Etusivu > Tilastot > Rakennukset ja kesämökit > 2016 > Kesämökit 2016

Kesämökit 2016

Maakunnista Varsinais-Suomessa eniten mökkejä 2016

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 kaikkiaan 502 900 kesämökkiä. Mökkivaltaisin kunta oli Kuopio, jossa oli 10 700 mökkiä. Seuraavaksi eniten kesämökkejä oli Mikkelissä, Paraisilla, Lohjalla ja Savonlinnassa. Suurimpien mökkikuntien järjestys muuttui, kun Juankoski yhdistyi Kuopioon vuoden 2017 alussa. Samalla Kuopio nousi mökkimäärältään Suomen suurimmaksi kunnaksi. Tilastokeskuksen tiedot kuvaavat kesämökkien määriä uusimman kuntaluokituksen mukaan.

Maakunnista eniten mökkejä vuonna 2016 oli Varsinais-Suomessa, noin 49 400 kesämökkiä. Myös Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla mökkejä oli yli 45 000. Vähiten kesämökkejä oli Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla. Keski-Pohjanmaalla mökkejä oli 3 900 ja Ahvenanmaalla 6 400.

Kuvio 1. Kesämökkien määrä maakunnittain 2016

Kunnan mökkitiheyttä voidaan kuvata myös vertaamalla kesämökkien määrää vakinaisesti asuttujen asuntojen määrään. Tällöin mökkirikkaimpiin kuntiin nousevat väestömäärältään suhteellisen pienet paikkakunnat, joissa on paljon kesämökkejä. Kaikkiaan 63 kunnassa oli vuonna 2016 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tällaisia mökkimäärältään suuria kuntia olivat mm. Parainen, Mäntyharju, Kemiönsaari ja Pälkäne. Vakinaisten asukkaiden vähentyessä kesäasukkaiden määrä korostuu yhä useammassa kunnassa. Vuodesta 2000 mökkienemmistöisten kuntien määrä on lisääntynyt noin kahdellakymmenellä, kun tilannetta verrataan käyttämällä samaa vuoden 2017 kuntajakoa.

Kuvio 2. Kunnat, joissa 2016 oli enemmän mökkejä kuin asuttuja asuntoja (mökkimäärältään suurimmat)

Mökkikanta kasvoi eniten 1980–luvulla

Vuoden 2016 lopussa kesämökkejä oli 502 900. Edellisestä vuodesta mökkien määrä kasvoi 1 307 kesämökillä, joista osa on uudistuotantoa ja osa käyttötarkoituksen muutoksia asuinkäytöstä vapaa-ajan käyttöön tai päinvastoin.

Mökkien määrä on kasvanut nopeimmin 1980-luvulla. Vuonna 1990 mökkejä oli 368 000, mikä on 46 prosenttia enemmän kuin vuonna 1980. Vuodesta 1970 vuoteen 1980 lisäys oli 75 600 kesämökkiä eli 43 prosenttia.

Kuvio 3. Kesämökkien lukumäärä 1970 - 2016

Kesämökkirakentaminen on hidastunut jatkuvasti 1990-luvun alkuvuosien rakennustahtiin verrattuna. Kun 1990-luvun alussa valmistui vuosittain noin 8 000 uutta kesämökkiä, niin viime vuosina rakentamisvauhti on ollut noin 2 000–3 000 kesämökkiä vuodessa. Kesämökkikanta kasvoi 1990-luvulla noin 20 prosentilla. Se on selvästi vähemmän kuin 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin kanta kasvoi yli 40 prosenttia vuosikymmenen aikana.

Uudisrakentaminen enää 2 000 vapaa-ajan asuinrakennusta vuodessa

2000–luvulla vapaa-ajan asuinrakennusten uudistuotanto on ollut pääsääntöisesti yli 4 000 rakennusta vuodessa. Vapaa-ajan asuinrakennuksia rakennetaan kuitenkin entistä vähemmän. Vuoden 2016 rakennuskannassa on uusia, vuonna 2016 rakennettuja vapaa-ajan asuinrakennuksia noin 2 000. Edellisenä vuonna uudisrakennusten määrä oli 2 220.

Eniten uusia mökkejä rakennettiin vuoden 2016 aikana Lappiin, Varsinais-Suomeen ja Etelä-Savoon. Kunnittain tarkasteltuna eniten uusia mökkejä rakennettiin Savonlinnaan, Kuusamoon ja Paraisille, kuhunkin kuntaan yli 40 mökkiä vuodessa.

Kuvio 4. Maakunnat, joissa lukumääräisesti eniten uusia, vuonna 2016 rakennettuja vapaa-ajan asuinrakennuksia

Mökkirakentaminen vilkkainta Lapissa, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa

Viime vuosina uudisrakentaminen on ollut vilkkainta Lapissa, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomen maakunnassa, jonne 2000–luvulla on rakennettu keskimäärin noin 400 vapaa-ajan asuinrakennusta vuosittain.

Vuodesta 1990 kesämökkikanta on kasvanut eniten Etelä-Savon maakunnassa, jossa mökkejä oli noin 14 000 enemmän kuin vuonna 1990. Pienin muutos kesämökkikannassa on tapahtunut Keski-Pohjanmaalla, jossa mökkien määrä on lisääntynyt vuodesta 1990 vain 1 500:lla mökillä ja Ahvenanmaalla mökkimäärä on lisääntynyt noin kahdella tuhannella.

Tihein kesäasutus Kustavissa ja Kaskisissa

Tihein mökkiasutus oli Kustavissa ja Kaskisissa, joissa oli keskimäärin 15–18 kesämökkiä maaneliökilometrillä. Kahdeksassa kunnassa oli kesämökkejä enemmän kuin 10 neliökilometriä kohti, kun tarkastellaan mökkimääriä suhteessa kunnan maapinta-alaan. Koko maassa oli keskimäärin 1,7 kesämökkiä neliökilometrillä. Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Kanta-Hämeessä ja Ahvenanmaalla kesämökkejä oli yli neljä neliökilometriä kohti. Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Kainuussa ja Lapissa oli vielä keskimäärin alle yksi kesämökki neliökilometrillä. Kunnista vähiten mökkejä pinta-alaan suhteutettuna oli Kauniaisissa, Savukoskella, Enontekiöllä ja Utsjoella.

Kesämökkien keskikoko 48 neliötä

Uudet kesämökit ovat pinta-alaltaan entistä suurempia. 2010–luvulla rakennettujen vapaa-ajan asuinrakennusten keskimääräinen pinta-ala oli 72 neliötä ja mediaani 65 neliötä. Vuosina 2000–2009 rakennettujen kesämökkien keskimääräinen pinta-ala oli 65 neliötä ja mediaani 56 neliötä. Kaikkien kesämökkien keskikoko vuonna 2016 oli 48 neliötä. Keskikokoon lasketaan vapaa-ajan asuinrakennusten tai loma-asumiseen käytettävien rakennusten tiedossa olevat neliöt (noin 17 000 mökin pinta-ala on tuntematon). Suuret mökit ja vapaa-ajan asuinrakennukset kasvattavat keskikokoa jonkin verran, sillä mökkien neliöistä laskettu mediaani on kaikkien mökkien osalta 40 neliötä. Kesämökeistä siis puolet on pinta-alaltaan edelleen 40 neliöisiä tai sitä pienempiä. Suurten, vähintään 60 neliöisten, mökkien osuus kaikista vapaa-ajan asuinrakennuksista vuonna 2016 oli 25 prosenttia. Vuonna 1970 näiden suurten mökkien osuus mökkikannasta oli 15 prosenttia.

Taulukko 1. Kesämökit pinta-alan mukaan 2016

Pinta-alaluokka, m2	Mökkien määrä	%
Mökkejä yhteensä	502 903	100,0
-19	45 919	9,1
20-39	180 331	35,9
40-59	135 241	26,9
60-79	64 081	12,7
80-99	30 348	6,0
100-	29 721	5,9
Tuntematon	17 262	3,4
Keskipinta-ala	48	,
Mediaani	40	,

Kesäasukkaista, mökin omistajista ja mökkimatkan pituudesta julkaistaan vuoden 2016 tietoja juhannusviikolla Tilastokeskuksen blogissa.

Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marja Hermiö 029 551 3211, Arja Tiihonen 029 551 3272, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 24.5.2017