Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Rakennuskustannusindeksin kehitys vuonna 2017

Rakennuskustannusten kokonaisindeksi kasvoi vuoden 2017 tammikuusta joulukuuhun 1,1 prosenttia. Kustannuskehitys oli kokonaisuutena maltillista ottaen huomioon rakentamisen muiden indikaattorien, kuten liikevaihdon, palkkasumman ja rakennuslupien, kehityksen vastaavalla ajanjaksolla. Kustannuslajeista tarvikepanosten hinnat kasvoivat noin 1,9 prosenttia ja palveluiden hinnat noin 1,4 prosenttia.

Kuvio 1. Kustannuslajien kehitys 2016-2017

Kuvio 1. Kustannuslajien kehitys 2016-2017

Vuonna 2017 tarvikkeiden hinnoista kasvoivat eniten betonielementtien (8,2 prosenttia), teräsrakenteiden (4,7 prosenttia) sekä vesikatteiden (4,4 prosenttia) hinnat. Samaan aikaan esimerkiksi rakennusalueen pintarakenteiden hinnat laskivat 8,8 prosenttia. Palveluiden hinnoista kasvoivat eniten liittymismaksujen (3,9 prosenttia), työmaatilojen, telineiden ja sääsuojauksen (2,9 prosenttia) sekä muottikalustojen ja tuentojen (2,5 prosenttia) hinnat. Laskua taas oli erityisesti työmaan energian hinnassa, joka laski 2,9 prosenttia 1) .

Työpanosten hinnat sen sijaan eivät kasvaneet käytännössä ollenkaan vuoden 2017 tammikuun ja joulukuun välillä. Myös rakennuskustannusindeksissä näkyy kilpailukykysopimuksen vaikutus. Työpanoksia mitataan rakennuskustannusindeksissä rakennusyrityksen tai urakoitsijan näkökulmasta, joten työpanoksen hinta muodostuu sekä palkasta (keskitunti- tai keskikuukausiansio) että sosiaalikustannuksista.

Työnantajan maksamat sosiaalikustannukset, jotka päivitetään kerran vuodessa tammikuussa, pienentyivät rakennusalalla verrattuna vuoteen 2016. Työpanosten hinnat laskivat vuoden 2017 tammikuussa 1,4 prosenttia verrattuna joulukuuhun 2016 (kuvio 1). Samaan aikaan rakennusalan keskiansiot, jotka saadaan Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin tiedoista, eivät laskeneet.

Kun samaan aikaan rakennusalalla jatkettiin työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia (Lähde: Rakennusteollisuus RT ry:n tiedote ), ei työkustannusten hinnoissa tapahtunut suuria muutoksia vuoden 2017 aikana. Koska työpanosten paino rakennuskustannusten kokonaisindeksissä on noin 40 prosenttia, oli työpanosten hintakehityksellä keskeinen vaikutus rakennuskustannusten maltilliseen kehitykseen vuonna 2017.

Kuvio 2. Kustannuslajien vuosimuutosten (%) vuosikeskiarvot 2016-2017

Kuvio 2. Kustannuslajien vuosimuutosten (%) vuosikeskiarvot 2016-2017

Vuonna 2017 työpanosten hinnat laskivat keskimäärin prosentin verrattuna vuoteen 2016. Vastaavasti vuonna 2016 työpanosten hinnat kasvoivat 1,2 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. (kuvio 2)

Tarvikepanosten ja palveluiden hinnat nousivat vuonna 2017 keskimäärin noin prosentin verrattuna vuoden takaiseen. Vastaavasti vuonna 2016 tarvikepanosten hinnat kasvoivat keskimäärin 0,2 prosenttia verrattuna vuoteen 2015, kun taas palveluiden hinnat laskivat 0,7 prosenttia samalla ajanjaksolla. (kuvio 2)


1) Hintakehitystä voi tutkia tarkemmin Tilastokeskuksen Rakennuskustannusindeksin Statfin tietokantataulukosta: 002 – Rakennuskustannusindeksi panosnimikkeittäin 2015=100.

Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Lisätietoja: Atro Andersson 029 551 3544, Merja Järvinen 029 551 2458, rakennus.indeksit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Sami Saarikivi


Päivitetty 15.01.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakennuskustannusindeksi [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-4282. joulukuu 2017, Rakennuskustannusindeksin kehitys vuonna 2017 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rki/2017/12/rki_2017_12_2018-01-15_kat_001_fi.html