Etusivu > Tilastot > Rakennus- ja asuntotuotanto > 2016 > syyskuu > Maalämmön osuus lämmönlähteenä kasvussa

Maalämmön osuus lämmönlähteenä kasvussa

Tilastokeskuksen mukaan maalämmön suhteellinen osuus rakennusten pääasiallisena lämmönlähteenä on ollut tasaisessa kasvussa 2000-luvun alusta lähtien. Osuuden kasvu on ollut erityisen nopeata viimeisen viiden vuoden aikana.

Yleisimmin maalämpö valitaan lämmönlähteeksi pientaloissa. Vuonna 2015 kaikista uusista valmistuneista rakennushankkeista, joissa käytettiin pääasiallisena lämmönlähteenä maalämpöä, noin 74 prosenttia kohdistui erillisiin pientaloihin. Pientalojen käyttämän maalämmön osuus eri lämmönlähteistä on kasvanut huimasti vuodesta 1995 vuoteen 2015. Vuonna 1995 vain 0,7 prosenttia pientalojen rakentajista valitsi lämmönlähteeksi maalämmön, vuonna 2015 vastaava luku oli jo 37,5 prosenttia. Samaan aikaan on sähkön osuus pientalojen pääasiallisena lämmönlähteenä vähentynyt huomattavasti. Vuonna 2015 ensimmäistä kertaa pientalojen lämmönlähteenä käytettiin enemmän maalämpöä kuin sähköä (37,5 prosenttia vs. 33,5 prosenttia).

Kuvio 1. Lämmönlähteiden suhteelliset osuudet erillisissä pientaloissa vuosina 1995–2015

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

Maalämmön käytön yleistymistä voidaan todentaa myös tarkastelemalla maalämpöpumppujen lukumäärän kasvua Suomessa. Kuviossa 2 on esitetty käytössä olevien maalämpöpumppujen kappalemääräinen kehitys sekä sähkön ja kevyen polttoöljyn hinnan kehitys pitkällä aikavälillä. Kuviosta huomataan, että lämmitysenergioiden hintojen noustessa maalämpöpumppujen myynti on kasvanut. Heljo et al. (2012) mukaan lämmitysenergioiden hintojen nousu vaikuttaakin positiivisesti maalämpöpumppujen kysyntään. Heidän mukaansa toinen tekijä maalämmön yleistymiseen on ollut energia-avustusten myöntäminen uusiutuvaa energiaa käyttävien järjestelmien asennukseen pientaloissa.

Kuvio 2. Maalämpöpumppujen lukumäärän sekä sähkön ja kevyen polttoöljyn hinnan kehitys 1976–2015

Lähde: Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry ja Energian hinnat, Tilastokeskus

* L1 (Pientalo, huonekohtainen sähkölämmitys, pääsulake 3x25 A, sähkön käyttö 18 000 kWh/vuosi)

** Sisältää arvonlisäveron.

Maalämpöä käytetään pääasiallisesti suuremmissa pientaloissa. Tilastokeskuksen rakennukset ja kesämökit –tilaston mukaan maalämpöä käyttävien erillisten pientalojen laskennallinen keskikoko on ollut hiukan alle 200 neliömetriä vuoden 2015 lopussa. Esimerkiksi sähkölämmitystä käytetään huomattavasti pienemmissä rakennuksissa. Keskikoko sähkölämmitteisissä pientaloissa on noin 145 neliömetriä.

Kuvio 3. Erillisten pientalojen keskikoko lämmönlähteittäin 31.12.2015

Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus

Maalämpöä käyttäviä rakennuksia on lukumääräisesti eniten kaupunkimaisilla alueilla, erityisesti Espoossa. Vähiten maalämpöä käyttäviä rakennuksia on Ahvenanmaan saaristokunnissa.

Taulukko 1. Kunnat, joissa eniten maalämpöä käyttäviä rakennuksia vuonna 2015

	Kuntajako 1.1.2016	Maalämpöä käyttävien rakennusten lukumäärä (kaikki rakennukset)
1.	Espoo	2114
2.	Oulu	1200
3.	Turku	1124
4.	Vantaa	1066
5.	Helsinki	956
6.	Tampere	864
7.	Jyväskylä	844
8.	Tuusula	808
9.	Vaasa	757
10.	Kirkkonummi	684
11.	Kouvola	659
12.	Mikkeli	618
13.	Nurmijärvi	610
14.	Kuopio	607
15.	Sipoo	602

Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus

Viime vuosina valmistuneista uudisrakennushankkeista maalämpöjärjestelmiä on otettu eniten käyttöön pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla, Turun seudulla sekä länsirannikolla. Vähiten maalämpöä on hyödynnetty maaseutumaisissa kunnissa ympäri Suomea.

Koropleettikartassa on esitetty vuosina 2010–2015 valmistuneiden maalämpöä käyttävien uudisrakennushankkeiden suhteelliset osuudet kaikista vastaavan ajankohdan uudisrakennushankkeista. Kartassa käytettävät luokat on muodostettu aineiston jakauman 5, 25, 50, 75 ja 95 persentiilirajoja käyttäen. Alinta viittä prosenttia aineistosta kuvaa luokka 0 % - 2 % ja ylintä viittä prosenttia 21,1 % – 34,3 %.

Kuvio 4. Maalämmön osuus vuosina 2010–2015 valmistuneista uudisrakennushankkeista

Lähteet:

Heljo, J. & Vihola, J. (2012). Lämmitystapojen kehitys 2000-2012 – aineistoselvitys. Tampere, Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennustuotanto ja –talous. Raportti 10

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jose Lahtinen 029 551 3776, Merja Järvinen 029 551 2458, Heli Suonio 029 551 2481, rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

---

Päivitetty 25.11.2016