Etusivu > Tilastot > Rakentamisen tilinpäätöstilasto > 2010 > Rakentaminen 2010

Rakentaminen 2010

1. Liikevaihto

Rakentamisen liikevaihto oli Tilastokeskuksen mukaan 24,1 miljardia euroa vuonna 2010. Liikevaihto supistui 69 miljoonaa euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Yritysten lukumäärä kasvoi hieman ja oli 41 400. EU:n määritelmän mukaisia pk-yrityksiä oli 41 200.

Kuvio 1. Rakentamisen liikevaihto suuruusluokittain 2009–2010

Rakentamisessa pk-sektorin merkitys on suuri. Liikevaihdosta sen osuus oli 61,9 prosenttia ja henkilöstöstä 73,2 prosenttia. Pk-sektorin liikevaihto supistui 241 miljoonaa euroa ja oli 14,9 miljardia. Samalla suurten yritysten liikevaihto kasvoi 171 miljoonaa 9,2 miljardiin.

Rakentamisen liikevaihdosta 44,4 prosenttia tuli talonrakentamisesta, 42,1 prosenttia erikoistuneesta rakennustoiminnasta ja 13,5 prosenttia maa- ja vesirakentamisesta. Alatoimialoista liikevaihto kasvoi vain talonrakentamisessa, jossa liikevaihtoa kertyi 165 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 10,7 miljardia euroa. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto supistui 147 miljoonaa ja erikoistuneen rakennustoiminnan 88 miljoonaa euroa vuonna 2010.

2. Kannattavuus

Vuonna 2010 rakentamisen kannattavuuden tunnusluvuista käyttökateprosentti oli heikompi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Käyttökatetta kertyi 7,4 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Edelliseen vuoteen verrattuna se heikkeni 1,1 prosenttiyksikköä.

Kuvio 2. Rakentamisen toimintakulut ja käyttökate 2010

Yritysten liiketoiminnan tuotot supistuivat edellisestä vuodesta 39 miljoonaa euroa. Samalla varsinaisen toiminnan kulut kasvoivat 233 miljoonaa ja veivät 92,6 prosenttia tuotoista. Varsinkin ulkopuolisten palvelujen osuus kasvoi merkittävästi. Vuonna 2010 niihin käytettiin 25 prosenttia liiketoiminnan tuotoista eli 1,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Pääoma- ja rahoituskulujen kattamiseen jäi 1,8 miljardia euroa, mikä oli 272 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 3. Rakentamisen kannattavuus 2000-2010

Rahoitustuotot vähenivät edellisestä vuodesta 97 miljoonaa euroa, samalla myös rahoituskulut pienenivät 78 miljoonaa euroa. Nettotulos heikkeni 0,8 prosenttiyksikköä ja oli 3,1 prosenttia tuotoista. Kokonaistulos jäi puoli prosenttiyksikköä edellisen vuoden tasosta ja oli 3,2 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Tilikauden tuloksena syntyi voittoa 1,2 miljardia euroa, mikä oli 78 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 4. Rakentamisen nettotulos toimialoittain 2009–2010

Rakentamisen alatoimialoista kannattavuus heikkeni eniten erikoistuneessa rakennustoiminnassa, jonka kannattavuuden tunnusluvut laskivat kautta linjan lähes puolitoista prosenttiyksikköä. Käyttökatetta kertyi 882 miljoonaa euroa eli 8,6 prosenttia tuotoista. Kannattavuus heikkeni myös talonrakentamisessa, jonka kannattavuuden tunnusluvut olivat prosenttiyksikön verran heikompia kuin edellisenä vuotena. Käyttökatetta, joka oli 6,3 prosenttia liiketoiminnan tuotoista, kertyi 680 miljoonaa euroa, lähes 100 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Toiminta tuotti voittoa 434 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia tuotoista.

Maa- ja vesirakentamisen varsinaisen toiminnan kannattavuus heikkeni käyttökatteella mitattuna 0,3 prosenttiyksikköä 7,3 prosenttiin tuotoista. Nettotulos pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 0,9 prosenttia tuotoista. Satunnaisten erien positiivisesta vaikutuksesta johtuen kokonaistulos vahvistui prosenttiyksiköllä ollen 1,4 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Tilikauden tulos oli 1,5 prosenttia tuotoista. Voittoa kertyi 48 miljoonaa euroa.

Kuvio 5. Rakentamisen kannattavuus suuruusluokittain 2010

Pk-sektorin kannattavuus heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna, mutta se oli kuitenkin parempi kuin suurten yritysten. Pk-sektorille kertyi käyttökatetta 1,4 miljardia euroa eli 9,1 prosenttia tuotoista. Käyttökateprosentti heikkeni 1,5 prosenttiyksikön verran edellisvuodesta. Samalla netto- ja kokonaistulokset heikkenivät prosenttiyksikön verran vuotta aiemmasta ja olivat kumpikin hieman yli 3 prosenttia tuotoista vuonna 2010. Voittoa pk-sektorin toiminta tuotti vajaan miljardin, mikä oli 150 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suurten yritysten käyttökateprosentti heikkeni 0,3 prosenttiyksikköä ja oli 4,7 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Nettotulos heikkeni 0,4 prosenttiyksikköä. Kokonais- ja tilikauden tulokset kohosivat 0,7 prosenttiyksikköä edellisen vuoden tasosta ja olivat kumpikin 3,3 prosenttia tuotoista. Suurten yritysten voitto kasvoi 72 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta ja sitä kertyi 305 miljoonaa euroa.

3. Rahoitus

Rakentamisen taseen loppusumma kasvoi runsaalla miljardilla eurolla edellisvuodesta ja oli 22 miljardia euroa vuonna 2010. Kokonaisvelkojen suhteellinen osuus liikevaihdosta kasvoi 2,9 prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja oli 56 prosenttia. Omavaraisuusaste oli miltei edellisen vuoden tasolla 34,7 prosentissa taseesta.

Kuvio 6. Rakentamisen vieraan pääoman takaisinmaksuaika 2000–2010

Rakentamisen kokonaisvelat eli vieras pääoma ja pakolliset varaukset vähennettynä ennakkomaksuilla olivat 13,2 miljardia euroa. Kokonaisvelat olivat 650 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2010 rahoitustulos oli 1,4 miljardia euroa, tällä summalla yritykset saisivat maksettua vuoden 2010 velkansa 9,1 vuodessa. Edellisvuonna velkojen takaisinmaksuaika olisi ollut runsaat 7 vuotta.

Kuvio 7. Rakentamisen omavaraisuusaste toimialoittain 2008–2010

Rakentamisen alatoimialoista talonrakentamisen rahoitusasema heikkeni. Omavaraisuusaste laski 1,3 prosenttiyksikköä 30,8 prosenttiin taseesta ja samalla kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat 3 prosenttiyksikköä ja olivat 58 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen omavaraisuusaste kohosi 2,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta 25,4 prosenttiin taseesta ja kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat 1,5 prosenttiyksikköä 60,4 prosenttiin. Kokonaisvelkojen suhde liikevaihtoon kasvoi myös erikoistuneessa rakennustoiminnassa ja ne olivat 52,5 prosenttia, omavaraisuusaste pysytteli edellisvuoden tasolla 41,4 prosentissa taseesta.

Pk-sektorin omavaraisuusaste vahvistui 0,4 prosenttiyksikköä, mutta samalla kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat 1,2 prosenttiyksikköä. Suurten yritysten rahoitusasema heikkeni pk-sektoria voimakkaammin, omavaraisuusaste heikkeni lähes prosenttiyksikön verran 31 prosenttiin taseesta. Kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat melkein 5 prosenttiyksikköä ja olivat 76,7 prosenttia. Euromääräisesti kokonaisvelat kasvoivat suurilla yrityksillä 570 miljoonaa euroa ja olivat 7 miljardia euroa vuonna 2010.

Kuvio 8. Rakentamisen kokonaispääoman tuotto toimialoittain 2009–2010

Rakentamisessa toimintaan sitoutuneelle pääomalle tuli 6,2 prosentin tuotto vuonna 2010. Vuotta aiemmin kokonaispääoman tuottoprosentti oli 8,1. Pk-sektorilla tuotto jäi 2,6 prosenttiyksikköä alle edellisvuoden tason ja oli 7,7 prosenttia.

4. Investoinnit

Kuvio 9. Rakentamisen aineelliset investoinnit toimialoittain 2008–2010

Vaikka rakentamisen liikevaihto hieman supistui ja kannattavuus heikkeni vuonna 2010, toimialalla investoitiin aineelliseen käyttöomaisuuteen hieman enemmän kuin edellisenä vuonna. Investointien määrä oli 628 miljoonaa euroa. Liikevaihtoon suhteutettuna investoinnit olivat 2,6 prosenttia, edellisenä vuonna ne olivat 2,4 prosenttia. Valtaosa rakentamisen investoinneista tehtiin pk-sektorilla, jossa ne olivat 546 miljoonaa euroa. Suurten yritysten investoinnit olivat 83 miljoonaa euroa, mikä oli 34 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suhteellisesti eniten investoitiin erikoistuneessa rakennustoiminnassa, jossa investoinnit olivat 3,8 prosenttia suhteessa liikevaihtoon. Talonrakentamisen investoinnit olivat 162 miljoonaa euroa eli 1,5 prosenttia liikevaihdosta.

5. Henkilöstö

Rakentaminen työllisti 145 500 henkilöä vuonna 2010. Henkilöstön määrä kasvoi edellisvuodesta 3 500 henkilöä. Suurin muutos oli talonrakentamisessa, jossa henkilöstön määrä kasvoi 2 700 henkilöllä. Erikoistuneeseen rakennustoimintaan tuli 1 600 työpaikkaa lisää. Maa- ja vesirakentamisen henkilöstön määrä väheni lähes tuhannella henkilöllä.

Kuvio 10. Rakentamisen henkilöstö toimialoittain 2008–2010

Henkilöstöstä hieman yli puolet työskenteli erikoistuneessa rakennustoiminnassa, 36 prosenttia talonrakentamisessa ja 11,6 prosenttia maa- ja vesirakentamisessa. Yhteensä palkkoja ja muita henkilöstökuluja maksettiin 5,8 miljardia euroa, mikä oli 84 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta oli 24,3 prosenttia.

Pk-sektorin palveluksessa oli 107 000 ja suurten yritysten 39 000 henkilöä. Vuonna 2010 pk-sektori työllisti 3 500 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Pk-sektorin maksamat palkat ja muut henkilöstökulut kasvoivat 79 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja olivat 3,9 miljardia euroa. Suurilta yrityksiltä kului henkilöstömenoihin lähes 2 miljardia euroa, 5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 11. Rakentamisen jalostusarvo ja henkilöstökulut 2000–2010

Rakentamisen jalostusarvo oli 8,1 miljardia euroa vuonna 2010. Se laski edellisvuodesta 180 miljoonaa euroa. Jalostusarvosta kului 72,2 prosenttia henkilöstökulujen kattamiseen.

Lähde: Rakentamisen tilinpäätöstilasto 2010, Tilastokeskus

Lisätietoja: Seija Kolehmainen 09 1734 2237, rakenne.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds

---

Päivitetty 22.2.2012