Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 28.5.2015

Kesämökeistä lähimpänä vesistöä 1960– ja 1970 –luvun mökit

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 500 400 kesämökkiä. Puolella kesämökeistä matka lähimpään järveen tai mereen on alle 65 metriä. Mökkien sijainnissa suhteessa lähimpään vesistöön on suurta vaihtelua. Lyhin matka järveen tai mereen on 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuilla kesämökeillä, joilla mediaanietäisyys vesistöön on vain 37 metriä. Puolet uusista eli 2010-luvulla rakennetuista mökeistä sijaitsee alle 58 metrin etäisyydellä lähimmästä vesistöstä, mikä on hieman lähempänä vesistöä kuin 1980–2000 -luvuilla rakennetuilla mökeillä.

Kesämökkien mediaanimatka lähimpään järveen tai mereen (tummemmat värit tarkoittavat lyhyempää mediaanimatkaa)

Kesämökkien mediaanimatka lähimpään järveen tai mereen (tummemmat värit tarkoittavat lyhyempää mediaanimatkaa)

Vanhoilla, ennen vuotta 1960 rakennetuilla mökeillä etäisyys järveen tai mereen oli pisin, mediaanietäisyyden ollessa noin 339 metriä. Osin tätä selittää se, että kesämökkimökkitilastossa on mukana ns. mummonmökkejä (asuinrakennuksia, joita käytetään vapaa-ajan asumiseen). Näiden vapaa-ajan asumiseen tarkoitettujen mummonmökkien mediaanietäisyys isompaan vesistöön oli noin kilometri. Kaiken kaikkiaan sellaisia kuivanmaan mökkejä, joiden etäisyys lähimpään järveen tai mereen oli vähintään puoli kilometriä, oli Suomessa noin 149 000.

Pisin mediaanietäisyys vesistöön oli Lapin mökeillä, 477 metriä. Myös Pohjois-Pohjanmaalla mökkien mediaanietäisyys lähimpään järveen tai mereen oli yli 400 metriä. Pienimmät mediaanietäisyydet vesistöihin löytyivät Etelä-Karjalasta ja Etelä-Savosta, noin 30 metriä. Suurinta hajonta etäisyydessä vesistöön oli Varsinais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa. Ahvenanmaalla mökit oli rakennettu tasaisen lähelle vesistöä ja siellä myös keskiarvoetäisyys lähimpään vesistöön oli lyhin. Kunnista lyhin mediaanietäisyys järveen tai mereen oli Taipalsaaressa ja Luodossa. Vesistötietojen lähteenä on Maanmittauslaitos.

Mikkeli oli edelleen mökkivaltaisin kunta 2014

Mökkivaltaisimpien kuntien suuruusjärjestys säilyi lähes ennallaan vuonna 2014. Kesämökkien lukumäärällä mitattuna suurin mökkikunta oli Mikkeli, toiseksi suurin Kuopio ja kolmanneksi suurin Parainen. Mikkeli oli ainoa kunta, jossa oli yli 10 000 kesämökkiä. Tuoreimman kuntaliitoksen myötä Porista tuli yhdestoista mökkivaltaisin kunta Suomessa. Kuntaliitosten seurauksena monien kaupunkien mökkimäärät kuvaavat enemmänkin seudullisen kesäasutuksen määrää kuin itse kaupunkialueen mökkejä.

Kunnat, joissa eniten kesämökkejä vuonna 2014

  Kuntajako 1.1.2015 Kesämökkien lukumäärä
1. Mikkeli 10 324
2. Kuopio 9 602
3. Parainen 8 570
4. Lohja 8 408
5. Savonlinna 8 280
6. Hämeenlinna 7 861
7. Kouvola 7 732
8. Salo 7 238
9. Kuusamo 6 614
10. Raasepori 6 495
11. Pori 5 141
12. Mäntyharju 4 803
13. Kemiönsaari 4 706
14. Kangasala 4 604
15. Naantali 4 589

Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Topias Pyykkönen 029 551 2628, Marja Hermiö 029 551 3211, Arja Tiihonen 029 551 3272, asuminen@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Harala Riitta

Julkaisu pdf-muodossa (327,2 kt)

Katsaukset
Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 26.5.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennukset ja kesämökit [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-677X. 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.12.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rakke/2014/rakke_2014_2015-05-28_tie_001_fi.html