Kesämökit 2013
Maakunnista Varsinais-Suomessa eniten mökkejä 2013
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2013 kaikkiaan 498 700 kesämökkiä. Mikkeli oli edelleen mökkivaltaisin kunta, yli 10 000 mökillään. Vuoden 2013 ja 2014 välillä ei tapahtunut kuntaliitoksia, joten mökkivaltaisimpien kuntien järjestys säilyi samana edellisvuoteen verrattuna. Myöskään uusien kesämökkien rakentaminen ei muuttanut mökkivaltaisimpien kuntien järjestystä.
Maakunnista eniten mökkejä vuonna 2013 oli Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen maakunnassa oli noin 49 000 kesämökkiä, myös Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla mökkejä oli yli 45 000. Vähiten kesämökkejä oli Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Keski-Pohjanmaalla mökkejä oli 3 900 ja Ahvenanmaalla 6 200.
Kuvio 1. Kesämökkien määrä maakunnittain 2013
Kunnan mökkitiheyttä voidaan kuvata myös vertaamalla kesämökkien määrää vakinaisesti asuttujen asuntojen määrään. Tällöin mökkirikkaimpiin kuntiin nousevat väestömäärältään suhteellisen pienet paikkakunnat, joissa on paljon kesämökkejä. Kaikkiaan 59 kunnassa oli vuonna 2013 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tällaisia mökkimäärältään suuria kuntia olivat mm. Parainen, Mäntyharju, Kemiönsaari ja Pälkäne. Vakinaisten asukkaiden vähentyessä kesäasukkaiden määrä korostuu yhä useammassa kunnassa. Vuodesta 2000 mökkienemmistöisten kuntien määrä on lisääntynyt yli kymmenellä, kun tilannetta verrataan käyttämällä samaa vuoden 2014 kuntajakoa.
Kuvio 2. Kunnat, joissa 2013 oli enemmän mökkejä kuin asuttuja asuntoja (mökkimäärältään suurimmat)
Mökkikanta kasvoi eniten 1980–luvulla
Vuoden 2013 lopussa kesämökkejä oli 498 700. Edellisestä vuodesta mökkien määrä kasvoi 2 500 kesämökillä, joista osa on uudistuotantoa ja osa käyttötarkoituksen muutoksia asuinkäytöstä vapaa-ajan käyttöön tai päinvastoin. Mökkejä myös poistuu mökkikannasta mm. uudisrakentamisen tai ränsistymisen vuoksi.
Mökkien määrä on kasvanut nopeimmin 1980-luvulla. Vuonna 1990 mökkejä oli 368 000, joka oli 46 prosenttia enemmän kuin vuonna 1980. Vuodesta 1970 vuoteen 1980 lisäys oli 75 600 kesämökkiä eli 43 prosenttia.
Kuvio 3. Kesämökkien lukumäärä 1970 - 2013
Kesämökkirakentaminen on hidastunut jatkuvasti 1990-luvun alkuvuosien rakennustahtiin verrattuna. Kun 1990-luvun alussa valmistui vuosittain noin 8 000 uutta kesämökkiä, niin viime vuosina rakentamisvauhti on ollut noin puolet tästä. Kesämökkikanta kasvoi 1990-luvulla noin 20 prosentilla. Se on selvästi vähemmän kuin 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin kanta kasvoi yli 40 prosenttia vuosikymmenen aikana.
Uudisrakentaminen noin 3 000 vapaa-ajan asuinrakennusta vuodessa
2000–luvulla vapaa-ajan asuinrakennusten uudistuotanto on ollut pääsääntöisesti yli 4 000 rakennusta vuodessa. Vapaa-ajan asuinrakennuksia rakennetaan kuitenkin entistä vähemmän. Vuoden 2013 rakennuskannassa on uusia, vuonna 2013 rakennettuja vapaa-ajan asuinrakennuksia noin 3 300. Edellisenä vuonna uudisrakennusten määrä oli 3 800.
Kesämökkikantaan sisältyviä uusia mökkejä rakennettiin eniten vuoden 2013 aikana Etelä-Savoon ja Lappiin. Kunnittain tarkasteltuna eniten uusia mökkejä rakennettiin Kuusamoon, Vöyriin, Savonlinnaan ja Puumalaan kuhunkin kuntaan yli 50 mökkiä vuodessa.
Kuvio 4. Maakunnat, joissa lukumääräisesti eniten uusia, vuonna 2013 rakennettuja vapaa-ajan asuinrakennuksia
Mökkirakentaminen vilkkainta Lapissa, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa
Viime vuosina uudisrakentaminen on ollut vilkkainta juuri Lapissa, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomen maakunnassa, jonne 2000–luvulla on rakennettu keskimäärin noin 400 vapaa-ajan asuinrakennusta vuosittain.
Vuodesta 1990 kesämökkikanta on kasvanut eniten Etelä-Savon maakunnassa, jossa mökkejä oli 13 600 enemmän kuin vuonna 1990. Pienin muutos kesämökkikannassa on tapahtunut Keski-Pohjanmaalla, jossa mökkien määrä on lisääntynyt vuodesta 1990 vain 1 400:lla mökillä ja Ahvenanmaalla mökkimäärä on lisääntynyt noin kahdella tuhannella.
Tihein kesäasutus Kustavissa ja Kaskisissa
Tihein mökkiasutus oli Kustavissa ja Kaskisissa, joissa oli keskimäärin 15–18 kesämökkiä maaneliökilometrillä. Kuudessa kunnassa oli kesämökkejä enemmän kuin 10 neliökilometriä kohti, kun tarkastellaan mökkimääriä suhteessa kunnan maapinta-alaan. Koko maassa oli keskimäärin 1,6 kesämökkiä neliökilometrillä. Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä ja Ahvenanmaalla kesämökkejä oli yli neljä neliökilometriä kohti. Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Kainuussa ja Lapissa oli vielä keskimäärin alle yksi kesämökki neliökilometrillä. Kunnista vähiten mökkejä pinta-alaan suhteutettuna oli Kauniaisissa, Savukoskella, Utsjoella ja Enontekiöllä.
Kuvio 5. Kesämökkien määrä kunnittain 2013
Kesämökkien keskikoko 48 neliötä
Uudet kesämökit ovat pinta-alaltaan entistä suurempia. 2010–luvulla rakennettujen vapaa-ajan asuinrakennusten keskimääräinen pinta-ala oli 72 neliötä ja mediaani 65 neliötä. Vuosina 2000–2009 rakennettujen kesämökkien keskimääräinen pinta-ala oli 64 neliötä ja mediaani 56 neliötä. Kaikkien kesämökkien keskikoko vuonna 2013 oli 48 neliötä. Keskikokoon lasketaan vapaa-ajan asuinrakennusten tai loma-asumiseen käytettävien rakennusten tiedossa olevat neliöt (noin 19 000 mökin pinta-ala on tuntematon). Suuret mökit ja vapaa-ajan asuinrakennukset kasvattavat keskikokoa jonkin verran, sillä mökkien neliöistä laskettu mediaani on kaikkien mökkien osalta 40 neliötä. Näin ollen kesämökeistä puolet on pinta-alaltaan edelleen 40 neliöisiä tai sitä pienempiä. Suurten, vähintään 60 neliöisten, mökkien osuus kaikista vapaa-ajan asuinrakennuksista oli vuonna 2013 vajaa neljännes. Vuonna 1970 näiden suurten mökkien osuus mökkikannasta oli 15 prosenttia.
Taulukko 1. Kesämökit pinta-alan mukaan 2013
Pinta-alaluokka, m2 | Mökkien määrä | % |
Mökkejä yhteensä | 498 694 | 100,0 |
-19 | 45 911 | 9,2 |
20-39 | 181 055 | 36,3 |
40-59 | 134 198 | 26,9 |
60-79 | 62 243 | 12,5 |
80-99 | 28 613 | 5,7 |
100- | 27 840 | 5,6 |
Tuntematon | 18 834 | 3,8 |
Keskipinta-ala | 48 | .. |
Mediaani | 40 | .. |
Lähes 800 000 suomalaista kuului kesämökin omistavaan asuntokuntaan
Kesämökeistä 405 000 oli yksityisten henkilöiden omistuksessa. Noin 93 000 mökkiä oli joko perikuntien, yritysten, yhteisöjen tai ulkomaalaisten omistamia. Kesämökin omistaviin asuntokuntiin kuului yhteensä lähes 800 000 henkilöä. Monessa kunnassa kesäasukkaat kaksinkertaistavat kunnan väkimäärän kesäisin.
Kesämökki sijaitsee yleensä lähellä asuinpaikkaa. Asuinmaakuntansa alueelta mökin omisti 65 prosenttia kaikista mökin omistajista. Ahvenanmaan, Kainuun, Lapin ja Pohjois-Karjalan mökinomistajista yli 90 prosenttia omisti mökin asuinmaakunnassaan. Sen sijaan uusimaalaisten omistajien mökit sijaitsivat pääosin muualla kuin asuinmaakunnassa. Vain 29 prosenttia uusimaalaisten omistamista mökeistä sijaitsi Uudellamaalla. Kolmasosa kaikista mökinomistajista omisti kesämökin kotikunnassaan.
Kesämökin omistajien keski-ikä 61 vuotta
Uusien, vuonna 2013 valmistuneiden kesämökkien omistajien keski-ikä oli 54 vuotta, kun taas kaikkien mökinomistajien keski-ikä vuonna 2013 oli 61 vuotta. Alle 40-vuotiaita omistajia oli noin 24 000 eli vain 6 prosenttia kaikista mökinomistajista.
Kaikista kesämökeistä yli neljälläkymmenellä prosentilla oli omistajana kahden aikuisen henkilön asuntokunta ja 14 prosentilla mökeistä oli omistajatalouksissa alle 18-vuotiaita lapsia. Yksinasuva henkilö oli omistajana 16 prosentilla mökeistä ja 19 prosenttia kaikista mökeistä omisti perikunta, yritys, yhteisö tai omistaja oli tuntematon. Kesämökin omistajajoukosta puolet asui joko omakoti- tai paritalossa.
Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus
Lisätietoja: Topias Pyykkönen 09 1734 2628 ( 9.6.2014 => 029 551 2628 ), Marja Hermiö 09 1734 3211, Arja Tiihonen 09 1734 3272, asuminen@tilastokeskus.fi
Vastaava tilastojohtaja: Harala Riitta
Päivitetty 23.5.2014
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-677X. 2013,
Kesämökit 2013
. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rakke/2013/rakke_2013_2014-05-23_kat_001_fi.html