Etusivu > Tilastot > Rikos- ja pakkokeinotilasto > 2015 > Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus > 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen

1.1. Tiivistelmä

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2015 koko maassa kaikkiaan 413 200 rikosta, mikä oli 4 700 rikosta (1,1 prosenttia) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tietoon tulleiden rikosten määrä on laskenut vuodesta 2011, jolloin tietoon tuli 458 300 rikosta. Vuoden 2015 aikana selvitettiin yhteensä 236 500 rikosta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 236 700.

Valtaosa rikoksista oli poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 12 700 rikosta, mikä on 3,1 prosenttia kaikista viranomaisten tietoon tulleista rikoksista. Tullin tietoon tuli 8 000 rikosta, mikä oli 8,3 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 4 700 rikosta, mikä oli 5,4 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista noin neljännes oli alkoholirikoksia tai -rikkomuksia sekä huumausainerikoksia.

Maakunnittain tarkasteltuna rikosten määrä lisääntyi Ahvenanmaan (+13,8 %), Kanta-Hämeen (+6,0 %), Pirkanmaan (+5,2 %), Keski-Suomen (+4,9 %), Pohjanmaan (+3,3 %), Varsinais-Suomen (+2,6 %) ja Pohjois-Savon (+2,6 %) maakunnissa. Rikosten määrä väheni suhteellisesti eniten Etelä-Karjalan maakunnassa, 13,2 prosenttia edellisvuodesta.

Väkilukuun suhteutettuna eniten rikoksia tuli ilmi Uudenmaan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen maakunnissa. Koko maassa tuli ilmi 7 552 rikosta 100 000 asukasta kohden, kun vuonna 2014 vastaava luku oli 7 666.

Kuvio 1. Rikokset maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2015

Identiteettivarkaus lisättiin rikoslakiin 4.9.2015. Identiteettivarkaudesta kirjattiin vuoden 2015 aikana 518 rikosilmoitusta.

1.2. Omaisuusrikokset

Omaisuusrikoksia tuli vuonna 2015 tietoon 236 300, mikä oli 2,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Omaisuusrikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkausrikokset (varkaus RL 28:1, törkeä varkaus RL 28:2 ja näpistys RL 28:3). Niitä ilmeni 138 300, mikä oli 3,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Varkausrikoksien määrä on ollut pääosin laskusuunnassa koko 2000–luvun. Vuonna 2015 varkauksia (RL 28:1) kirjattiin 69 100 eli 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä varkauksia (RL 28:2) kirjattiin 3 500, mikä on 3,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Näpistyksiä (RL 28:3) tuli tietoon 65 700 eli 4,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Kolmannes kaikista varkausrikoksista (47 700 rikosta) oli myymälävarkauksia ja -näpistyksiä. Vuoteen 2014 verrattuna myymälävarkauksien ja -näpistyksien määrä laski 3,5 prosenttia.

Vuonna 2015 murtoja (luvatta tunkeutuen tehdyt varkaudet, törkeät varkaudet ja näpistykset) tuli ilmi 34 100, mikä oli 0,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Vapaa-ajan asuntoihin tehdyt murrot vähenivät 8,5 prosenttia. Niitä tuli vuonna 2015 ilmi 1 700. Asuntomurrot vähenivät 4,9 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 4 300. Moottoriajoneuvomurrot lisääntyivät 2,0 prosenttia.

Kuvio 2. Murtorikokset kohteen mukaan 2015

Omaisuusrikoksista runsas kuudennes oli vahingontekoja. Niitä tuli ilmi 37 600, mikä oli 11,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Vahingontekojen määrä on ollut laskussa muutaman viime vuoden ajan. Vahingonteoista runsas puolet tehdään yleisellä paikalla.

Petoksia (petos RL 36:1, lievä petos RL 36:3, törkeä petos RL 36:2) tuli ilmi 26 100, mikä oli 11,0 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Petokset muodostavat noin kymmenyksen omaisuusrikoksista. Maksuvälinepetoksia tuli ilmi 10 900, mikä oli 40,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Sekä petoksien että maksuvälinepetoksien määrä on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 2015 tuli tietoon kaikkiaan 1 300 kirjanpitorikosta ja velallisen rikosta, mikä oli 5,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Väärennysrikoksia (väärennys, lievä väärennys, törkeä väärennys, väärennysaineen hallussapito RL 33:1-4) tuli ilmi 2 700, mikä oli 17,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Tilastoitujen väärennysrikoksien määrä on ollut laskusuunnassa miltei koko 2000–luvun. Vuonna 2010 niitä tuli ilmi 4 600 ja vuonna 2000 tuli ilmi 6 200 tapausta.

Ryöstöjä ilmoitettin 1 550, mikä oli 8,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Ryöstörikoksista 1 100 eli 70,7 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla. Ryöstöistä 17,2 prosenttia oli törkeitä.

Kuvio 3. Omaisuusrikokset 2015 (kaikkiaan 236 323 rikosta)

Taulukko 1. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2015

Maakunta	Kaikki omaisuus- rikokset	Murrot	Moottori- ajoneuvon anastus- rikokset	Ryöstöt	Vahingonteot	Kavallukset	Petokset, maksuväline- petokset
Koko maa	4 319	623	136	28	688	53	676
Uusimaa	5 514	697	152	41	870	73	685
Varsinais-Suomi	4 208	731	149	30	541	58	605
Satakunta	3 347	598	118	25	671	41	401
Kanta-Häme	3 803	618	150	29	622	41	614
Pirkanmaa	4 350	679	136	29	753	41	598
Päijät-Häme	4 436	854	146	25	647	52	723
Kymenlaakso	4 249	686	202	26	684	49	603
Etelä-Karjala	3 291	505	122	25	563	42	454
Etelä-Savo	3 069	696	122	15	544	31	399
Pohjois-Savo	3 102	387	105	20	578	43	495
Pohjois-Karjala	2 856	295	74	12	562	38	467
Keski-Suomi	3 809	616	93	19	627	42	723
Etelä-Pohjanmaa	2 062	320	54	6	350	55	346
Pohjanmaa	3 529	571	144	21	708	23	395
Keski-Pohjanmaa	2 125	251	36	4	485	32	251
Pohjois-Pohjanmaa	3 879	530	167	29	590	47	696
Kainuu	2 791	242	64	9	607	39	426
Lappi	3 792	748	164	19	623	40	439
Ahvenanmaa - Åland	3 178	661	76	3	723	31	228

1.3. Väkivaltarikokset

Vuonna 2015 tietoon tuli kaikkiaan 33 900 pahoinpitelyrikosta (pahoinpitely, lievä pahoinpitely, törkeä pahoinpitely), mikä oli vajaa 1 000 tapausta (2,9 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2014. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät 5,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin 1 560. Viimeisen kymmenen (2006–2015) vuoden aikana pahoinpitelyitä on kirjattu vuosittain keskimäärin 34 700. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 2011 kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna 2011 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 40 200.

Henkirikoksia tuli tietoon 96. Niitä oli 5 tapausta vähemmän kuin vuonna 2014. Kymmenen edellisen vuoden vuosittainen keskiarvo on 109. Vastaava luku vuosina 1996–2005 on 137. Tapon, murhan tai surman yritykset vähenivät 28:lla. Niitä tuli ilmi 299. Rikoksen kirjaamisvaiheessa rajanveto tapon yrityksen ja törkeän pahoinpitelyn välillä on tulkinnanvarainen, mikä saattaa vaikuttaa tilastoissa näkyviin tasonmuutoksiin.

Raiskauksia (raiskaus, törkeä raiskaus, raiskaus 3. mom) tuli tietoon 1 052, mikä on 4,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuosina 2006–2015 ilmoitettiin vuosittain keskimäärin 880 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 230, mikä on 13,1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014. Seksuaalisesta ahdistelusta tehtiin 283 rikosilmoitusta. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja.

Vuonna 2015 henkirikoksista 43 prosenttia ja pahoinpitelyrikoksista 39 prosenttia tehtiin yksityisasunnossa. Raiskausrikoksista 18,7 prosenttia tehtiin yleisellä paikalla. Vuonna 2014 vastaava osuus oli 13,3 prosenttia ja vuonna 2009 yleisellä paikalla tehtiin 23,5 prosenttia raiskausrikoksista. Seksuaalisesta ahdistelusta 45,6 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla.

Taulukko 2. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 100 000 asukasta kohden 2015

Maakunta	Henkirikokset ja niiden yritykset	Pahoinpitely	Törkeä pahoinpitely	Lievä pahoinpitely	Raiskausrikokset
Koko maa	7	417	28	173	19
Uusimaa	5	489	24	185	23
Varsinais-Suomi	3	333	21	192	15
Satakunta	5	358	35	150	14
Kanta-Häme	12	298	31	169	14
Pirkanmaa	7	396	32	164	25
Päijät-Häme	8	362	33	142	13
Kymenlaakso	10	430	33	157	22
Etelä-Karjala	8	285	17	176	15
Etelä-Savo	10	338	21	208	13
Pohjois-Savo	6	382	25	283	19
Pohjois-Karjala	9	335	45	222	9
Keski-Suomi	9	487	33	160	20
Etelä-Pohjanmaa	7	335	26	83	11
Pohjanmaa	8	374	35	90	13
Keski-Pohjanmaa	4	469	26	114	14
Pohjois-Pohjanmaa	8	431	26	123	16
Kainuu	6	537	32	285	12
Lappi	8	413	41	183	15
Ahvenanmaa - Åland	-	563	31	86	31

1.4. Väkivaltarikosten uhrit

Pahoinpitelyrikoksista yhteensä vajaa 40 prosenttia tehtiin yksityisissä asunnoissa. Naisiin kohdistuvista pahoinpitelyistä yksityisessä asunnossa tehtiin yli puolet ja miehiin kohdistuvista neljännes. Miehiin kohdistuvista pahoinpitelyistä vajaa 45 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla ja naisiin kohdistuvista runsas viidennes. Ravitsemusliikkeessä tehtiin runsaat 10 prosenttia pahoinpitelyistä.

Kuvio 4. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 2015 (Kaikkiaan 33 874 rikosta)

Vuonna 2015 tietoon tulleiden väkivaltarikosten uhriksi joutui 37 400 henkilöä, mikä oli 1,8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014. Uhreista miehiä oli 21 400 (57,2 prosenttia) ja naisia 16 000 (42,8 prosenttia). Miesuhrien määrä oli 2,4 ja naisuhrien 1,2 prosenttia suurempi kuin vuonna 2014. Pahoinpitelyrikoksiin (RL 21:5-7) uhriksi joutui yhteensä 33 100 henkilöä, joista miehiä oli 19 600 (59,2 prosenttia) ja naisia 13 500 (40,8 prosenttia). Tieto uhrista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivaltarikoksista.

Pahoinpitelyrikosten uhreista ikäryhmään 18–21-vuotta kuului 4 300 (13,1 prosenttia). Yli 50-vuotiaita uhreja oli 4 600 (13,8 prosenttia). Alle 18-vuotiaisiin lapsiin kohdistuneet pahoinpitelyrikokset lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 17,9 prosenttia. Lapsiuhreja oli nyt 5 900. Tämä on 17,8 prosenttia kaikista pahoinpitelyrikosten uhreista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista lapsista 3 800 (63,8 prosenttia) oli poikia ja 2 100 (36,2 prosenttia) tyttöjä. Pahoinpitelyrikosten lapsiuhreista 37,2 prosenttia oli alle 10-vuotiaita, 10–14-vuotiaita oli 32,9 prosenttia ja 15–17-vuotiaita 29,9 prosenttia alle 18-vuotiaista. Lapsena seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneista 1 100 henkilöstä 87,4 prosenttia oli tyttöjä ja 12,6 prosenttia poikia.

Kuvio 5. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 2015

1.5. Päihderikokset

Vuonna 2015 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 23 400, mikä oli 1 600 tapausta (7,4 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2014. Törkeiden huumausainerikosten määrä väheni 7,8 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 1 070. Lukumääräisesti eniten kasvoi huumausaineiden käyttörikosten määrä, 10,9 prosenttia. Niitä tuli ilmi 15 200, mikä on 1 500 tapausta enemmän kuin vuonna 2014.

Vuodesta 2009 lähtien lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäsivät huumausainerikosten määrää noin kymmeneksellä verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin.

Kuvio 6. Huumausainerikokset 2012–2015 (kaikkiaan 23 400 rikosta)

Alkoholirikoksia ja -rikkomuksia kirjattiin 3 200, mikä oli 500 tapausta, eli 13,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2014.

Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tullin- ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon.

Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2015, tietoon tullut rikollisuus. Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, rikos@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

---

Päivitetty 22.3.2016