Tämä tilasto on lakkautettu.

Tilastotietoa tästä aiheesta julkaistaan toisen tilaston yhteydessä.

5.4.2022 jälkeen julkaistuja tilastotietoja tästä aiheesta

Tämä sivu on arkistoitu.

Rakentaminen 2012

1. Liikevaihto

Rakentamisen liikevaihto oli Tilastokeskuksen tilinpäätöstietojen mukaan 28,8 miljardia euroa vuonna 2012. Liikevaihto kasvoi 6,7 prosenttia edellisvuodesta. Yrityksiä toimi 41 700, mikä oli 100 yritystä enemmän kuin edellisenä vuonna. EU:n määritelmän mukaisia pk-yrityksiä oli 41 600.

Kuvio 1. Rakentamisen liikevaihto toimialoittain 2009–2012

Kuvio 1. Rakentamisen liikevaihto toimialoittain 2009–2012

Rakentamisessa pk-sektorin merkitys on suuri. Liikevaihdosta sen osuus oli 62 prosenttia ja henkilöstöstä 74 prosenttia. Rakentamisen liikevaihdon 1,8 miljardin kasvusta 68 prosenttia tuli pk-sektorilta. Pk-sektorin liikevaihto kasvoi 1,2 miljardia ja oli 17,8 miljardia euroa. Samalla suurten yritysten liikevaihto kasvoi runsaan puoli miljardia 11 miljardiin euroon.

Rakentamisen liikevaihdosta 45 prosenttia tuli talonrakentamisesta, 41 prosenttia erikoistuneesta rakennustoiminnasta ja 14 prosenttia maa- ja vesirakentamisesta. Talonrakentamisen liikevaihto kasvoi yli puoli miljardia euroa kasvuprosentin ollessa 4,2. Erikoistunut rakennustoiminta kasvatti liikevaihtoaan 0,9 miljardia euroa eli 8,4 prosenttia. Suhteellisesti eniten liikevaihto kasvoi maa- ja vesirakentamisessa, jossa kasvuprosentti oli 10,5.

2. Kannattavuus

Käyttökatteella mitattuna rakentamisen kannattavuudessa tapahtui loiva käänne parempaan suuntaan muutaman vuoden alamäen jälkeen. Käyttökatetta kertyi 7,5 prosenttia liiketoiminnan tuotoista. Edelliseen vuoteen verrattuna se koheni puoli prosenttiyksikköä.

Kuvio 2. Rakentamisen toimintakulut ja käyttökate 2012

Kuvio 2. Rakentamisen toimintakulut ja käyttökate 2012

Yritysten liiketoiminnan tuottojen 1,9 miljardin euron kasvusta 1,6 miljardia hupeni kustannusten kasvuun. Ulkopuolisiin palveluihin käytettiin 26,5 prosenttia liiketoiminnan tuotoista eli runsas puoli miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Aine- ja tarvikehankintoihin kului 125 miljoonaa enemmän kuin edellisvuonna. Henkilöstökulut kasvoivat 464 miljoonaa euroa. Pääoma- ja rahoituskulujen kattamiseen jäi 2,2 miljardia euroa, mikä oli 265 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 3. Rakentamisen kannattavuus 2000–2012

Kuvio 3. Rakentamisen kannattavuus 2000–2012

Rakentamisen nettotulos koheni 2,2 prosenttiyksikköä edellisvuoden tasosta 5 prosenttiin tuotoista. Rahoituskulut kasvoivat 103 miljoonaa euroa, tuloveroja rakentamisen yritykset maksoivat 42 miljoonaa euroa edellisvuotista enemmän. Samalla kuitenkin rahoitustuotot kasvoivat lähes 600 miljoonaa euroa. Rahoituserien positiivinen kehitys heijastui myös kokonais- ja tilikauden tuloksiin, jotka kumpikin nousivat 2 prosenttiyksikköä edellisen vuoden tasosta. Tilikauden tuloksena voittoa syntyi 2 miljardia euroa, mikä oli 688 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 4. Rakentamisen nettotulos toimialoittain 2011–2012

Kuvio 4. Rakentamisen nettotulos toimialoittain 2011–2012

Maa- ja vesirakentamisen käyttökate laski 1,5 prosenttiyksikköä. Käyttökatetta kertyi 221 miljoonaa euroa eli 5,6 prosenttia tuotoista. Rahoitustuottojen hienoinen kasvu ja samalla rahoituskulujen sekä verojen pieneneminen nostivat nettotuloksen positiiviseksi. Käyttökatteella mitattuna talonrakentamisen kannattavuus koheni puoli prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Nettotulos nousi 0,2 prosenttiyksikköä 3,4 prosenttiin liiketoiminnan tuotoista. Sen sijaan kokonais- ja tilikauden tulokset jäivät 0,4 prosenttiyksikköä alle edellisen vuoden tason.

Suurin muutos rakentamisen alatoimialojen suhteellisessa kannattavuudessa tapahtui erikoistuneessa rakennustoiminnassa. Käyttökate nousi runsaan prosenttiyksikön verran edellisestä vuodesta. Kokonaistulos vahvistui 5,1 prosenttiyksikköä 9,7 prosenttiin liiketoiminnan tuotoista.

Kuvio 5. Rakentamisen kannattavuus suuruusluokittain 2012

Kuvio 5. Rakentamisen kannattavuus suuruusluokittain 2012

Pk-yritysten kannattavuuden tunnusluvut heikkenivät kautta linjan noin puoli prosenttiyksikköä vuotta aiemmasta. Pk-sektorin käyttökate pieneni edellisvuodesta 0,6 prosenttiyksikköä 8,7 prosenttiin liiketoiminnan tuotoista. Samalla suurten yritysten käyttökate koheni 2,2 prosenttiyksikköä, 5,4 prosenttiin. Muutaman suuren yrityksen saamat mittavat rahoitustuotot kohensivat suurten yritysten nettotulosta 6,4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Voittoa pk-sektorin toiminta tuotti runsaan miljardin, mikä oli 22 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurten yritysten voitto kasvoi 0,7 miljardia euroa edellisestä vuodesta ja sitä kertyi 0,9 miljardia euroa.

3. Rahoitus

Rakentamisen taseen loppusumma kasvoi 3,7 miljardilla eurolla edellisvuodesta ja oli 25,4 miljardia euroa vuonna 2012. Kokonaisvelkojen suhteellinen osuus liikevaihdosta kasvoi 2,4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja oli 55,3 prosenttia. Omavaraisuusaste vahvistui 3,5 prosenttiyksikköä 36,1 prosenttiin taseesta.

Kuvio 6. Rakentamisen vieraan pääoman takaisinmaksuaika 2000–2012

Kuvio 6. Rakentamisen vieraan pääoman takaisinmaksuaika 2000–2012

Rakentamisen kokonaisvelat eli vieras pääoma ja pakolliset varaukset vähennettynä ennakkomaksuilla olivat 15,6 miljardia euroa. Kokonaisvelat olivat 1,6 miljardia euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2012 rahoitustulos oli 2,2 miljardia euroa, tällä summalla yritykset saisivat maksettua vuoden 2012 velkansa 7,2 vuodessa. Edellisvuonna velkojen takaisinmaksuaika oli 9,6 vuotta.

Rakentamisen alatoimialoista maa- ja vesirakentamisen rahoitusasema heikkeni selvästi. Omavaraisuusaste pieneni 1,7 prosenttiyksikköä 18,4 prosenttiin taseesta. Kokonaisvelkojen suhde liikevaihtoon pysyi miltei edellisen vuoden tasolla ja oli 66 prosenttia. Talonrakentamisen omavaraisuusaste kohosi 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta 29,4 prosenttiin taseesta. Samalla kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon pienenivät 1,3 prosenttiyksikköä 50,7 prosenttiin. Merkittävin muutos rahoitusasemassa tapahtui erikoistuneessa rakennustoiminnassa, jossa kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat 7,1 prosenttiyksikköä ja olivat 56,7 prosenttia, samalla omavaraisuusaste vahvistui 5,7 prosenttiyksikköä 45,8 prosenttiin taseesta.

Kuvio 7. Rakentamisen kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon suuruusluokittain 2006–2012

Kuvio 7. Rakentamisen kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon suuruusluokittain 2006–2012

Pk-sektorin rahoitusasema vahvistui hieman. Omavaraisuusaste säilyi edellisen vuoden tasolla 35,9 prosentissa taseesta. Samalla kokonaisvelkojen suhde liikevaihtoon pieneni 1,7 prosenttiyksikköä. Suurten yritysten omavaraisuusaste parani 7,5 prosenttiyksikön verran 36,4 prosenttiin taseesta. Kokonaisvelat suhteessa liikevaihtoon kasvoivat 9 prosenttiyksikköä ja olivat 75,8 prosenttia. Euromääräisesti suurten yritysten kokonaisvelat lisääntyivät 1,4 miljardia euroa.

Kuvio 8. Rakentamisen kokonaispääoman tuotto toimialoittain 2011–2012

Kuvio 8. Rakentamisen kokonaispääoman tuotto toimialoittain 2011–2012

Rakentamisessa toimintaan sitoutuneelle pääomalle tuli 8,5 prosentin tuotto vuonna 2012. Vuotta aiemmin kokonaispääoman tuottoprosentti oli 6,4. Pk-sektorilla tuotto jäi miltei puolen prosenttiyksikön verran alle edellisvuoden tason eli 8,2 prosenttiin.

4. Investoinnit

Kuvio 9. Rakentamisen aineelliset investoinnit toimialoittain 2010–2012

Kuvio 9. Rakentamisen aineelliset investoinnit toimialoittain 2010–2012

Vuonna 2012 rakentamisessa investoitiin aineelliseen käyttöomaisuuteen 61 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Investointien määrä oli 724 miljoonaa euroa. Liikevaihtoon suhteutettuna investoinnit olivat 2,5 prosenttia kuten edellisenäkin vuonna. Valtaosa rakentamisen investoinneista tehtiin pk-sektorilla, jossa ne olivat 593 miljoonaa euroa. Suurten yritysten investoinnit olivat 131 miljoonaa euroa. Suhteellisesti eniten investoitiin erikoistuneessa rakennustoiminnassa, jossa investoinnit olivat 4 prosenttia liikevaihdosta. Talonrakentamisen investoinnit olivat 162 miljoonaa euroa eli 1,3 prosenttia liikevaihdosta.

5. Henkilöstö

Rakentaminen työllisti 153 400 henkilöä vuonna 2012. Henkilöstön määrä pieneni edellisvuodesta 2 200 henkilöä. Suurin muutos oli talonrakentamisessa, josta hävisi 1 900 työpaikkaa. Erikoistuneesta rakennustoiminnasta henkilöstön määrä väheni noin 300 henkilöä.

Kuvio 10. Rakentamisen henkilöstö toimialoittain 2010–2012

Kuvio 10. Rakentamisen henkilöstö toimialoittain 2010–2012

Henkilöstöstä hieman yli puolet työskenteli erikoistuneessa rakennustoiminnassa, 36 prosenttia talonrakentamisessa ja 11,5 prosenttia maa- ja vesirakentamisessa. Yhteensä palkkoja ja muita henkilöstökuluja maksettiin 6,7 miljardia euroa, mikä oli 416 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta oli 23,3 prosenttia.

Pk-sektorin palveluksessa oli 113 300 ja suurten yritysten 40 100 henkilöä. Vuonna 2012 pk-sektori työllisti 1 200 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pk-sektorin maksamat palkat ja muut henkilöstökulut kasvoivat 310 miljoonaa euroa edellisvuodesta ja olivat 4,5 miljardia euroa. Suurilta yrityksiltä kului henkilöstömenoihin 2,2 miljardia euroa, 106 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 11. Rakentamisen jalostusarvo ja henkilöstökulut 2006–2012

Kuvio 11. Rakentamisen jalostusarvo ja henkilöstökulut 2006–2012

Rakentamisen jalostusarvo oli 9,4 miljardia euroa vuonna 2012. Se kasvoi edellisvuodesta 0,7 miljardia euroa. Jalostusarvosta kului 71,4 prosenttia henkilöstökulujen kattamiseen.


Lähde: Rakentamisen tilinpäätöstilasto 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Seija Kolehmainen 09 1734 2237, rakenne.tilastot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala


Päivitetty 13.2.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakentamisen tilinpäätöstilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5328. 2012, Rakentaminen 2012 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ratipa/2012/ratipa_2012_2014-02-13_kat_001_fi.html