Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Laatuseloste: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja

1. Tilastotietojen relevanssi

Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Rakentamisen liikevaihtokuvaaja ja myynnin määräindeksi ovat indeksejä, jotka kuvaavat yritysten liikevaihdon arvon ja volyymin kehitystä kuukausittain. Indeksien laskennassa käytetään lähes koko Suomen yritystoiminnan kattavaa verohallinnon aineistoa sekä Tilastokeskuksen suoraa tiedonkeruuta ja yritys- ja toimipaikkarekisteriä. Indeksit julkaistaan seuraavista toimialoista alatoimialoittain: rakentaminen, talonrakentaminen ja maa- ja vesirakentaminen.

Tietoja käytetään Eurostatissa, Euroopan keskuspankissa, eräissä kansainvälisissä organisaatioissa ja Suomen julkisessa hallinnossa sekä aluekehittämisessä yritystalouden kehityksen seurantaan ja analysointiin. Elinkeinoelämä ja tutkimuslaitokset käyttävät tietoja markkinoiden ja kilpailijoiden kehityksen arviointiin.

Keskeiset käsitteet ja luokitukset

Käytetyt käsitteet

Liikevaihto on käsitteellisesti määritelty kirjanpitolaissa ja se ei sisällä arvonlisäveroa. Liikevaihdolla tarkoitetaan tässä pelkästään kotimaan liikevaihtoa, mikä sisältää verollisen myynnin sekä rakennuspalveluiden oman käytön, joka on joko valmistusta omaan käyttöön tai perustajaurakointia. Rakennusyritysten myynnin määrällä kuvataan liikevaihtoa, josta on poistettu hintojen muutosten vaikutus.

Arvoindeksi kuvaa liikevaihdon nimellisarvoa suhteessa perusvuoden arvoon. Arvoindeksi sisältää sekä hintojen muutokset että määrän muutokset. Liikevaihtokuvaaja on arvoindeksi. Arvo saadaan suoraan käytettävistä aineistoista.

Määrä- eli volyymi-indeksi kuvaa määrissä tapahtuneita muutoksia. Kaupan, teollisuuden ja rakentamisen toimialoista tuotetaan määräindeksit. Rakentamisen määräindeksi saadaan jakamalla laskettu arvoindeksi hintaindeksillä: määräindeksi = 100 x (arvoindeksi/hintaindeksi).

Toimiala- ja sektoriluokitukset

Toimialaluokat on muodostettu vuoden 2002 tiedoista alkaen julkaisun Toimialaluokitus 2002 mukaisesti (Tilastokeskus, käsikirjoja 4, Helsinki 2002). Vuosien 1995-2001 tiedot on luokiteltu vuoden 1995 toimialaluokituksen perusteella. Käytetty sektoriluokitus perustuu julkaisuun Sektoriluokitus 2000 (Tilastokeskus, käsikirjoja 5, Helsinki 2000).

Yritykset luokitellaan toimialaluokkiin pääasiallisen toimintansa perusteella. Koska useissa yrityksissä harjoitetaan monenlaista toimintaa, joudutaan niiden merkitys punnitsemaan arvonlisäysosuuksien avulla. Mitä enemmän jokin toiminta lisää arvoa, sitä suurempi paino sille annetaan toimialamäärittelyssä. Jos arvonlisäystä ei tiedetä, käytetään esimerkiksi palkkoja, henkilöstön määrää, tuotannon bruttoarvoa ja liikevaihtoa.

Lait ja asetukset

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki. Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada muualta. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Kuukausitilastointia ohjaa EU:n asetus lyhyen aikavälin tilastoista N:o 1165/98 ja N:o 1158/2005. Asetus velvoittaa jäsenvaltioita tuottamaan koko maata koskevia indeksisarjoja mm. rakentamisen volyymista. Tilastojen muuttujat on määritelty Euroopan Unionin komission asetuksessa 588/2001

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Perusjoukko

Liikevaihtokuvaajan ja rakennusyritysten myynnin määrän perusjoukkona ovat kuukausivalvonnassa olevat arvonlisäverovelvolliset rakennusyritykset. Eräät monitoimialaiset yritykset on jaettu ns. toimialayksiköihin toimialapuhtauden parantamiseksi.

Verohallinnon maksuvalvonta-aineisto

Indeksin laskennassa käytetään arvolisäverotuksen ja työnantajasuoritusten maksuvalvonta-aineistoa. Tavaroita ja palveluja myyvä elinkeinonharjoittaja on arvonlisäverovelvollinen yritysmuodosta riippumatta. Arvonlisäverotuksen soveltamisalan ulkopuolelle jäävät mm. elinkeinonharjoittajat, joiden toiminta on vähäistä, pankki- ja rahoitustoiminta sekä eräät uskonnolliset yhdyskunnat ja yleishyödylliset yhteisöt. Valtio ja kunta ovat verovelvollisia liiketoiminnan muodossa harjoitetusta toiminnasta. Rekisteröity työnantaja on velvollinen palkansaajilta pidätettyjen ennakkojen ilmoittamiseen verohallinnolle, kun taas satunnaisesti palkkoja maksavat työnantajat eivät sisälly aineistoon.

Koska tietyn kuukauden aineisto täydentyy eräpäivän jälkeenkin, jokaisen kohdekuukauden aineisto toimitetaan Tilastokeskukseen toistuvasti kuuden kuukauden ajan. Ensimmäisellä poimintakerralla aineiston kattavuus on keskimäärin 90 % yritysten liikevaihdolla mitattuna.

Suora tiedonkeruu

Arvonlisäaineistoa täydennetään keräämällä kuukausittain tietoa myynneistä suoraan noin 200 suurimmalta rakennusyritykseltä. Myös yrityksiltä, joilla on optio-ohjelma, kerätään kuukausittain tiedot maksetuista optioista. Toimialayksiköihin jaetuilta noin 30 yritykseltä kysytään myös palkkasummatietoa. Otoksen osuus kunkin päätoimialan yritysten lukumäärästä on keskimäärin 1-2 prosenttia, mutta liikevaihdosta mitattuna otos kattaa noin 40-74% toimialasta riippuen.

Laskenta

Aineistossa havaitut systemaattiset virheet korjataan ennen laskentaa. Laskennan aikana havaitut virheelliset tiedot oikaistaan tai niiden vaikutus poistetaan. Aineisto tarkistetaan yritystasolla käymällä läpi merkittävimmät yritysjärjestelyt ja liikevaihdon muutokset, yritysten aloitukset ja lopetukset.

Liikevaihto- ja palkkasummakuvaajien perusvuosi on 2000. Laskenta perustuu muutosestimointiin. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja. Lisäksi aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten sekä yritysjärjestelyjen vaikutus huomioidaan indeksin laskennassa. Indeksit lasketaan kuukausittain uudelleen kunnes aineisto on täysin kertynyt.

Käytetyt työpäiväkorjaus- ja kausitasoitusmenetelmät

Kausitasoitetusta sarjasta on poistettu vuoden sisäinen systemaattinen vaihtelu. Kausivaihtelun aiheuttaa usein jokin yrityksistä itsestään johtumaton ilmiö, kuten säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu ja ihmisten toimintatavat. Kaikki liikevaihto- ja palkkasummasarjat tasoitetaan TRAMO/SEATS –menetelmällä, joka on Eurostatin suosittelema kausitasoitusmenetelmä.

Myynnin määräindeksi

Myynnin määrä-indeksi saadaan deflatoimalla lasketut liikevaihtoindeksit eli poistamalla hintojen muutosten vaikutus indeksisarjasta. Talonrakentamisessa sarja deflatoidaan uudisrakentamisen volyymi-indeksin laskennassa syntyvällä hintaindeksillä ja maa- ja vesirakentamisen sarja maarakennuskustannusindeksillä.

Koko rakentamisen (TOL 2002; F) toimialan määrä-indeksi lasketaan painottamalla yhteen talonrakennusyritysten ja maa- ja vesirakennusyritysten myynnin määrä-indeksit, painoina käytetään perusvuoden kansantalouden tilinpidon arvonlisäysosuuksia.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Rakennusyritysten myynnin määrä- ja liikevaihtoindeksissä keskeistä on nopeus ja luotettavuus. Verohallinnon maksuvalvonta-aineisto on laajuudessaan erinomainen pohja luotettavuudelle, sillä se sisältää lähes koko Suomen yritystoiminnan.

Uusimmat indeksiluvut voivat muuttua hieman aineiston kertymisen ja yritysten ilmoittaminen tietojen muutosten vuoksi. Aineiston täydentymisestä johtuen uusimmat kuusi kuukautta päivittyvät julkistuksissa.

Aineistossa voi olla virheitä esimerkiksi tietojen optisesta luvusta tai tiedonantajien virheistä johtuen. Lisäksi liikevaihdon määrittely arvonlisäveroilmoituksessa ei täysin vastaa tuloslaskelman liikevaihtoa. Näiden ongelmien korjaamiseksi maksuvalvonta-aineiston tietoja verrataan Tilastokeskuksen suorasta tiedonkeruusta saatuihin tietoihin.

Yrityksille on annettu toimialakoodi päätoimintansa mukaan. Kuitenkin yrityksellä voi olla muutakin kuin pää-toimialan mukaista toimintaa. Tästä aiheutuvaa siirtymää sivutoimialalle on pienennetty jakamalla merkittävimmät sivutoiminnot omiksi toimialayksiköikseen.

Toimialan kasvuun vaikuttavat toimialalla olevien yritysten toiminnan muutokset, uusien yritysten syntyminen ja vanhojen yritysten toiminnan loppuminen. Laskennassa otetaan huomioon yritysjärjestelyt sekä yritysten aloitukset ja lopetukset.

Yleisesti ottaen mitattavat muuttujat: volyymi, liikevaihto ja toimiala ovat sisällöltään hyvin pitkälti määritelmiensä mukaisia (Eurostatin määritelmät). Määritelmästä poikkeamisesta johtuvia muuttujien epätarkkuuksia pyritään poistamaan aineiston korjauksilla ennen laskentaa ja sen aikana. Ajallisesti tiedot ovat täsmällisesti kohdistettuja ja laskennassa käytetyt menetelmät harhattomia.

Volyymi-indeksin laskennassa myös deflaattorien laadulla on suuri merkitys tulosten oikeellisuuteen. Tilasto-keskus käyttää laskelmissaan parhaita saatavissa olevia hinta- ja kustannusindeksejä.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Teollisuuden, rakentamisen ja muiden palveluiden liikevaihtokuvaajat julkaistaan noin kahden ja puolen kuukauden viiveellä, kuten rakennusyritysten myynnin määrä tiedotkin. Julkaisupäivät on koottu Tilastokeskuksen julkaisukalenteriin (www.tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri).

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Tiedotteita :liikevaihto- myynnin määräindeksi laaditaan kuukausittain.Tiedotteet ilmestyvät julkaisupäivänä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Internetissä julkistetaan eri toimialojen ja sektoreiden liikevaihto- ja palkkasummakuvaajat ja rakennusyritysten myynnin määrä Excel -muotoisina taulukoina. Internet-julkaisu sisältää kuvaukset, katsaukset, aikasarjat taulukoina ja kuvioita. Tiedot päivitetään aina uusimman tiedotteen ilmestyessä. Toimialoittaiset sarjat julkaistaan myös Tilastokeskuksen tilastotietojen itsepalvelujärjestelmässä (StatFin).

Erityisselvityksille Verohallinnon maksuvalvonta-aineisto antaa monipuoliset mahdollisuudet. Suhdannetietoa tuotetaan toimialoittain ja alueittain sekä nimetyistä yritysryhmistä. Asiakaskohtaisen suhdannepalvelun (www.tilastokeskus.fi/tup/suhdannepalvelu) avulla voi saada tietoa esimerkiksi liikevaihdosta, viennistä, palkoista tai henkilöstömäärästä. Lisäksi kasvukatsaus kuvaa aineistosta löytyviä suhdannekehityksen syitä.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Liikevaihto- ja palkkasummakuvaajien aikasarjat ovat ajallisesti vertailukelpoisia. Indeksit laskettiin uudelleen vuoden 2000 alusta alkaen, kun perusvuodeksi vaihdettiin vuosi 2000. Uusi toimialaluokitus 2002 on tuonut vain vähäisiä muutoksia toimialojen sisältöön, eikä vaikeuta aikasarjojen ajallista vertailtavuutta. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset ovat olleet mukana muiden palveluiden laskennassa vuodesta 1999 lähtien ja muilla toimialoilla vuodesta 2002 lähtien.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Liikevaihto- ja palkkasummakuvaajissa kullekin kalenterikuukaudelle kohdistuu sille ajoittuva myynti yrityksen tilikaudesta riippumatta. Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin ja tilinpäätöstilastojen liikevaihto- ja palkkatiedot ovat tuloslaskelman mukaisia ja kyseisenä vuonna päättyvältä tilikaudelta.

Yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoihin voi sisältyä palkkasummakuvaajista puuttuvia työnantajia, jotka eivät maksa säännöllisesti palkkoja. Tämä aiheuttaa vain vähäistä eroa palkkasummaan. Palkkasummakuvaajat sisältävät myös julkisyhteisöjen ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen maksamat palkat, jotka eivät sisälly Yritys- ja toimipaikkarekisterin vuositilastoon, vaan ne julkaistaan erikseen.

Liikevaihto- ja palkkasummakuvaajat kattavat säännölliset työnantajat ja arvonlisäverovelvollisuuden rajan ylittävät yritykset eli yli 8 500 euroa liikevaihtoa tuottavat yritykset. Liikevaihto- ja palkkasummatietojen laskennassa aloittaneet ja lopettaneet yritykset otetaan huomioon heti, kun yritys on tullut arvonlisäverovelvolliseksi tai tieto lopettamisesta on saatu. Tilinpäätöstilastossa ovat mukana kaikki tilinpäätöksen tehneet yritykset. Yritys- ja toimipaikkarekisterin tilastoon kuuluvat yritykset, jotka ovat toimineet tilastovuoden aikana yli puoli vuotta, ja joiden liikevaihto on vähintään 8 987 euroa vuodessa, tai jotka työllistävät henkilötyövuosina yli 0,5 henkilöä.

8. Dokumentointi

Lisää tilaston metatietoja löytyy kunkin liikevaihtokuvaajan tai palkkasummakuvaajien omilta kotisivuilta (käsitteet ja määritelmät, menetelmäseloste ja luokitukset) ja Statfin -palvelusta.


Päivitetty 30.8.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rakentamisen liikevaihtokuvaaja [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5919. 2006, Laatuseloste: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.11.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/rlv/2006/rlv_2006_2006-01-16_laa_001.html