa sijaitsevat paikat kuuluvat tavaonomaiseen elinpiiriin, vaikka niissä käytäisiinkin harvoin.

Työmatka

Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organization, WTO) määritelmän mukaan luokkana työmatka viittaa kaikkiin sellaisiin matkoihin, jotka liittyvät työhön tai ammatilliseen toimintaan tavanomaisen elinpiirin ulkopuolella. Työmatkat tehdään velvoitteista, jotka liittyvät ammattiasemaan tai sen yksikön tuotannon taloudelliseen toimintaan, jossa henkilö työskentelee. Tähän ryhmään kuuluvat mm. osto- ja myyntimatkat; osallistuminen kokouksiin, konferensseihin ja kongresseihin; osallistuminen myyntimessuihin ja -näyttelyihin; julkishallinnon ja kansainvälisten organisaatioiden työntekijöiden virkamatkat; ammattiin liittyvä opiskelu (kurssit) sekä työntekijöiden palkinto- eli kannustematkat (incentive tours). Yleensä työnantaja maksaa matkasta aiheutuneet kustannukset. Suomalaisten matkatutkimuksessa tämän ryhmän matkoista käytetään nimitystä työ- tai kokousmatka.

Vapaa-ajanmatka

Vapaa-ajanmatka (leisure trip) viittaa matkan tarkoitukseen ja motiiviin. Vapaa-ajanmatka on tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle tehty matka, jonka päätarkoituksena Suomessa on ajanviete, lomanvietto, virkistys, rentoutuminen, harrastukset jne. Matkan tekijä maksaa yleensä itse matkasta aiheutuneet kustannukset. Rajahaastattelututkimuksessa vapaa-ajanmatkat erotetaan tuttava- tai sukulaisvierailuista.

Yöpyminen

Yöpymisillä mitataan ulkomaisen kävijän oleskelun kestoa Suomessa. Yksi yöpyminen on yksi Suomessa vietetty yö majoittumistavasta riippumatta. Yöpymiseksi ei lasketa autossa, laivalla tai muussa kulkuneuvossa vietettyä aikaa, mikäli yöpyminen tapahtuu matkalla Suomeen. Mikäli matkustaja on yöpynyt kulkuneuvossa, esim. junassa tai asuntoautossa, Suomessa ollessaan, lasketaan tämä yhdeksi yöpymiseksi.